– Rahasta uutta tietoa ja tiedosta uutta rahaa.

Akatemiaprofessori Markku Kulmala haluaa tuoda esille tieteen pitkäjänteisen rahoituksen kierron tärkeyden: tiede tarvitsee rahoitusta, jotta se voi tuottaa uutta tutkimusta ja tulokset palautuvat yhteiskunnalle innovaatioina, keksintöinä ja uutena liiketoimintana. Joskus hyöty palautuu vasta vuosien päästä mutta tämän ketjun katkeaminen vaarantaa vuosikymmenten aikana tehdyn työn ja saavutukset.

Akatemiaprofessori Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Kulmalan alan kansainvälisessä eturivissä tekemä tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista, mikä luo mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutoksen vaikutusten vähentämiseen. Kulmala on yksi ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan uuden tieteenalan perustajista. Varsinkin hänen integroiva lähestymistapansa on muuttanut tutkimusympäristöä ja -asetelmia merkittävästi. Kulmala on myös yksi maailman siteeratuimmista tutkijoista.

Lue lisää: Markku Kulmalan haastattelu Suomen Akatemian verkkosivuilla

Kuva: Ari Aalto

– Ruokakulttuurin professuuria rahoitti yhteensä 50 lahjoittajaa. Mukana oli yrityksiä, säätiöitä ja julkisia tahoja. Lahjoituksilla mahdollistetaan uusia, merkittäviä avauksia, joilla rakennetaan kestävää tulevaisuutta kaikille.

Helsingin yliopisto on saanut viime vuosina useita lahjoituksia kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen alalle. Varat käytetään erityisesti ruotsinkieliseen opetukseen ja tutkimukseen Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Dekaani Johanna Mäkelä on myös Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori.

 

– Yhteiskuntamme globaalit haasteet ovat yhä monimutkaisempia. Tarvitsemme eri tieteenalojen ja sektoreiden tiivistä ja syvällistä yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi. HELSUS tuo yhteen eri alojen tutkijat, yritykset ja kaupungit ratkaisemaan aikamme viheliäisimpiä kestävyyshaasteita.

Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS yhdistää yliopiston laaja-alaisen kestävyystutkimuksen ja -koulutuksen tieteenalat ja kampusrajat ylittäväksi keskittymäksi. Instituutin johtaja Jari Niemelä korostaa uuden lähestymistavan välttämättömyyttä kestävyysongelmien ratkaisussa.

Kestävyystiede on uusi tieteenala, jota luonnehtii monitieteisyys, systeeminen lähestymistapa ja ratkaisukeskeisyys. Se pyrkii ratkomaan maailmanlaajuisia kestävyysongelmia, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen tai luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyviä monimutkaisia kysymyksiä. Lähestymistapa on tieteidenvälinen ja ratkaisukeskeinen – mukaan otetaan asiantuntijoita laajalti läpi yliopiston, valtion tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten. Yksikön päämääränä on tukea yhteiskunnan murrosta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Lue lisää: Hel­sin­gin yli­opis­to osal­lis­tuu glo­baa­lien kes­tä­vyy­son­gel­mien rat­kai­se­mi­seen pe­rus­ta­mal­la Kes­tä­vyys­tie­teen ins­ti­tuu­tin

– Aikamme viheliäitä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ilmiöitä, ei ratkota ilman tutkimuksen apua. Tutkimuksen avulla pystytään hakemaan vastauksia, jotka päättäjien pitää viedä toimenpiteiksi.

Tutkimustietoon perustuva päätöksenteko on avoimen demokraattisen yhteiskunnan keskeinen tukipilari, toteaa poliittisen historian dosentti, toimitusjohtaja ja kansanedustaja Pilvi Torsti.

– Itämeren suojelu edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. On tärkeää, että tunnistamme ympäristöriskit ajoissa ja sovitamme onnistuneesti yhteen ruokaan ja meriympäristöön liittyvät tarpeemme. Näin lähimeremme voidaan vielä pelastaa.

Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuurin haltija Kari Hyytiäinen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta muistuttaa Itämeren suojelun pitkäjänteisyydestä. Itämeren suojelun ekonomian professuuria jatketaan vuoteen 2021 asti. Professuuri keskittyy Itämeren suojelun taloudellisiin kysymyksiin, ja sen viisivuotisen jatkokauden rahoittavat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto yhdessä.

Hyytiäinen johtaa myös laajaa Itämeren laajuista tutkimusprojektia (BONUS BalticAPP), jossa tarkastellaan Itämeren ekosysteemipalveluiden tarjonnan ja kysynnän skenaarioita seuraavan vuosisadan aikana.

Lue lisää: Itä­me­ren suo­je­lun eko­no­mian lah­joi­tus­pro­fes­suu­ril­le jat­ko­kausi

– Att man har lyssnat på forskarna och på olika ståndpunkter i beslutsfattandet har varit en del av vår framgångssaga. Idag verkar beslutsfattandet i första hand drivas av den brådska och de ekonomiska argument som vi känner igen från företagsvärlden. Vi behöver bredare analyser och undersökningar om hur olika företeelser hänger ihop, och det är just det universiteten sysslar med.

Riksdagsledamot Eva Biaudet påpekar att världen är stor och att vi inte längre lever i en sluten bubbla. Komplicerade problem kräver komplicerade lösningar och lösningarna upptäcks inte genom att bara tillämpa ett enda perspektiv. Därför behöver vi vetenskapen.

– Humanisti on kestävä – ja humanistin on kestettävä. Kestävän kehityksen vahvin pohja löytyy kulttuurista – ihmiskunnan virheistä oppimalla sekä historian onnistumisia parantaen.

Humanistisen tiedekunnan varadekaani ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta tuo esiin humanistisen tutkimuksen merkityksen myös kestävän kehityksen ongelmien ratkaisussa. Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on yhteiskuntaan, konfliktien syntyyn, kulttuuriin tai kaupunkeihin? Humanistinen tutkimus auttaa meitä ymmärtämään näitä kysymyksiä. Lisäksi ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovat kysymykset moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen yhteisellä toiminnallaan ja yhteistoiminta on myös ainut tapa ratkaista ongelma. 

– Ihmisen käyttäytymisen ja ajattelun muodostumista – maailmaa ja maailmankaikkeutta – ei voi ymmärtää ilman kulttuuria.

Lue lisää: Mitä kulttuurilla voi selittää? Jussi Pakkasvirta. Tieteessä Tapahtuu, 34(5).

Kuva: Linda Tammisto

– Kestävän kehityksen politiikkaa ja tutkimusta on jo kolmen vuosikymmenen ajan sävyttänyt ylisukupolvinen retoriikka: minkälainen politiikka turvaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvät elinolot vuosikymmenien ja vuosisatojen aikavälillä? Vuosikymmenet kuitenkin vierivät samaa kysymystä vatvottaessa, vailla tekoja. Nyt on sitten kiire. Iso osa kestävän kehityksen haasteista alkaa olla reagointikykyä viheliäisiin kriiseihin, joista tutkijat varoittivat meitä kauan sitten. Kiire haastaa kestävän kehityksen päättäjät ja tutkijat säätämään vuorovaikutuksensa uusiin lukemiin.

Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkisen tutkimus keskittyy kestävän kehityksen kognitiivisiin ulottuvuuksiin, erityisesti osallistumisen ja asiantuntijuuden kysymyksiin ympäristö- ja teknologiapolitiikassa.

– Kansalaisten hyvinvointi luo pohjan yhteiskunnan kestävyydelle. Lääketieteellisessä tiedekunnassa työskentelemme aktiivisesti kestävän hyvinvoinnin vahvistamiseksi ajan hermolla olevan tutkimuksen ja koulutuksen sekä laaja-alaisen yhteistyön kautta. Edelläkävijyys vaatii monien tahojen yhteistä panostusta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani ja Helsingin yliopiston työterveyden professori Kari Reijula tuo esiin ihmisen hyvinvoinnin kestävän kehityksen edellytyksenä. Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimus ulottuu biologisesta perustutkimuksesta kliinisiin sovelluksiin. Nykyisellä strategiakaudella tiedekunnan tutkimuksen painoalat ovat pahanlaatuinen kasvu, aivot ja mieli, tulehdus, aineenvaihdunta ja rappeutuminen.