Helsingin yliopiston politiikkasuositukset

Julkaistu 7/2026

Geopolitiikka on palannut talouden ytimeen. Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat käyttävät energiaa, teknologiaa ja kauppaa vallankäytön välineinä ja pyrkivät kukin tavallaan pitämään Euroopan riippuvaisena. Euroopan oma vastaus on toistaiseksi jäänyt hajanaiseksi. Eurooppa tarvitsee yhtenäisen geopoliittisen strategian, joka yhdistää kilpailukyvyn, turvallisuuden ja vihreän siirtymän, ja jossa vihreä siirtymä nähdään turvallisuuskysymyksenä eikä vain ilmastotoimena, ottaen huomioon myös ihmisoikeudet ja demokratian vahvistamisen. Suomen tulee toimia yhtenäisen Euroopan vahvistamiseksi, jotta myös innovaatio- ja tutkimustoiminta kehittyy.

Geopolitics has returned to the core of the economy. Russia, China and the United States use energy, technology and trade as instruments of power, each seeking to keep Europe dependent in different ways. Europe’s response has so far been fragmented. Europe needs a unified geopolitical strategy that integrates competitiveness, security and sustainability transitions, and that recognises sustainability transitions as a security issue rather than merely as climate policy, while also considering human rights and the strengthening of democracy. Finland should act to reinforce a united Europe, enabling the development of innovation and research activities.

Julkaistu 2025

Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi. Suomi siirtyy vuosien 2026-2027 aikana internet-rahapelien osalta kilpailtuun lisenssimarkkinaan. Nykyisen monopolitoimijan lisäksi lukuisten muiden yhtiöiden mainostaessa tuotteitaan rahapelimarkkinoinnin määrä kasvaa merkittävästi. Tämä tulee lisäämään rahapelien kulutusta sekä niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, kuten ylivelkaantumista ja mielenterveyden haasteita. Rahapelihaittojen kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. 

Rahapelimarkkinointi ei hyödytä Suomen taloutta, vaan lähinnä kansainvälisiä, muualle rekisteröityjä rahapeliyhtiöitä. Paras hetki rajoittaa markkinointia on nyt, ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä.

Julkaistu 3/2025

Opettajankoulutuksen visio ”Opettajankoulutus 2050” ohjaa opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tutkimuspohjaista kehittämistä. Vision tavoitteena on, että opettajankoulutus ja sen sidosryhmät toimivat tavoitteellisesti yhteistyössä niin, että Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras, kestävä, oppimista ja hyvinvointia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti elämän eri vaiheissa tukeva koulutusjärjestelmä. 

Vision arvolähtökohdat ja periaatteet toteutuvat konkreettisesti vietäessä opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä käytännön toimintaan. Vision tavoitteena on, että opettajille rakentuu tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen aikana vahva asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus opettajan työhön.

Opettajankoulutuksen visio on julkaistu suomeksi, ruostiksi ja englanniksi. Tutustu visioon alla:

Suomeksi:

På svenska:

In English:

Julkaistu 9/2025

Nuoria kohtaavien ammattilaisten, kuten lääkärien, psykologien, terveydenhoitajien, sairaanhoitajien sekä opettajien perusopintoihin ja täydennyskoulutuksiin tulee lisätä koulutusta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.

Yhdenvertaiset toimintatavat takaavat, että sateenkaarilapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa mielenterveyden tuen. Lisäksi riittävä tuki tuo taloudellisia säästöjä ja tukee sote-organisaatioita lain määräämien velvoitteiden toteuttamisessa.

Julkaistu 3/2025

Lasten ja nuorten määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa Suomen kuntia vuoteen 2040 mennessä, mikä aiheuttaa haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Perusopetus on kuitenkin subjektiivinen oikeus, josta säädetään lailla ja jonka tulee toteutua yhdenvertaisesti. Paikallisten olosuhteiden eriytymisestä seuraa väistämättä tarve herättää julkista keskustelua mahdollisista tavoista, joilla perusopetusta jatkossa järjestetään. Lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on kehitettävä kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Julkaistu 18.2.2025

Tutkimusten mukaan medialuottamus on ollut laskussa ja toisaalta sosiaalisen median kulutus uutismediana selvässä kasvussa. Samoin on yleistynyt ilmiö, jossa yksilöiden tunteet ja asenteet omaa poliittista puoluettaan tai ryhmäänsä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi, samalla kun heidän tunteensa vastapuoluetta tai -ryhmää kohtaan muuttuvat kielteisemmiksi. Syntyy erilaisia yhteisöjä, joilla on erilliset tietolähteet ja ymmärrys maailmasta. Kansallisen ja EU:n laajuisen turvallisuuden vahvistaja ja luottamuksen murenemisen vastalääke on Media- ja informaatiolukutaito (MIL), jonka vahvistamiseksi tarvitaan seuraavia toimia:

Lue koko politiikkasuositus: (pdf). 

Mediekunnighet som beaktar olika grupper stöder den nationella informationssäkerheten

Forskning visar att förtroendet för medier har minskat och att nyhetskonsumtion via sociala medier har ökat märkbart. Samtidigt har individers känslor och attityder gentemot det egna politiska partiet eller den egna gruppen blivit mer positiva, medan känslor gentemot motstående partier
eller grupper blivit mer negativa. Det här leder till uppkomsten av olika grupper med separata informationskällor och världsbilder.

Läs hela policysrekommendationen: (pdf) 

Media literacy that acknowledges different groups as a pillar of national information resilience

Research indicates that trust in the media has declined, while social media consumption as a news source is increasing rapidly. There is also a growing phenomenon where individuals’ feelings and attitudes toward their political party or group become more positive while attitudes toward opposing parties or groups grow increasingly hostile. This leads to different communities
with distinct sources of information and worldviews.

Read the full policy brief: (pdf)

Julkaistu 21.10.2024

Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä (ClimComp) -tutkimushankkeen tulokset ja politiikkasuositukset.

Julkaistu 7/2023

Varhaiskasvatuslaki korostaa lapsen edun ensisijaisuutta ja pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuslakiin asetetut tavoitteet eivät ole vielä juurtuneet varhaiskasvatuksen toteuttamiseen, mikä kuvastaa varhaiskasvatuksen hidasta kehittymistä osaksi koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatusta tulee kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti osana koulutusjärjestelmää sekä lapsen sivistyksellisenä oikeutena. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden tulee toteutua täysimääräisesti, jotta lapsen etu varhaiskasvatuksessa toteutuu. Pedagogisen työn tekemisen edellytykset ja työn merkityksellisyyden kokemusten mahdollistaminen lapsen etua toteuttavassa työssä ovat vahvasti sidoksissa varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimaan.

Julkaistu 25.11.2025

Politiikkasuositus ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

• Räätälöidään ympäristötuet vastaamaan kansallisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita.
• Lisätään rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää suometsien ilmastonmuutoksen hillintä- ja ennallistamispotentiaalia.
• Osallistetaan metsänomistajat, paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat merkityksellisemmin mukaan luonnon ennallistamiseen jakamalla tietoa ja mahdollistamalla suora osallistuminen päätöksentekoon.
• Asetetaan etusijalle oikeudenmukainen hyötyjen jakaminen globaalin pohjoisen luonnonvarojen
  kulutusta säätelevissä politiikoissa kompensaatiomekanismien ja kestävien arvoketjujen avulla.
• Edistetään ennallistamista siellä, missä metsätuhoja on tapahtunut, ja vältetään hankkeiden ulkoistamista tai kompensointia muihin maihin.

Lue koko suositus: (pdf)

Forest restoration for just, resilient, and sustainable futures: A call to action

This policy brief recommends the following actions:

• Tailor environmental subsidies to national climate and biodiversity targets.
• Boost funding for R&D activities to better understand the climate change mitigation and restoration potential of peatland forests.
• Engage forest owners, local communities, and Indigenous peoples more meaningfully in nature restoration efforts, through information sharing and direct participation in decision-making processes.
• Prioritize equitable benefit sharing in policies governing the consumption of natural resources in the Global North through strict compensation and sustainable value chains.
• Promote restoration in locations where degradation has occurred, avoiding outsourcing or offsetting projects to other countries.

Read the policy brief: (PDF)

Julkaistu 20.8.2025

Julkaistu 3/2025

Julkaistu 21.10.2024

Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä (ClimComp) -tutkimushankkeen tulokset ja politiikkasuositukset.

Julkaistu 5/2023

Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Härkäpapu, herne ja apila ovat kotimaisia palkokasveja, joilla voidaan edistää ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä ihmisen terveyttä. Jotta palkokasvien viljely ja käyttö lisääntyisivät Suomessa, on päätöksenteon tuettava palkokasvien koko arvoketjua.

Näin tuet palkokasvien arvoketjua ja edistät siirtymää kestävään ruokajärjestelmään:

1. Luo palkokasvien hyödyntämiselle suosiolliset olosuhteet. Palkokasvit auttavat Suomea kestävyystavoitteiden saavuttamisessa pienentämällä ruokajärjestelmän haitallisia ympäristövaikutuksia.
2. Paranna palkokasvien viljelyn ja käytön mahdollisuuksia. Palkokasvien viljely Suomessa vähentää riippuvuutta ulkomailta tuodusta kasviproteiinista ja typpeä sisältävistä lannoitteista. Investoiminen kasvavaan alaan tuottaa taloudellista hyvinvointia.
3. Lisää palkokasvien osuutta ruokavaliossa. Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla auttaa parantamaan ruokavalion kestävyyttä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta.

Tämä muistio perustuu SuomiAreenassa 24.6.2026 järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun ruokasektorin kilpailukyvystä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Keskustelun tavoitteena oli tunnistaa keinoja vahvistaa ruokasektorin kilpailukykyä, kestävyyttä, huoltovarmuutta ja uudistumiskykyä sekä pohtia, miten alan osaamisen veto- ja pitovoimaa voidaan vahvistaa Suomessa. 

Julkaistu 20.8.2025

Julkaistu 11/2024

Kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja huoltovarmuutta haastavat riippuvuus fossiilienergialla tuotetuista typpilannoitteista ja täydennysvalkuaisrehujen heikko omavaraisuus. Typpeä sitovien palkokasvien hyödyntäminen ruokajärjestelmässä monipuolistaa kasviproteiinilähteitä, vähentää ympäristöpäästöjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tämä edellyttää palkokasvien viljelyn ja käytön aktiivista kehittämistä.

Näin edistämme palkokasvien viljelyä ja vahvistamme kotimaista ruoantuotantoa:

1. Moninkertaistamme palkokasvien tuotannon Suomessa. Palkokasvien viljely vähentää teollisten typpilannoitteiden eli väkilannoitteiden tarvetta ja korvaa siten ulkomaisia tuotantopanoksia. Palkokasvien hyödyntäminen kasvinvuorotuksessa ja kasviproteiinin tuottaminen vahvistavat omavaraista kotimaista ruoantuotantoa.
2. Korvaamme tuontivalkuaisen kotimaisilla palkokasvirehuilla. Kotimaisiin rehuihin ja tuotantopanoksiin perustuva kotieläintuotanto varmistaa ruokaturvaa Suomen pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa.
3. Luomme pitkäjänteisiä kannustimia ja työkaluja palkokasvien viljelyyn. Palkokasvien viljely vaatii pitkäjänteistä tuotantoa tukevaa politiikkaa ja uusia työkaluja viljelijöiden tietotarpeisiin ja tuotannon riskienhallintaan.

Julkaistu 5/2023

Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Härkäpapu, herne ja apila ovat kotimaisia palkokasveja, joilla voidaan edistää ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä ihmisen terveyttä. Jotta palkokasvien viljely ja käyttö lisääntyisivät Suomessa, on päätöksenteon tuettava palkokasvien koko arvoketjua.

Näin tuet palkokasvien arvoketjua ja edistät siirtymää kestävään ruokajärjestelmään:

1. Luo palkokasvien hyödyntämiselle suosiolliset olosuhteet. Palkokasvit auttavat Suomea kestävyystavoitteiden saavuttamisessa pienentämällä ruokajärjestelmän haitallisia ympäristövaikutuksia.
2. Paranna palkokasvien viljelyn ja käytön mahdollisuuksia. Palkokasvien viljely Suomessa vähentää riippuvuutta ulkomailta tuodusta kasviproteiinista ja typpeä sisältävistä lannoitteista. Investoiminen kasvavaan alaan tuottaa taloudellista hyvinvointia.
3. Lisää palkokasvien osuutta ruokavaliossa. Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla auttaa parantamaan ruokavalion kestävyyttä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta.

Julkaistu 2024

Julkaistu 18.2.2025

Tutkimusten mukaan medialuottamus on ollut laskussa ja toisaalta sosiaalisen median kulutus uutismediana selvässä kasvussa. Samoin on yleistynyt ilmiö, jossa yksilöiden tunteet ja asenteet omaa poliittista puoluettaan tai ryhmäänsä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi, samalla kun heidän tunteensa vastapuoluetta tai -ryhmää kohtaan muuttuvat kielteisemmiksi. Syntyy erilaisia yhteisöjä, joilla on erilliset tietolähteet ja ymmärrys maailmasta. 

Lue koko politiikkasuositus: (pdf). 

Mediekunnighet som beaktar olika grupper stöder den nationella informationssäkerheten

Forskning visar att förtroendet för medier har minskat och att nyhetskonsumtion via sociala medier har ökat märkbart. Samtidigt har individers känslor och attityder gentemot det egna politiska partiet eller den egna gruppen blivit mer positiva, medan känslor gentemot motstående partier
eller grupper blivit mer negativa. Det här leder till uppkomsten av olika grupper med separata informationskällor och världsbilder.

Läs hela policysrekommendationen: (pdf) 

Media literacy that acknowledges different groups as a pillar of national information resilience

Research indicates that trust in the media has declined, while social media consumption as a news source is increasing rapidly. There is also a growing phenomenon where individuals’ feelings and attitudes toward their political party or group become more positive while attitudes toward opposing parties or groups grow increasingly hostile. This leads to different communities
with distinct sources of information and worldviews.

Read the full policy brief: (pdf)

Julkaistu 14.2.2025

Eurooppalainen medianvapausasetus (EMFA) astuu voimaan 8. elokuuta 2025. Vaikka Suomi suoriutuu hyvin monilla EMFA:an liittyvillä alueilla, on tärkeää huomioida EMFA:a täydentävässä lainsäädännössä seuraavat seikat:

• Mediakentän keskittyminen on Suomessa tutkitusti riski, joka edellyttää muutoksia kilpailulakiin mutta myös sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettuun lakiin.
• Mediakentän keskittymisen arviointi on EMFA:n kannalta keskeinen tehtävä, johon tulee kehittää kaikkia sidosryhmiä hyödyntävä järjestelmällinen malli ja toteutussuunnitelma.
• Julkisen palvelun median riippumattomuus tulee taata selkeyttämällä Yleisradion tehtävää, rahoitusta, hallintoa, sääntelyä ja sääntelyn valvontaa.
• Media- ja viestintäpoliittisen kokonaiskuvan kartoitus nousee keskeiseksi tarpeeksi eurooppalaisen lainsäädännön jalkauttamisen myötä. 

Tämä muistio perustuu SuomiAreenassa 24.6.2026 järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun ruokasektorin kilpailukyvystä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Keskustelun tavoitteena oli tunnistaa keinoja vahvistaa ruokasektorin kilpailukykyä, kestävyyttä, huoltovarmuutta ja uudistumiskykyä sekä pohtia, miten alan osaamisen veto- ja pitovoimaa voidaan vahvistaa Suomessa. 

Tämä muistio kokoaa yhteen AI Finlandin ja Helsingin yliopiston järjestämän pyöreän pöydän keskustelun keskeiset havainnot ja johtopäätökset. Tilaisuus järjestettiin SuomiAreenan yhteydessä Porissa 26.6.2025 otsikolla "Miten Suomi ja Eurooppa voivat pärjätä tekoälykilpailussa?"

Keskusteluun osallistui 20 korkean tason toimijaa eri sektoreilta: kansallisen ja EU-tason poliittisia päättäjää, suuryritysten ja startupien ylintä johtoa, viranomaisia, julkisen sektorin asiantuntijoita sekä tekoälytutkijoita yliopistosta. Keskustelun tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä toimenpiteitä ja mahdollisuuksia, joiden kautta Suomi ja Eurooppa voivat vahvistaa asemaansa tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa. Muistion johtopäätökset toimitetaan osaksi vaikuttamistyötä Euroopan komission varapuheenjohtajalle Henna Virkkuselle sekä Suomen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Paremman työelämän manifesti tarjoaa joukon tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla suomalaista työelämää voidaan parantaa merkittävästi. Yhdeksänhenkinen työryhmä haluaa asettaa suomalaiselle työelämälle neljä kunnianhimoista päämäärää:

1. Tehdään yhdessä maailman hyvinvoivin työelämä
2. Työ parantaa eikä huononna terveyttä
3. Oikeudenmukaisuus toteutuu työelämässä
4. Työyhteisöt osaavat edistää hyvinvointia

Julkaistu 11.4.2025

Julkaistu 7/2026

Geopolitiikka on palannut talouden ytimeen. Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat käyttävät energiaa, teknologiaa ja kauppaa vallankäytön välineinä ja pyrkivät kukin tavallaan pitämään Euroopan riippuvaisena. Euroopan oma vastaus on toistaiseksi jäänyt hajanaiseksi. Eurooppa tarvitsee yhtenäisen geopoliittisen strategian, joka yhdistää kilpailukyvyn, turvallisuuden ja vihreän siirtymän, ja jossa vihreä siirtymä nähdään turvallisuuskysymyksenä eikä vain ilmastotoimena, ottaen huomioon myös ihmisoikeudet ja demokratian vahvistamisen. Suomen tulee toimia yhtenäisen Euroopan vahvistamiseksi, jotta myös innovaatio- ja tutkimustoiminta kehittyy.

Geopolitics has returned to the core of the economy. Russia, China and the United States use energy, technology and trade as instruments of power, each seeking to keep Europe dependent in different ways. Europe’s response has so far been fragmented. Europe needs a unified geopolitical strategy that integrates competitiveness, security and sustainability transitions, and that recognises sustainability transitions as a security issue rather than merely as climate policy, while also considering human rights and the strengthening of democracy. Finland should act to reinforce a united Europe, enabling the development of innovation and research activities.

Luonnon virkistyskäyttö on samaan aikaan kasvussa ja muutoksessa. Sen tietopohjainen johtaminen edellyttää tietoa kävijävirroista ja kävijäryhmistä. Digitaaliset jalanjäljet voivat tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja luonnon virkistyskäytön systemaattiseen seurantaan.

Tällä hetkellä aineistojen hyödyntämistä kuitenkin rajoittavat saatavuuden ja käytettävyyden haasteet. Vastaukseksi esitämme suosituksia, jotka tukevat Euroopan datastrategian tavoitetta rakentaa vastuullista, yhteentoimivaa ja kansalaisten luottamusta herättävää datataloutta, sekä Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitetta tietopohjaisesta päätöksenteosta. Tavoitteena on myös tukea kansalaisten hyvinvointia ja luontosuhdetta.

Julkaistu 7.11.2025

Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta vuonna 2013. Suojelun keskeinen kohde on esittävä taide: musiikki, teatteri, tanssi, sirkus ja esitystaide. Suojelutyö edellyttää tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijakoulutusta teatteritieteessä, musiikkitieteessä ja estetiikassa.

Nämä uhan alla olevat tieteenalat on turvattava Helsingin yliopistossa, jotta Suomi täyttää sitoumuksensa Unescon yleissopimukseen.

Helsingin yliopiston politiikkasuositus -julkaisusarjan osa 4/2025 on julkaistu 19.5.2025.

Opettajankoulutuksen visio ”Opettajankoulutus 2050” ohjaa opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tutkimuspohjaista kehittämistä. Vision tavoitteena on, että opettajankoulutus ja sen sidosryhmät toimivat tavoitteellisesti yhteistyössä niin, että Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras, kestävä, oppimista ja hyvinvointia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti elämän eri vaiheissa tukeva koulutusjärjestelmä. 

Vision arvolähtökohdat ja periaatteet toteutuvat konkreettisesti vietäessä opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä käytännön toimintaan. Vision tavoitteena on, että opettajille rakentuu tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen aikana vahva asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus opettajan työhön.

Opettajankoulutuksen visio on julkaistu suomeksi, ruostiksi ja englanniksi. Tutustu visioon alla:

Suomeksi:

På svenska:

In English:
 

Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi. Suomi siirtyy vuosien 2026-2027 aikana internet-rahapelien osalta kilpailtuun lisenssimarkkinaan. Nykyisen monopolitoimijan lisäksi lukuisten muiden yhtiöiden mainostaessa tuotteitaan rahapelimarkkinoinnin määrä kasvaa merkittävästi. Tämä tulee lisäämään rahapelien kulutusta sekä niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, kuten ylivelkaantumista ja mielenterveyden haasteita. Rahapelihaittojen kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. 

Rahapelimarkkinointi ei hyödytä Suomen taloutta, vaan lähinnä kansainvälisiä, muualle rekisteröityjä rahapeliyhtiöitä. Paras hetki rajoittaa markkinointia on nyt, ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä.

Lasten ja nuorten määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa Suomen kuntia vuoteen 2040 mennessä, mikä aiheuttaa haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Perusopetus on kuitenkin subjektiivinen oikeus, josta säädetään lailla ja jonka tulee toteutua yhdenvertaisesti. Paikallisten olosuhteiden eriytymisestä seuraa väistämättä tarve herättää julkista keskustelua mahdollisista tavoista, joilla perusopetusta jatkossa järjestetään. Lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on kehitettävä kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Tämä muistio perustuu SuomiAreenassa 24.6.2026 järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun ruokasektorin kilpailukyvystä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Keskustelun tavoitteena oli tunnistaa keinoja vahvistaa ruokasektorin kilpailukykyä, kestävyyttä, huoltovarmuutta ja uudistumiskykyä sekä pohtia, miten alan osaamisen veto- ja pitovoimaa voidaan vahvistaa Suomessa. 

Julkaistu 9/2025

Nuoria kohtaavien ammattilaisten, kuten lääkärien, psykologien, terveydenhoitajien, sairaanhoitajien sekä opettajien perusopintoihin ja täydennyskoulutuksiin tulee lisätä koulutusta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.

Yhdenvertaiset toimintatavat takaavat, että sateenkaarilapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa mielenterveyden tuen. Lisäksi riittävä tuki tuo taloudellisia säästöjä ja tukee sote-organisaatioita lain määräämien velvoitteiden toteuttamisessa.

Julkaistu 25.11.2025

Politiikkasuositus ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

• Räätälöidään ympäristötuet vastaamaan kansallisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita.
• Lisätään rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää suometsien ilmastonmuutoksen hillintä- ja ennallistamispotentiaalia.
• Osallistetaan metsänomistajat, paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat merkityksellisemmin mukaan luonnon ennallistamiseen jakamalla tietoa ja mahdollistamalla suora osallistuminen päätöksentekoon.
• Asetetaan etusijalle oikeudenmukainen hyötyjen jakaminen globaalin pohjoisen luonnonvarojen
  kulutusta säätelevissä politiikoissa kompensaatiomekanismien ja kestävien arvoketjujen avulla.
• Edistetään ennallistamista siellä, missä metsätuhoja on tapahtunut, ja vältetään hankkeiden ulkoistamista tai kompensointia muihin maihin.

Lue koko suositus: (pdf)

Forest restoration for just, resilient, and sustainable futures: A call to action

This policy brief recommends the following actions:

• Tailor environmental subsidies to national climate and biodiversity targets.
• Boost funding for R&D activities to better understand the climate change mitigation and restoration potential of peatland forests.
• Engage forest owners, local communities, and Indigenous peoples more meaningfully in nature restoration efforts, through information sharing and direct participation in decision-making processes.
• Prioritize equitable benefit sharing in policies governing the consumption of natural resources in the Global North through strict compensation and sustainable value chains.
• Promote restoration in locations where degradation has occurred, avoiding outsourcing or offsetting projects to other countries.

Read the policy brief: (PDF)

Julkaistu 20.8.2025

Julkaistu 3/2025

Julkaistu 18.2.2025

Tutkimusten mukaan medialuottamus on ollut laskussa ja toisaalta sosiaalisen median kulutus uutismediana selvässä kasvussa. Samoin on yleistynyt ilmiö, jossa yksilöiden tunteet ja asenteet omaa poliittista puoluettaan tai ryhmäänsä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi, samalla kun heidän tunteensa vastapuoluetta tai -ryhmää kohtaan muuttuvat kielteisemmiksi. Syntyy erilaisia yhteisöjä, joilla on erilliset tietolähteet ja ymmärrys maailmasta. Kansallisen ja EU:n laajuisen turvallisuuden vahvistaja ja luottamuksen murenemisen vastalääke on Media- ja informaatiolukutaito (MIL), jonka vahvistamiseksi tarvitaan seuraavia toimia:

• On tärkeää kartoittaa ja ymmärtää, että Suomessa eri ryhmillä on erilaisia viestinnällisiä ja tiedollisia tarpeita.
• Lisäksi tulee vahvistaa eri yhteisöjen ymmärrystä toisistaan.
• Ylläkuvatut periaatteet tulee ottaa huomioon opetus- ja
  kulttuuripolitiikassa.
• Eri yhteisöt huomioiva media- ja informaatiolukutaito (MIL) tulee ottaa osaksi kokonaisturvallisuutta ja tammikuussa 2025 hyväksyttyä kansallista Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa.
• Tämä tarkoittaa niin julkishallinnon kuin opettajien resurssien ja kyvykkyyksien kasvattamista.
• Samoin eri tahojen tulee koordinoida uusien opetusmateriaalien tuottamista, jotta niissä huomioidaan erilaisten yhteisöjen tarpeet kaikilla koulutusasteilla sekä aikuiskasvatuksessa.
• Kansallinen media on keskeisessä asemassa MIL-työssä, johon sisältyy eri ryhmien huomioiminen ja toistensa näkemysten ymmärtäminen.

Lue koko politiikkasuositus: (pdf). 

Mediekunnighet som beaktar olika grupper stöder den nationella informationssäkerheten

Forskning visar att förtroendet för medier har minskat och att nyhetskonsumtion via sociala medier har ökat märkbart. Samtidigt har individers känslor och attityder gentemot det egna politiska partiet eller den egna gruppen blivit mer positiva, medan känslor gentemot motstående partier
eller grupper blivit mer negativa. Det här leder till uppkomsten av olika grupper med separata informationskällor och världsbilder.

Medie- och informationskunnighet (MIK) är ett centralt verktyg för att stärka säkerheten på både nationell nivå och EU-nivå och för att motverka försvagandet av tillit. För att främja MIK är följande åtgärder nödvändiga:

• Det är viktigt att kartlägga och förstå att olika grupper i Finland har olika kommunikations- och informationsbehov.
• Samtidigt bör förståelsen mellan olika samhällsgrupper stärkas.
• Dessa principer bör integreras i utbildnings- och kulturpolitiken.
• Medie- och informationskunnighet (MIK) som beaktar olika grupper bör införlivas i den övergripande säkerheten och i den nationella säkerhetsstrategin för samhället som godkändes i januari 2025.
• Detta innebär att den offentliga förvaltningens och lärares resurser och kompetens bör stärkas.
• Olika aktörer bör samordna produktionen av nytt undervisningsmaterial för att säkerställa att olika gruppers behov beaktas på alla utbildningsnivåer samt inom vuxenutbildningen.
• Nationella medier spelar en nyckelroll i MIK-arbetet, som inkluderar hänsyn till olika grupper och ömsesidig förståelse.

Läs hela policysrekommendationen: (pdf) 

Media literacy that acknowledges different groups as a pillar of national information resilience

Research indicates that trust in the media has declined, while social media consumption as a news source is increasing rapidly. There is also a growing phenomenon where individuals’ feelings and attitudes toward their political party or group become more positive while attitudes toward opposing parties or groups grow increasingly hostile. This leads to different communities
with distinct sources of information and worldviews.
 

Media and information literacy (MIL) is a key tool to strengthen national and EU-wide security and counteract the erosion of trust. The following actions are needed to enhance MIL:

• It is essential to recognize and understand that different groups in Finland have different communication and informational needs.
• Understanding between different communities must also be strengthened.
• These principles should be integrated into education and cultural policy.
• Media and information literacy (MIL) that accounts for diverse communities should be incorporated into comprehensive national security and the Security Strategy for Society of January 2025.
• This includes increasing the resources and capabilities of public administration and educators.
• Various actors should coordinate the production of new teaching materials that reflect the needs of different communities at all education levels and in adult education.
• National media plays a central role in MIL efforts, including considering diverse groups and promoting mutual understanding of different perspectives.

Read the full policy brief: (pdf)

Julkaistu 14.2.2025

Eurooppalainen medianvapausasetus (EMFA) astuu voimaan 8. elokuuta 2025. Vaikka Suomi suoriutuu hyvin monilla EMFA:an liittyvillä alueilla, on tärkeää huomioida EMFA:a täydentävässä lainsäädännössä seuraavat seikat:

• Mediakentän keskittyminen on Suomessa tutkitusti riski, joka edellyttää muutoksia kilpailulakiin mutta myös sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettuun lakiin.
• Mediakentän keskittymisen arviointi on EMFA:n kannalta keskeinen tehtävä, johon tulee kehittää kaikkia sidosryhmiä hyödyntävä järjestelmällinen malli ja toteutussuunnitelma.
• Julkisen palvelun median riippumattomuus tulee taata selkeyttämällä Yleisradion tehtävää, rahoitusta, hallintoa, sääntelyä ja sääntelyn valvontaa.
• Media- ja viestintäpoliittisen kokonaiskuvan kartoitus nousee keskeiseksi tarpeeksi eurooppalaisen lainsäädännön jalkauttamisen myötä. 

Julkaistu 21.10.2024

Julkaistu 11/2024

Kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja huoltovarmuutta haastavat riippuvuus fossiilienergialla tuotetuista typpilannoitteista ja täydennysvalkuaisrehujen heikko omavaraisuus. Typpeä sitovien palkokasvien hyödyntäminen ruokajärjestelmässä monipuolistaa kasviproteiinilähteitä, vähentää ympäristöpäästöjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Tämä edellyttää palkokasvien viljelyn ja käytön aktiivista kehittämistä.

Näin edistämme palkokasvien viljelyä ja vahvistamme kotimaista ruoantuotantoa:

1. Moninkertaistamme palkokasvien tuotannon Suomessa. Palkokasvien viljely vähentää teollisten typpilannoitteiden eli väkilannoitteiden tarvetta ja korvaa siten ulkomaisia tuotantopanoksia. Palkokasvien hyödyntäminen kasvinvuorotuksessa ja kasviproteiinin tuottaminen vahvistavat omavaraista kotimaista ruoantuotantoa.
2. Korvaamme tuontivalkuaisen kotimaisilla palkokasvirehuilla. Kotimaisiin rehuihin ja tuotantopanoksiin perustuva kotieläintuotanto varmistaa ruokaturvaa Suomen pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa.
3. Luomme pitkäjänteisiä kannustimia ja työkaluja palkokasvien viljelyyn. Palkokasvien viljely vaatii pitkäjänteistä tuotantoa tukevaa politiikkaa ja uusia työkaluja viljelijöiden tietotarpeisiin ja tuotannon riskienhallintaan.

Julkaistu 5/2023

Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Härkäpapu, herne ja apila ovat kotimaisia palkokasveja, joilla voidaan edistää ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä ihmisen terveyttä. Jotta palkokasvien viljely ja käyttö lisääntyisivät Suomessa, on päätöksenteon tuettava palkokasvien koko arvoketjua.

Näin tuet palkokasvien arvoketjua ja edistät siirtymää kestävään ruokajärjestelmään:

1. Luo palkokasvien hyödyntämiselle suosiolliset olosuhteet. Palkokasvit auttavat Suomea kestävyystavoitteiden saavuttamisessa pienentämällä ruokajärjestelmän haitallisia ympäristövaikutuksia.
2. Paranna palkokasvien viljelyn ja käytön mahdollisuuksia. Palkokasvien viljely Suomessa vähentää riippuvuutta ulkomailta tuodusta kasviproteiinista ja typpeä sisältävistä lannoitteista. Investoiminen kasvavaan alaan tuottaa taloudellista hyvinvointia.
3. Lisää palkokasvien osuutta ruokavaliossa. Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla auttaa parantamaan ruokavalion kestävyyttä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta.

Julkaistu 7/2023

Varhaiskasvatuslaki korostaa lapsen edun ensisijaisuutta ja pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuslakiin asetetut tavoitteet eivät ole vielä juurtuneet varhaiskasvatuksen toteuttamiseen, mikä kuvastaa varhaiskasvatuksen hidasta kehittymistä osaksi koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatusta tulee kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti osana koulutusjärjestelmää sekä lapsen sivistyksellisenä oikeutena. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden tulee toteutua täysimääräisesti, jotta lapsen etu varhaiskasvatuksessa toteutuu. Pedagogisen työn tekemisen edellytykset ja työn merkityksellisyyden kokemusten mahdollistaminen lapsen etua toteuttavassa työssä ovat vahvasti sidoksissa varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimaan.

Tutustu suosituksiin liitteessä:

Opettajankoulutus 2050 – Suomalaisen opettajankoulutuksen visio

Opettajankoulutuksen visio ”Opettajankoulutus 2050” ohjaa opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tutkimuspohjaista kehittämistä. Vision tavoitteena on, että opettajankoulutus ja sen sidosryhmät toimivat tavoitteellisesti yhteistyössä niin, että Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras, kestävä, oppimista ja hyvinvointia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti elämän eri vaiheissa tukeva koulutusjärjestelmä. 

Julkaistu 2025

Etäopetus ja perusopetuksen järjestäminen tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa Suomen kuntia vuoteen 2040 mennessä, mikä aiheuttaa haasteita perusopetuksen järjestämiselle.  Lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on kehitettävä kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Julkaistu 2025

Ammattilaisille lisää koulutusta nuorten sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta

Julkaistu 9/2025

Nuoria kohtaavien ammattilaisten, kuten lääkärien, psykologien, terveydenhoitajien, sairaanhoitajien sekä opettajien perusopintoihin ja täydennyskoulutuksiin tulee lisätä koulutusta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.

Yhteiskunnan ilmasto-osaamista on vahvistettava

Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä (ClimComp) -tutkimushankkeen tulokset ja politiikkasuositukset.

Julkaistu 21.10.2024

Osaava varhaiskasvatus – politiikkasuositukset 2023

Julkaistu 7/2023

Varhaiskasvatusta tulee kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti osana koulutusjärjestelmää sekä lapsen sivistyksellisenä oikeutena. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden tulee toteutua täysimääräisesti, jotta lapsen etu varhaiskasvatuksessa toteutuu. 

Luonnon virkistyskäytön tietopohjan vahvistaminen digitaalisilla jalanjäljilllä

Julkaistu 7.11.2025

Luonnon virkistyskäyttö on samaan aikaan kasvussa ja muutoksessa. Sen tietopohjainen johtaminen edellyttää tietoa kävijävirroista ja kävijäryhmistä. Digitaaliset jalanjäljet voivat tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja luonnon virkistyskäytön systemaattiseen seurantaan.

Metsien ennallistaminen

Julkaistu 25.11.2025

Suositus ehdottaa toimenpiteitä ympäristötukiin, tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen, sidosryhmien osallistamiseen ja ennalistamisen edistämiseen.

• (pdf)
• (pdf)

Suomen luonnon monimuotoisuuden seuranta

Julkaistu 3/2025

Yhteiskunnan ilmasto-osaamista on vahvistettava

Julkaistu 21.10.2024

Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä (ClimComp) -tutkimushankkeen tulokset ja politiikkasuositukset.

Uudessa rahapelijärjestelmässä tarvitaan tiukkaa markkinoinnin säätelyä

Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi. Suomi siirtyy vuosien 2026-2027 aikana internet-rahapelien osalta kilpailtuun lisenssimarkkinaan. Nykyisen monopolitoimijan lisäksi lukuisten muiden yhtiöiden mainostaessa tuotteitaan rahapelimarkkinoinnin määrä kasvaa merkittävästi. Tämä tulee lisäämään rahapelien kulutusta sekä niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, kuten ylivelkaantumista ja mielenterveyden haasteita. Rahapelihaittojen kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. 

Rahapelimarkkinointi ei hyödytä Suomen taloutta, vaan lähinnä kansainvälisiä, muualle rekisteröityjä rahapeliyhtiöitä. Paras hetki rajoittaa markkinointia on nyt, ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä.

Eri ryhmät huomioiva medialukutaito on kansallisen informaatioturvallisuuden tuki (Su, Sv, En)