Palvelut

Viikin opetus- ja tutkimustilaan kuuluu 155 hehtaaria viljelymaata, navetta ja 60 lypsylehmää. Noin puolet peltoalasta on säilörehu- ja laidunnurmena. Loppuosalla pelloista viljellään viljaa ja valkuaiskasveja, kuten härkäpapua. Pelloilla on vuosittain myös lukuisia koealoja, joilla tehdään mm. kasvintuotanto- ja maaperätieteisiin liittyvää tutkimusta.

Viikin opetus- ja tutkimustila tuottaa palveluita lähinnä maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle, mutta teemme mielellämme yhteistyötä myös muiden tiedekuntien ja yliopistojen kanssa. Mahdollisista käyttömaksuista ja palveluehdoista sovitaan erikseen kunkin yhteistyökumppanin kanssa. Jos olet kiinnostunut tekemään yhteistyötä kanssamme ota yhteyttä:

viikin-tutkimustila@helsinki.fi

Navettamme on moderni, pitkälle automatisoitu tutkimusnavetta. Lypsäminen tapahtuu lypsyrobotilla ja rehuseos jaetaan lehmille automaattisilla rehunjakovaunuilla. Navetassa on RIC-ruokintakuppijärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata yksittäisten lehmien syöntiä, sekä lypsyrobotin yhteyteen asennettu GreenFeed-järjestelmä märehtijöiden reaaliaikaisten metaanipäästöjen mittaamiseen.

Navetta on jaettu kahteen osastoon: pihatto-osastoon ja tutkimusparsiosastoon. Suurin osa lehmistä elää pihatto-osastossa, jossa eläimet liikkuvat vapaasti ja käyvät syömässä, lypsyrobotilla ja makuulla omaan tahtiinsa. Tutkimusparsiosastossa on parsipaikat 12 lehmälle yksilöllistä hoitoa vaativia tutkimuksia varten. Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa on mahdollista tutkia monenlaisia lypsykarjaan liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi ravitsemusta, hyvinvointia, käyttäytymistä ja teknologiaa.

Kesäaikaan kaikki Viikin opetus- ja tutkimustilan eläimet pääsevät nauttimaan laiduntamisesta päivittäin.

Viikin opetus- ja tutkimustilan hallinnassa olevat viljelysmaat sijaitsevat tilan talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Pellot ovat maalajiltaan pääasiassa multavia tai runsasmultaisia hieta- tai hietamoreenimaita. Lähimpänä navettaa sijaitsevia peltolohkoja pidetään enimmäkseen laidunnurmena, muilla lohkoilla noudatetaan 3-4-vuotista säilörehunurmikiertoa. Nurmivuosien välissä viljelykierto muodostuu pääosin rehuohrasta ja -kaurasta sekä härkäpavusta.

Pelloilla on vuosittain koealoina yhteensä useampia hehtaareja. Peltoalueemme mahdollistavat monipuoliset kasvinviljelyyn, maaperätieteisiin, agroteknologiaan ja -ekologiaan sekä kotieläintieteisiin liittyvät tutkimukset.

Viikin opetus- ja tutkimustilalla on käytössä modernit koneet ja viljankuivatusteknologia, joten tila tarjoaa hyvät edellytykset monipuoliseen maatalousteknologiseen tutkimukseen. Tilamme on myös erinomainen paikka tutkia maatalouden uusia teknologioita, kuten automaatiota ja datan hallintaa, droneja ja peltorobotteja tai anturi- sekä mittausteknologiaa.

Vaikka painotuksemme onkin tutkimuksessa, tilallamme tuotetaan huomattavan määrä elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita.

  • Lehmämme tuottavat vuosittain noin 600 000 litraa maitoa, joka myydään meijeriin.
  • Lehmien karkearehuksi tuotamme vuosittain reilut 1000 tonnia säilörehua
  • Viljaa ja härkäpapua tuotetaan vuosittain noin 200 000 kg. Ylijäävä sato, jota ei käytetä eläimien ruokintaan, myydään elintarviketeollisuuteen.

Muddusjärven tutkimusasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö, joka on hallinnollisesti osa Viikin opetus- ja tutkimustilaa. Tutkimusasema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä. Opetus- ja tutkimustilatoiminnan tavoitteena on edistää tiedekunnassa edustettujen tieteenalojen opetus- ja tutkimustoimintaa tuottamalla monialapalveluja tiedekunnan ainelaitoksille, muille tiedeyhteisöille ja täydennyskoulutukselle sekä toimia kenttäopetuksen tukikohtana.