Noin puolet peltoalasta on säilörehu- ja laidunnurmena. Loppuosalla pelloista viljellään viljaa ja valkuaiskasveja, kuten härkäpapua. Pelloilla on vuosittain myös lukuisia koealoja, joilla tehdään mm. kasvintuotanto- ja maaperätieteisiin liittyvää tutkimusta.
Viikin tutkimustila tuottaa palveluita lähinnä maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle, mutta teemme mielellämme yhteistyötä myös muiden tiedekuntien ja yliopistojen kanssa. Mahdollisista käyttömaksuista ja palveluehdoista sovitaan erikseen kunkin yhteistyökumppanin kanssa. Jos olet kiinnostunut tekemään yhteistyötä kanssamme ota yhteyttä:
Viikin tutkimustilalla tehdään pääasiassa lypsylehmien ruokintaan ja hyvinvointiin, kasvinviljelyyn, viljelymaahan sekä teknologiaan liittyvää tutkimusta. Tällä hetkellä monet tutkimusaiheista liittyvät ilmastonmuutokseen, ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilensidonnan tehostamiseen.
Tiivistetysti voidaan sanoa, että Viikissä tutkitaan, miten maatalous voi ruokkia maailman kasvavan väestön ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kestävällä tavalla.
Tutustu Viikin tutkimustilalla tehdyistä tutkimuksista laadittuihin julkaisuihin
Navettamme on moderni, pitkälle automatisoitu tutkimusnavetta. Lypsäminen tapahtuu lypsyrobotilla ja rehuseos jaetaan lehmille automaattisilla rehunjakovaunuilla. Navetassa on RIC-ruokintakuppijärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata yksittäisten lehmien syöntiä, sekä lypsyrobotin yhteyteen asennettu GreenFeed-järjestelmä märehtijöiden reaaliaikaisten metaanipäästöjen mittaamiseen.
Navetta on jaettu kahteen osastoon: pihatto-osastoon ja tutkimusparsiosastoon. Suurin osa lehmistä elää pihatto-osastossa, jossa eläimet liikkuvat vapaasti ja käyvät syömässä, lypsyrobotilla ja makuulla omaan tahtiinsa. Tutkimusparsiosastossa on parsipaikat 12 lehmälle yksilöllistä hoitoa vaativia tutkimuksia varten. Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa on mahdollista tutkia monenlaisia lypsykarjaan liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi ravitsemusta, hyvinvointia, käyttäytymistä ja teknologiaa.
Kesäaikaan kaikki Viikin opetus- ja tutkimustilan eläimet pääsevät nauttimaan laiduntamisesta päivittäin.
Viikin tutkimustilan hallinnassa olevat viljelysmaat sijaitsevat tilan talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Pellot ovat maalajiltaan pääasiassa multavia tai runsasmultaisia hieta- tai hietamoreenimaita. Lähimpänä navettaa sijaitsevia peltolohkoja pidetään enimmäkseen laidunnurmena, muilla lohkoilla noudatetaan 3-4-vuotista säilörehunurmikiertoa. Nurmivuosien välissä viljelykierto muodostuu pääosin rehuohrasta ja -kaurasta sekä härkäpavusta.
Pelloilla on vuosittain koealoina yhteensä useampia hehtaareja. Peltoalueemme mahdollistavat monipuoliset kasvinviljelyyn, maaperätieteisiin, agroteknologiaan ja -ekologiaan sekä kotieläintieteisiin liittyvät tutkimukset.
Viikin tutkimustilalla on käytössä modernit koneet ja viljankuivatusteknologia, joten tila tarjoaa hyvät edellytykset monipuoliseen maatalousteknologiseen tutkimukseen. Tilamme on myös erinomainen paikka tutkia maatalouden uusia teknologioita, kuten automaatiota ja datan hallintaa, droneja ja peltorobotteja tai anturi- sekä mittausteknologiaa.
Vaikka painotuksemme onkin tutkimuksessa, tilallamme tuotetaan huomattavan määrä elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita.
Muddusjärven tutkimusasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö, joka on hallinnollisesti osa Viikin tutkimustilaa. Tutkimusasema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä. Toiminnan tavoitteena on edistää tiedekunnassa edustettujen tieteenalojen tutkimusta tuottamalla monialapalveluja tiedekunnan ainelaitoksille, muille tiedeyhteisöille ja täydennyskoulutukselle sekä toimia kenttäopetuksen tukikohtana.