Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2019 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmasta tohtorintutkinnon suorittaneet ovat uuden sukupolven monitieteisiä huippututkijoita ja asiantuntijoita. Heillä on käsitys oman tutkimusalansa osuudesta ilmakehän vuorovaikutuksiin, ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Tohtoriohjelman monitieteellisyyden ja kansanvälisyyden ansiosta valmistuvalle tohtorille muodostuu laaja kontaktiverkosto ilmakehätieteiden tutkimusalalla, mikä tukee tulevaa urakehitystä ja työllistymistä.

Tohtorin tutkinto tuottaa erittäin syvällisiä tieteenalakohtaisia valmiuksia ja tietotyövalmiuksia. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavan itsenäinen tieteellinen tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti muodostuu ja syvenee. Tohtorin tutkinnon tuottamia tieteenalakohtaisia valmiuksia ovat erittäin syvällinen ymmärrys tieteenalojen luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta, tietojen sovellettavuudesta käytännössä sekä taito tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavan kriittinen ajattelu, tiedonhankinta-, argumentaatio- ja ongelman-ratkaisutaidot syvenevät. Lisäksi vuorovaikutustaidot, johtamis- ja neuvottelutaidot, itseohjautuvuus, luovuus ja tieteen etiikan ymmärrys sekä kestävän kehityksen osaaminen syvenevät.

Tohtorin tutkinnon suorittaneella on laaja-alaista tiedeviestinnän osaamista. Tohtorikoulutus kehittää tohtorikoulutettavan vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, jotta he voivat toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavalle muodostuu vastuullisen ja itsenäisen tutkijan ja asiantuntijan valmiudet. Tohtorin tutkinnon suorittaneella on erinomaiset valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelman opetuskieli on englanti.

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmassa opetetaan monitieteiset lähestymistavat tulevaisuuden haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ilmanlaadun sekä biosfäärin ja ilmakehän vuorovaikutusten käsittelyyn. Monitieteisyyden lisäksi opiskeltavien aihepiirien ja tutkimuksen menetelmät ja mittakaavat vaihtelevat, teoriasta mittausteknologiaan ja mallinnukseen, mikrosekunneista vuosisatoihin ja nanometreistä globaaliin mittakaavaan.

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmassa opiskelijat kuuluvat seuraaviin Helsingin yliopiston yksiköihin:

  • Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta:
    • Fysiikan laitos (Ilmakehätieteiden osasto)
    • Kemian laitos (Analyyttinen ja fysikaalinen kemia)
    • Geotieteiden ja maantieteen laitos (Biogeotieteen osasto)
  • Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta:
    • Metsätieteiden laitos
  • Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta:
    • Ympäristötieteiden laitos

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmassa tutkittavia aihepiirejä ovat

  • Aerosoli- ja ympäristöfysiikka
  • Aerosolien, pilvien ja ilmaston vuorovaikutukset
  • Biosfäärin ja ilmakehän vuorovaikutukset
  • Dynaaminen meteorologia
  • Ekosysteemien ja ilmakehän kaukokartoitus
  • Globaali ilmasto- ja maajärjestelmän mallinnus
  • Hydrologia
  • Hiilen, veden, typen ja aerosolien kierto ja taseet
  • Ilmastonmuutos: vaikutukset ja sopeutuminen
  • Ilmakehän kemia
  • Ilmakehämallinnus
  • Ilmanlaatu
  • Kaupunki- ja sisäilman aerosolit ja terveysvaikutukset
  • Kaupunkialueiden meteorologia
  • Limnologia
  • Lumi- ja jäätutkimus
  • Maanpinnan ja maankäytön muutoksien kaukokartoitus
  • Meritutkimus
  • Metsien ekofysiologia ja ilmastonmuutos
  • Mittausmenetelmien kehittäminen ilmakehätieteissä

Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Kokopäivätoimisesti työskenneltäessä tavoitteena on suorittaa tohtorintutkinto neljässä vuodessa. Tutkintoon sisältyy:

  • väitöskirja
  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op), esimerkiksi yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälistä liikkuvuus, kuten tutkimusyhteistyö ja konferenssit

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi poikkeustapauksessa olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan tulee

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Ohjelmasta valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet hyvin hyvin. Tohtoriohjelman tavoitteena on tarjota valmistuville tohtoreille monipuoliset ammatilliset valmiudet akateemiselle uralle tai muihin kotimaisiin tai kansainvälisiin tehtäviin. Ohjelmasta valmistuneet tohtorit työskentelevät tällä hetkellä esimerkiksi tutkijoina yliopistoissa ympäri maailman, tutkijoina tai asiantuntijoina valtion tutkimuslaitoksissa (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, CERN, IIASA), koordinaattoreina kansainvälisissä tiedeyhteisöissä (esimerkiksi ICOS, ACTRIS, SMEAR oy), yrittäjinä mm. mittalaitteiden valmistuksessa, sekä data-analyytikkoina yrityksissä.

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettavat pääsevät aidosti kansainväliseen tutkimusympäristöön. Tohtoriohjelman tohtorikoulutettavista yli kolmannes on ulkomaalaisia ja koska tohtoriohjelmassa tehtävä tutkimus on kansainvälisesti tunnustetulla tasolla, väitöskirjatyön ohjaajia, vierailevia luennoitsijoita ja esitelmien pitäjiä tulee myös muista alan huippuyliopistoista.

Kaikki tohtoriohjelman tohtorikoulutettavat, riippumatta opiskelun rahoituksesta, pääsevät esittelemään tuloksiaan kansainvälisiin konferensseihin. Väitöskirjaan sisältyvät artikkelit julkaistaan kansainvälisesti arvostetuissa julkaisuissa.

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmassa tohtoriopiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet tiiviiseen yhteistyöhön kansainvälisten tutkimusverkostojen (esim. PEEX, ICOS, ACTRIS, ANAee, eLTER, FluxNET) sekä huippuyliopistojen ja -tutkimuslaitosten (esim. CERN, IIASA, Oxford, UC, NOAA, Duke, ECMWF, valtaosa Kiinan parhaista 10:stä yliopistosta) kanssa. Yhteistyötä on myös useiden laitevalmistajien kanssa (Vaisala, Dekati, AirModus, Karsa oyj), sekä luonnollisesti kansallisten tutkimuslaitosten kanssa (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus). Tohtoriopiskelijoiden julkaisuihin viitataan myös toistuvasti IPCC:n raporteissa.

Ilmakehätieteiden tohtoriohjelmassa tehdään kansainvälistä monitieteistä huippututkimusta aloilla, jotka liittyvät joko suorasti ilmakehään tai ilmakehän vuorovaikutuksiin ekosysteemin, vesistöjen, lumen ja jään, maaperän ja ihmistoiminnan kanssa. Tutkimuksen painopisteitä ovat mm. aerosolien fysiikka ja kemia, ainevirrat ilmakehän ja ekosysteemien/vesistöjen/maaperän välillä, ilmakemia, meteorologia, kasvihuonekaasut, ekosysteemien toiminta, ilmastonmuutos sekä ilmanlaatu.

Hakeminen
Alla linkit valintaperusteisiin. Jos ohjelmaan on monta hakuväylää, näet listassa eri väylät. Yhteishaussa voit hakea kandiohjelmiin päähaussa ja maisteriohjelmiin maisterihaussa. Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän haussa. Voit hakea siirtoa toisesta korkeakoulusta tai toiseen kandiohjelmaan Helsingin yliopiston sisällä siirtohaussa.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.