Bottom content

Koulutus

Nyky-yhteiskunta tarvitsee kipeästi asiantuntijoita, joilla on monipuolinen ilmakehätieteiden ja luonnonjärjestelmien tutkimuksen koulutus. Meneillään oleva globaali ilmastonmuutos ja ilmanlaatuun sekä äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät ajankohtaiset kysymykset ovat esimerkkejä huolenaiheista, joiden olemassaolosta olemme tietoisia, mutta jotka ymmärrämme tieteellisestä näkökulmasta vielä puutteellisesti. Uuden tutkimustiedon lisäksi myös kauppa- ja teollisuusaloilla tarvitaan ympäristöasiantuntijoita, joilla on vahva luonnontieteellinen perusosaaminen: uudet säännökset ja EU-direktiivit täytyy ottaa laajamittaiseen käyttöön, mihin tarvitaan tietoa uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista.

Valmistuttuasi ilmakehätieteen maisteriohjelmasta

  • osaat soveltaa kokeellisia, laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä ilmakehään ja ympäristöön liittyvän datan hankkimiseen ja analysointiin
  • sinulla on tietoa, jota voit soveltaa suurten globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen, ilman saastumisen, metsien tuhoutumisen sekä vesivarantoihin ja rehevöitymiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen koko ihmiskunnan hyödyksi
  • pystyt työskentelemään luovasti hyödyntäen systemaattisesti kokeellisia tai muita tutkimusmenetelmiä hankkiaksesi uutta tietoa
  • osaat raportoida tuloksesi selkeästi ja ymmärrettävästi.

Yhteisen ilmakehätieteiden maisteriohjelman opetusta antavat matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.

Katso lisätietoja opinnoista maisteriohjelman verkkosivuilta: www.helsinki.fi/en/programmes/master/atmospheric-sciences

Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavissa englanninkielisissä ja monikielisissä maisteriohjelmissa. Lukuvuosimaksun suuruus on 15 000 euroa. EU/ETA – alueen ulkopuolelta tulevat hakijat, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa alueella, ovat velvoitettuja maksamaan lukuvuosimaksun. Tarkista Opintopolun Usein kysyttyä –sivulta (englanniksi), oletko maksuvelvollinen.

The University of Helsinki will introduce annual tuition fees to foreign-language Master’s programmes starting on August 1, 2017 or later.Citizens of non-EU/EEA countries, who do not have a permanent residence status in the area, are liable to these fees. You can check this FAQ at the Studyinfo website whether or not you are required to pay tuition fees.

Kaikkien kurssien opetuskieli on englanti, mutta suomea ja ruotsia voidaan käyttää tilanteesta riippuen.

Alla esitellään lyhyesti maisteriohjelman kuusi erikoistumissuuntaa.

Aerosolifysiikka

Aerosolit ovat ilmassa leijuvia pieniä nestemäisiä tai kiinteitä hiukkasia. Aerosolifysiikan tuntemus on olennainen osa ilmanlaadun, ilmastonmuutoksen ja mm. nanomateriaalien valmistuksen ymmärtämistä. Aerosolitutkijat tutkivat monenlaisia ilmakehän aerosolipopulaatioita koskevia ilmiöitä ja niihin liittyviä aineen olomuodon muutoksia kaasusta kiinteäksi erilaisten jatkuvasti kehittyvien kokeellisten, teoreettisten, tiedon analysointi- ja mallinnusmenetelmien avulla. Tästä erikoistumissuunnasta valmistuneet maisterit ovat uusimpien aerosolitutkimuksessa käytettävien teoreettisten käsitteiden, mittaustekniikoiden ja laskentamenetelmien asiantuntijoita.

Hydrosfäärin geofysiikka

Hydrosfäärin geofysiikka tutkii vettä kaikissa olomuodoissaan fysikaalisin menetelmin. Hydrosfäärin geofysiikkaan kuuluvat hydrologia, kryologia ja fysikaalinen oseanografia. Hydrologiaan sisältyvät pintavesien kuten jokien ja järvien tutkimus, globaalit ja paikalliset hydrologiset syklit, vesivarannot ja geohydrologia eli pohjavesien tutkimus. Kryologia puolestaan tutkii lumeen ja jäähän liittyviä ilmiöitä, kuten jäätikön massatasetta ja dynamiikkaa, merijään fysiikkaa, lumipeitteen vaikutuksia ja routaa. Fysikaalinen oseanografia kattaa suurin piirtein Maapallon suolaiset vesistöt keskittyen kuvaamaan niiden dynamiikkaa, sekä laajan mittakaavan kiertokulkuja ja vesimassoja että paikallisia ilmiöitä kuten aallokkoa, kumpuamista, vuorovesiä ja merien akustiikkaa. Hydrosfääriä tutkitaan kenttämittausten, laajan ja suppean mittakaavan mallinnuksen ja prosessien matemaattisten kuvausten avulla. 

Meteorologia

Meteorologia on ilmakehän fysiikkaa. Säätiedotukset ovat meteorologian tunnetuin sovellutus, mutta meteorologinen tieto on välttämätöntä myös ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi, ennustamiseksi ja lieventämiseksi. Meteorologit tutkivat ilmakehän ilmiöitä monenlaisilla ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla teorioiden, simulaatioiden ja havaintojen avulla. Meteorologia on laskennallisten menetelmien kehityksen edelläkävijä: esimerkiksi kaaosteoria syntyi meteorologisen mallin odottamattoman käyttäytymisen pohjalta. Ilmakehätieteen maisteriohjelmassa meteorologia jaetaan edelleen dynaamiseen ja biometeorologiaan. Dynaaminen meteorologia käsittelee suuren mittakaavan ilmakehän dynamiikkaa, mallintamista ja havaintotekniikoita, kun taas biometeorologia keskittyy ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutukseen yhdistämällä esimerkiksi kasvihuonekaasujen ja energian virtausta käsittelevät havainnot ja mallit biogeokemikaalisiin sykleihin. Meteorologian erikoistumissuunnasta valmistuneet opiskeiljat ovat ilmakehän ilmiöiden asiantuntijoita, jotka pystyvät tuottamaan arvokasta uutta tietoa ja jakamaan tietämystään yhteiskunnan hyväksi.

Biogeokemikaaliset syklit

Biogeokemia tutkii sekä maanpäällisissä että vesiekosysteemeissä tapahtuvaan alkuaineiden kiertoon liittyviä prosesseja yhdistämällä fysiikan, meteorologian, geofysiikan, kemian, geologian ja biologian tietämystä. Luonnollisten ekosysteemien lisäksi se tutkii myös ihmisen toiminnan muuttamia systeemejä kuten eri tavoin hoidettuja metsiä, kuivattuja turvesoita, liiallisesta ravinteiden määrästä kärsiviä järviä ja kaupunkiympäristöä. Tärkeimmät tutkittavat aineet ovat hiili, typpi, rikki, vesi ja fosfori, jotka ovat elintärkeitä ekosysteemin toiminnalle ja esimerkiksi fotosynteesille eli prosessille, jossa kasvit ottavat epäorgaanista hiiltä maasta. Biogeokemia keskittyy usein eri tieteenalojen väliin jääviin alueisiin yhdistellen siten erilaisia tutkimusmenetelmiä. Se käsittelee ekosysteemejä avoimina yksikköinä, jotka ovat läheisessä yhteydessä ilmakehään ja litosfääriin. Siten opiskelijat saavat monipuolista koulutusta ympäristöasioissa ja tutkimusmenetelmissä. Biogeokemiasta valmistuneet ovat ekosysteemien toiminnan ja ekosysteemien ja ilmakehän/hydrosfäärin/litosfäärien välisten palautemekanismien asiantuntijoita globaalin muutoksen kontekstissa. Heidän tietämystään voidaan soveltaa ihmiskunnan suurten globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen, ilman saastumisen, metsien tuhoutumisen ja vesivarantoihin ja rehevöitymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

Kaukokartoitus

Kaukokartoituksen avulla voidaan kerätä tietoa ilmakehästä, meristä ja maamassoista. Maapallon luonnonjärjestelmien tilaa ja dynamiikkaa tarkkaillaan eri keinoin maanpinnalta, lentokoneista tai satelliittien kautta. Lidarilla ja tutkalla voidaan kuvata Maapalloa joko pinnalta tai lentokoneesta käsin, kun taas napa-alueilla tai geostationaarisella radalla kiertäviin satelliitteihin asennetut instrumentit mahdollistavat mittausten tekemisen laajoilta alueilta maailmanlaajuisesti. Ilmakehätieteissä kaukokartoitukselle on keksitty runsaasti sovelluksia, kuten esimerkiksi kasvihuone- ja muiden hivenkaasujen, aerosolin, vesihöyryn, pilvien ja sademäärän tarkkailu sekä maanpinnan ilmiöiden kuten kasvillisuuden, tulipalojen, lumipeitteen, merijään ja valtamereen liittyvien parametrien kuten kasviplanktonin havainnointi. Synergistinen satelliittidatan analysointi auttaa meitä tutkimaan ilmastojärjestelmän tärkeitä prosesseja ja palautemekanismeja. Kaukokartoitus edistää ilmastontutkimusta, sääennusteiden tekemistä, ilmanlaatutukimusta, ilmailun turvallisuutta ja uudistuvan energian teollisuutta. Kaukokartoituksen erikoistumissuunnasta valmistuneet opiskelijat ovat kaukokartoitusinstrumenttien toiminnan ja eri tiedonhankinta-, analyysi- ja tulkintamenetelmien laaja-alaisia asiantuntijoita.

Ilmakehän kemia ja analysointi

Ilmakehän kemia on ilmakehätieteiden haara, joka tutkii niiden aineiden koostumusta ja reaktioita, joista ilmakehä muodostuu. Ilmakehän kemia tutkii ilmakehän pieninä pitoisuuksina esiintyviä aineita ja niiden roolia kemiallisissa, geologisissa ja biologisissa prosesseissa, joihin kuuluu myös ihmisen vaikutus. Näiden hivenaineiden matalat pitoisuudet ja korkea reaktiivisuus asettavat tiukat vaatimukset niiden tutkimiseen käytettäville mittaus- ja mallinnusmenetelmille. Analyyttinen kemia on aineen koostumukseen ja rakenteeseen liittyvän tiedon hankkimisen, käsittelyn ja raportoinnin tutkimusta, ja sillä on keskeinen rooli tieteen kehityksessä. Ympäristöanalyysin opinnot koostuvat uusimpien näytteenotto-, näytteen valmistelu- ja analysointimenetelmien sekä erityyppisille näytteille parhaiten soveltuvan analysointimenetelmän valinnan opiskelusta.  Fysikaalisen ilmakehän kemian opinnot keskittyvät ilmakehässä havaittaviin reaktiotyyppeihin ja -mekanismeihin painottuen reaktiokinetiikkaan, termodynamiikkaan ja mallinnusmenetelmiin. Ilmakehän kemian ja analysoinnin erikoistumissuunnasta valmistuneet opiskelijat ymmärtävät laaja-alaisesti ilmakehän kemiallisia prosesseja ja uusimpia ympäristöanalyysimenetelmiä, jotka kaikki ovat ympäristötutkimuksen kannalta elintärkeitä taitoja.

Pääaine ja opintosuunta valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä.

Ohjelmasta valmistutaan filosofian maistereiksi (FM). Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja opinto-oikeuden saamiseen vaaditaan soveltuva kandidaatintutkinto. Maisterintutkinnon pääaine voi olla fysiikka, meteorologia, geofysiikka, kemia ja metsäekologia. Tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Maisteriohjelman opinnot koostuvat erilaisista kursseista ja projektityöskentelystä, kuten luennoista, seminaareista, laboratoriotyöskentelystä ja intensiivikursseista. Alla esitellään lyhyesti erilaiset kurssityypit.

Maisteriohjelman ensimmäinen vuosi koostuu pääosin luento-opetuksesta. Toisen vuoden aikana sinun täytyy myös osallistua seminaariin ja pitää siellä esitelmä. Lisäksi opintoihin kuuluu projektikurssi, joka voi sisältää laboratoriotyöskentelyä, datan analysointia tai teoreettisia tai mallinnusopintoja. Projektista täytyy laatia lyhyt kirjallinen raportti. Maisteriohjelman opiskelijat voivat myös osallistua erilaisille kesä- ja talvikursseille sekä kenttäkursseille. Monet kursseista järjestetään Hyytiälän metsäasemalla Etelä-Suomessa. Intensiivikurssien kesto on yleensä 5‒12 päivää, ja niissä on tiivis päiväohjelma, joka sisältää luentoja, harjoituksia ja ryhmätyöskentelyä.

Maisterintutkintoon kuuluva lopputyö on pro gradu -tutkielma, jonka opiskelija kirjoittaa pitkälti itsenäisesti. Tutkielman tarkoitus on osoittaa, että valmistuva opiskelija on perehtynyt tieteellisiin tutkimusmenetelmiin, pystyy suoriutumaan vaativasta projektityöskentelystä ja tuntee kirjallisen tieteellisen esityksen käytännöt. Tutkielman laajuus on 30 opintopistettä. Tutkielman aihe sovitaan maisteriohjelman professorin kanssa. Yleensä aihe liittyy jonkin maisteriohjelman sisällä toimivan tutkimusryhmän tutkimusaiheisiin. Yleensä kyseinen tutkimusryhmä kuuluu ilmakehätieteiden yksikköön.

Maailmalla tarvitaan asiantuntijoita, joilla on monitieteinen ilmakehätieteiden ja ympäristöalan koulutus. Kansalliset ympäristövirastot tarvitsevat ihmisiä, jotka pystyvät tulkitsemaan uusimpia tieteellisiä tutkimustuloksia lainvalmistelua varten. Teollisuuden, liikenteen ja kaupan täytyy sopeutua uusiin tiukempiin säädöksiin.

Ilmakehätieteen maisteriohjelmasta valmistuneet maisterit ovat päteviä toimimaan yhteiskunnan eri aloilla, ja heillä on vahva peruskoulutus ja kokemus ympäristökysymyksissä. He pystyvät löytämään innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin ympäristötieteiden, ilmastonmuutoksen ja sääennusteiden saralla. Ohjelmasta valmistuneet maisterit työllistyvät usein Suomen ja muiden maiden ilmatieteen laitoksiin ja ympäristöhallintoon, ilmakehän ja ympäristön mittaus- ja analysointilaitteita valmistaviin yriyksiin ja konsulttiyrityksiin. Ilmakehätieteen maisteriohjelmasta saatu maisterintutkinto antaa hyvän pohjan myös tohtorintutkinnosta kiinnostuneille opiskelijoille.

Meteorologian erikoistumissuunnasta valmistuneet opiskelijat saavat oikeuden käyttää meteorologin ammattinimikettä valtioneuvoston asetuksen 1039/2013 mukaisesti.

Ilmakehätieteen maisteriohjelma tarjoaa kansainvälisen opiskeluympäristön, jonka opettajista ja opiskelijoista yli 30 % on taustaltaan kansainvälisiä.

Ohjelma on osa pohjoismaisen Nordplus-järjestelmän Atmosphere-Biosphere Studies -verkostoa, jonka kautta opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja neljässätoista pohjoismaisessa tai Baltian maiden yliopistossa. Lisäksi ohjelmalla on useita Erasmus-yhteistyösopimuksia eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Pan-Eurasian Experiment (PEEX) -tiedeohjelman kautta opiskelijat voiat suorittaa osan opinnoistaan Kiinassa tai Venäjällä.

Ohjelma tekee yhteistyötä sekä eri tutkimuslaitosten (kuten Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen) että teollisuuden (kuten Vaisalan, Airmoduksen ja Dekatin) kanssa. Kansainvälistä ja kansallista yhteistyötämme eri yliopistojen kanssa on käsitelty ylempänä Kansainvälistyminen-osiossa.

Kaikki ohjelman opetusta järjestävät yksiköt kuuluvat Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikköön (ATM), joka on Helsingin yliopiston fysiikan, metsätieteiden ja kemian laitosten, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen sovelletun fysiikan laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen monitieteinen yksikkö.

Huippuyksikön päätavoite on kvantifioida ilmakehän ja biosfäärin välisiä palautemekanismeja muuttuvassa ilmastossa. Tutkimus painottuu pääosin seuraaviin aiheisiin:

  1. aerosoleihin, pilviin, sademäärään ja biogeokemiallisiin sykleihin liittyvien ilmastollisten palaute- ja pakotemekanismien ymmärtäminen
  2. uusimpien mittaus- ja mallinnustekniikkojen kehittäminen, hiominen ja käyttäminen kvanttikemiasta aina globaalien luonnonjärjestelmien havainnointiin ja mallintamiseen
  3. kattavan käsityksen luominen ilmakehän klusterien ja aerosolien roolista alueellisissa ja globaaleissa veden, hiilen, rikin ja typen biogeokemiallisissa kiertokuluissa sekä niiden yhteyksistä ilmakehän kemiaan
  4. tutkimustuloksien integroiminen alueelliseen ja globaaliin luonnonjärjestelmien tuntemukseen.

Huippuyksikön painopistealojen lisäksi hydrosfäärin geofysiikan tutkimus Helsingin yliopistossa keskittyy kryologiaan painottuen aerosolin vaikutuksiin Intian jäätiköillä, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin arktisessa ympäristössä, Huippuvuorilla sijaitsevan Austfonnan jäätikön dynamiikkaan ja Itämeren rannikon talviolosuhteisiin.

Ilmakehätieteiden maisteriohjelma on tutkimusorientoitunut opintokokonaisuus. Ilmakehätieteiden maisteriohjelmasta saatu maisterintutkinto antaa hyvät pohjatiedot myös tohtorintutkinnosta kiinnostuneille opiskelijoille. Ilmakehätieteen maisteriohjelmaan kuuluvien yksikköjen ja tutkimusryhmien tohtorikoulutuksen järjestää Ilmakehätieteiden tohtoriohjelma (ATM-DP), joka tarjoaa siten luontevan mahdollisuuden jatko-opintoihin.

Hakeminen
Tiedekunnat

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Luonnontieteellinen osaaminen on Suomessa kansainvälistä huippua. Helsingin yliopistossa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetus ja tutkimus on keskittynyt matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Kumpulan tiedekampukselle, joka on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin luonnontieteellisen osaamisen keskittymä.

Tiedekunnassa toimii viisi ainelaitosta:

  • fysiikan laitos
  • geotieteiden ja maantieteen laitos
  • kemian laitos
  • matematiikan ja tilastotieteen laitos
  • tietojenkäsittelytieteen laitos.

Tiedekunnan korkeatasoinen opetus perustuu tutkimukseen, jonka tekijät ovat tunnettuja ja kansainvälisesti arvostettuja luonnontieteilijöitä. Kampuksella toimii monitieteellisiä, kansainvälisiä tutkimusverkostoja, joiden kokeellinen ja teoreettinen tutkimus muodostavat vahvan perustan opetukselle, jonka keskiössä ovat muun muassa globaalit kestävään kehitykseen ja tietoyhteiskuntaan liittyvät haasteet.

Tutkinnoissa otetaan huomioon työelämän sekä tutkimuksen ja jatkokoulutuksen tarpeet. Tiedekunnan sivuainemahdollisuudet ovat monipuoliset, ja voit liittää tutkintoosi opintoja myös ulkomailla.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa voit opiskella suomen kielen lisäksi myös ruotsin ja englannin kielellä.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on tutkimuksellisesti korkeatasoinen, kansainvälinen ja monitieteinen oppimisympäristö. Tiedekunnan modernit tilat ja huippuvarustellut opetuslaboratoriot tarjoavat opiskelijoille dynaamisen ympäristön, jossa pääset perehtymään luonnontieteisiin monipuolisesti. Opetuksessa hyödynnetään niin uusinta teknologiaa kuin pajaoppimisen periaatteita. Lisäksi opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston tutkimusasemilla järjestettäville kenttäkursseille ja tutkimusprojekteihin ympäri maailman. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia, tutkimusmenetelmiä hyvin taitavia asiantuntijoita työelämän eri sektoreille.

Kumpulan kampuskirjaston keskeinen sijainti kampuksella sekä Helsingin yliopiston kirjaston sähköiset palvelut takaavat sen, että kurssikirjat, tietokannat ja tieteelliset julkaisut ovat helposti kaikkien opiskelijoiden saatavilla.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

PL 64
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite:
Puhelin: 02941 24140