Kielipankissa: Mari Myllylä

Mari Myllylä kertoo meille tutkimuksestaan, joka liittyy ihmisen ajatteluun ja ajattelun virheisiin. Virheelliseen ajatteluun liittyviä tekijöitä voi tutkia etsimällä esimerkiksi verkkokeskusteluista erilaisia argumentaatiovirheitä, vääriä tulkintoja ja vinoumia.

Kuka olet?

Olen Mari Myllylä, koulutukseltani kognitiotieteilijä (FT). Työskentelen tällä hetkellä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa Informaatioteknologian tiedekunnassa, Business Finlandin rahoittamassa , jossa tutkitaan merkityksellisyyden kokemista uusia teknologioita hyödyntävässä teollisessa työssä. Olen työskennellyt aiemmin projektitutkijana mm. , jossa tarkastelimme tekoälyn suunnittelun eettisiä periaatteita.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkimukseni keskeinen aihe on ihmisen ajattelu ja ajattelun virheet sekä ihmis–teknologia-vuorovaikutus ja sen suunnittelu erilaisissa konteksteissa. Tällä hetkellä tutkimukseni koskee erityisesti ihmisen ajatteluun perustuvan älykkään teknologian suunnitteluosaamisen ja -menetelmien kehittämistä.

Ihmisen ajattelu ohjaa kaikkea ihmistoimintaa. Ihmisen ajatteluun liittyviä mielen prosesseja ja sisältöjä tutkimalla voidaan selvittää esimerkiksi sitä, millaisia käsityksiä, tietoa ja argumentteja ihmisillä on ilmastonmuutokseen, tehdastyöhön tai vaikkapa urbaaniin taiteeseen, kuten graffiteihin liittyen. Tutkimus auttaa paremmin ymmärtämään esimerkiksi ajattelun eroja erilaisten ihmisten välillä ja jonkin toiminnan taustalla olevan tiedon käsittelyä ja merkityksiä.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Erilaiset virheellisetkin käsitykset, mis- ja disinformaatio asioista, kuten ilmastonmuutoksesta, voivat levitä sosiaalisen median kautta hyvinkin laajalle ja vaikuttaa sosiaalisten ryhmien ajatteluun. Tämä muodostaa uudenlaisen yhteiskunnallisen riskin. Kerätessäni aineistoa huomasin, että useat sosiaalisen median alustat kuitenkin rajoittavat sisältöjensä saatavuutta voimakkaasti. 

Kartoittaakseni sitä, mitä ja miten ihmiset ajattelevat ja kirjoittavat ilmastonmuutoksesta suomalaisen sosiaalisen median diskurssissa pystyin onneksi kuitenkin hyödyntämään Kielipankin . Olin erityisen kiinnostunut kyseisen sosiaalisen median kommenteissa ilmenneistä erilaisista virheellisen ajattelun muodoista, jotka näkyivät esimerkiksi argumentaatiovirheinä ja väärinä tulkintoina, vinoumina, kuvitelmina, epätoteen tai puutteelliseen informaatioon pohjaavina väitteinä tai tiedon ja mielipiteiden sekoittamisena.

Vaikka sinänsä Suomi24.fi edustaa vain hyvin pientä osaa suomalaisten kaikesta sosiaalisen median kirjoittelusta, analysoidussa keskustelussa nousi esiin useita virheelliseen ajatteluun ja ilmastodenialismiin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Näiden asioiden tutkiminen ei olisi ollut mahdollista ilman Kielipankin tarjoamaa aineistoa.

Valikoituja julkaisuja

Myllylä, M., & Saariluoma, P. (2026). . Journal of Environmental Planning and Management, 69(2), 528-545.

Myllylä, M., Cañas Delgado, J. J., & Saariluoma, P. (2023). . European Journal of Sustainable Development, 12(3), Article 15.

Myllylä, M., & Saariluoma, P. (2022, 50). Ilmastokeskustelun vaaralliset harhakäsitykset. Kanava, (5), 12–17.
 

Aineisto

eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .