Fantasiateeman pyrkimyksenä oli tehdä humanistisesta tutkimuksesta alakouluikäisille lapsille helposti lähestyttävää. Moni 10–12-vuotias tuntee sanan fantasia, mutta “humanistiset tieteet” on harvemmille tuttu käsite. Fantasiateema houkutteli lapsia leirille, jossa pääsi kuin huomaamatta tutustumaan humanistiseen tutkimukseen.
– Mä tykkään fantasiasta ja se [leiri] kuulosti hauskalta, Teresa Laiho, 9, kertoi syistään ilmoittautua leirille.
Kadonneen maailman salaisuudet selville tutkimalla
Kuvitteellista maailmaa tutkimalla leirillä perehdyttiin historian ja kulttuurien tutkimuksen menetelmiin sekä hyödynnettiin leiriläisten luovuutta. Leiriviikon aikana lapset tarkastelivat kadonneesta fantasiamaailmasta jääneitä lähteitä, joiden pohjalta maailmaa rakennettiin uudelleen: Tutkimusmatkailijan päiväkirjasta löytyneen katkelman perusteella askarreltiin fantasiamaailman asukkaita. Temppelin raunioista paljastuneiden seinämaalausten pohjalta puolestaan kehiteltiin maailman syntymyyttejä ja jumalhahmoja antiikin Kreikan ja Rooman, muinaisen Egyptin sekä Kalevalan tarustojen tapaan. Fantasiamaailmasta tehdyt arkeologiset esinelöydöt, kuten muovilohikäärmeet tai kangastilkut, taas innostivat pohtimaan, mitä ne saattoivat kertoa kadonneesta maailmasta ja sen asukkaista.
Historiantutkimuksen näkökulmat olivat läsnä myös vierailulla Helsingin kaupunginmuseossa, jossa tutustuttiin 1700-luvun helsinkiläisten elämään. Lapset pääsivät pohtimaan, mitä näyttely kertoo menneisyydestä ja millä tavoin siitä saadaan tietoa. Lisäksi historian yliopistonlehtori
Humanistiset tieteet näkyväksi
Leirin lopuksi järjestetyssä päätöstilaisuudessa leiriläiset vanhempineen kehuivat kulunutta viikkoa. Alisa Katolichenko, 10, sanoi leirin olleen erilainen verrattuna aiempiin leireihin, joilla hän oli ollut. Erilaisuus oli myös houkutellut lapsia ilmoittautumaan leirille.
– Halusin jotain uutta, Alisa kertoi.
Jotain uutta leiri oli myös sen ohjanneille opiskelijoille Henriikka Tillille ja Pauliina Tillille. Molemmilla oli aiempaa kokemusta lasten ohjaamisesta, mutta tiedeleirin toteuttaminen tarjosi uuden näkökulman ohjaustyöhön. Tulevina historianopettajina he kokivat hyötyvänsä paljon mahdollisuudesta kokeilla erilaisia aktiviteetteja lasten kanssa.
Ohjaajien mielestä humanistisia tutkimusmenetelmiä voi helposti soveltaa lasten kanssa toimimiseen, sillä humanistiset tieteet ovat usein vahvasti läsnä arjessa, vaikka sitä ei aina huomaisikaan. Olennaista on humanististen näkökulmien näkyväksi tekeminen. Käytännössä tätä voidaan tehdä esimerkiksi ohjaamalla lapsia selkeiden apukysymysten avulla pohtimaan ja tekemään tulkintoja historian lähteistä.
Tiedeleiri tauon jälkeen
Tiedeleiri järjestettiin humanistisessa tiedekunnassa usean vuoden tauon jälkeen. Edellisen kerran lapset pääsivät tutustumaan humanistisen tutkimuksen maailmaan vuonna 2019, jolloin ohjelmassa oli muun muassa kieliaiheisia leirejä.
Leiritoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille mukavia kokemuksia tutkimuksen tekemisestä yhdessä toisten kanssa sekä herättää kiinnostus humanistisia tieteitä kohtaan. Alakoululaisille suunnatut leirit innostavat syventymään historiaan, filosofiaan, kieliin ja kulttuureihin sekä kannustavat tarkastelemaan maailmaa tutkivalla otteella jo varhaisessa iässä. Suunnitelmissa on jatkaa leiritoimintaa myös tulevina kesinä.
Kirjoittajat: leirin ohjaajat Pauliina Tilli ja Henriikka Tilli sekä tiedekasvatuksen opettaja Laura Ihalainen