Maailmanlaajuiset kestävyyskysymykset eivät ratkea ilman globaalin etelän haasteisiin pureutumista, sillä muu maailma on läheisesti sidoksissa alueen kehitykseen. Tilanteen ratkaisemiseksi tulee kehittää uusia innovatiivisia lähestymistapoja, jotka perustuvat yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen globaalin etelän ja globaalin pohjoisen välillä.
HELSUSin globaali etelä -teema tarjoaa ainutlaatuisen alustan olosuhteiden, rajoitteiden ja kestävyysmuutosten tutkimiselle kolonialismin jälkeisessä maailmassa. Sen lisäksi että HELSUS kokoaa globaalin etelän tutkijat yhteen, yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen Helsingin yliopiston ja globaalin etelän korkeakoulujen välillä. HELSUS tarjoaa alustan tiedonvaihtoon myös omien teemojensa välillä (Arktinen alue, globaali etelä, urbaanit ympäristöt, kulutus ja tuotanto, teoria ja metodologia).
Helsingin yliopistossa on perinteisesti ollut laajaa tutkimusta ja osaamista globaalin etelän kysymyksiin liittyen, ja HELSUSin tavoite onkin tarjota poikkitieteellisiä projekteja, jolla tätä osaamista pystytään edelleen kehittämään ja paremmin hyödyntämään. Yksi keskeinen osa gloaalin etelän tutkimusta ja yhteistyötä yliopistossa on yliopiston Afrikka-ohjelma (Focus Africa).
Helsingin yliopisto on ollut mukana useissa tutkimusprojekteissa ja perustamassa erilaisia tutkimusasemia Afrikkaan.
Centre ValBio on Madagaskarilla Ranomafanan kansallispuiston reunavyöhykkeellä sijaitseva kansainvälinen tutkimusasema, jonka rakentamisen rahoittamisessa Helsingin yliopisto on ollut mukana. Aseman tutkimushankkeet painottuvat luonnon monimuotoisuuteen ja sen suojeluun liittyviin yhteiskunnallis-taloudellisiin kysymyksiin, sekä myös erilaisiin lääketieteellisiin sovelluksiin. Uuden hyvin varustellun laboratoriorakennuksen myötä Centre ValBio on nousemassa yhdeksi maailman merkittävimmäksi trooppisen sademetsän kupeessa sijaitsevaksi kenttä-asemaksi. Tutkimuksen lisäksi asemalla järjestetään koulutusta niin yliopisto-opiskelijoille, tutkijoille, viranhaltijoille kuin paikallisille asukkaille. Helsingin yliopiston tutkimushankkeita on ollut Ranomafanassa vuodesta 1996 ja kenttäkursseja vuodesta 2008 saakka.
Taita Research Station on Kenian Taitavuorilla sijaitseva Helsingin yliopiston vuonna 2011 avattu monitieteinen tutkimusasema. Taitavuoret ovat yksi maapallon eliölajiston monimuotoisuuskeskuksista ja aseman ympäristössä elää monia kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja. Mielenkiintoiseksi alueen tekee maanpinnan korkeuden (500 m – 2200 m) vaihtelusta johtuva luonnonolosuhteiden muutos, joka vaikuttaa ilmastoon, kasvillisuuteen, maankäyttöön ja ihmistoimintaan. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnon ja ihmistoiminnan välisten vuorovaikutussuhteiden tarkastelulle ja kehitysmaatutkimukselle. Aseman kontaktiverkosto Keniassa kattaa yksityisen sektorin ja valtionhallinnon sekä paikallisella että valtion tasolla.
Richard Leakeyn and Stony Brookin yliopiston vuonna 2005 perustama Turkana Basin Institute on kansainvälinen ja monitieteinen organisaatio, joka tulee tieteellistä tutkimusta Turkana Basin alueella Kenian pohjoisosassa. Professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta on tehnyt yhteistyötä instituutin kanssa muun muassa organisoimalla paleontologista kenttäkurssia.
Welgegundin ilmatieteellinen mittausasema sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Johannesburgista, Etelä-Afrikan läntisellä metropolialueella (Guateng). Asemaa johtaa North-Westin yliopisto yhdessä Helsingin yliopiston ja Suomen ilmatieteenlaitoksen kanssa.