Tutkimusteemat

Kiertotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ratkaisevassa asemassa kestävän kehityksen muutosten toteuttamisessa. Miten kulutus ja tuotanto tulisi järjestää, jotta voidaan taata riittävä hyvinvointi kaikille ja toimitaan luonnon kantokyvyn rajoissa? Kuinka kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää hyödyntämällä tehokkaammin luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä, kalakantoja ja maata? Kuinka kehittää kestäviä tuotteita ja palveluita, jotka turvaavat nykyisten ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden?

Sekä kulutus että tuotanto vaativat radikaaleja muutoksia. Teknologiset innovaatiot ja vihreä kuluttajuus eivät yksinään riitä takaamaan kestävää tulevaisuutta. Siksi muita lähestymistapoja, kuten ruohonjuuritason innovaatioita, yhteiskunnallisia liikkeitä ja kestävää suunnittelua tulee tutkia ja edistää. Välttämättömien muutosten toteuttaminen ja ohjaaminen kestävään suuntaan edellyttää uusia yhteiskunnallisia ratkenteita sekä uudenlaista ajattelua talouden ja politiikan järjestelmiin.

Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti tarkastelee tuotantoa ja kulutusta ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista näkökulmista. Tutkimuksemme lähestymistapoihin kuuluu laaja joukko osallistavia ja monitieteisiä menetelmiä.

Valtaosa maailman väestöstä ja suurin osa maapallon luonnonvaroista sijoittuu globaaliin etelään. Näillä alueilla myös haasteet köyhyyden, syrjäytymisen ja ympäristön kanssa ovat suurimpia. Maailmanlaajuiset kestävyyskysymykset eivät ratkea ilman globaalin etelän haasteisiin pureutumista, sillä muu maailma on läheisesti sidoksissa alueen kehitykseen. Tilanteen ratkaisemiseksi tulee kehittää uusia innovatiivisia lähestymistapoja, jotka perustuvat yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen globaalin etelän ja globaalin pohjoisen välillä.

HELSUSin globaali etelä -teema tarjoaa ainutlaatuisen alustan olosuhteiden, rajoitteiden ja kestävyysmuutosten tutkimiselle kolonialismin jälkeisessä maailmassa. Sen lisäksi että HELSUS kokoaa globaalin etelän tutkijat yhteen, yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen Helsingin yliopiston ja globaalin etelän korkeakoulujen välillä. HELSUS tarjoaa alustan tiedonvaihtoon myös omien teemojensa välillä (Arktinen alue, globaali etelä, urbaanit ympäristöt, kulutus ja tuotanto, teoria ja metodologia).

Helsingin yliopistossa on perinteisesti ollut laajaa tutkimusta ja osaamista globaalin etelän kysymyksiin liittyen, ja HELSUSin tavoite onkin tarjota poikkitieteellisiä projekteja, jolla tätä osaamista pystytään edelleen kehittämään ja paremmin hyödyntämään.

Käynnissä oleva tutkimus:

Tut­ki­musin­fra­struk­tuu­ri

Helsingin yliopisto on ollut mukana useissa tutkimusprojekteissa ja perustamassa erilaisia tutkimusasemia Afrikkaan.

Cent­re Val­Bio, Ma­da­gas­kar

Centre ValBio on Madagaskarilla Ranomafanan kansallispuiston reunavyöhykkeellä sijaitseva kansainvälinen tutkimusasema, jonka rakentamisen rahoittamisessa Helsingin yliopisto on ollut mukana. Aseman tutkimushankkeet painottuvat luonnon monimuotoisuuteen ja sen suojeluun liittyviin yhteiskunnallis-taloudellisiin kysymyksiin, sekä myös erilaisiin lääketieteellisiin sovelluksiin. Uuden hyvin varustellun laboratoriorakennuksen myötä Centre ValBio on nousemassa yhdeksi maailman merkittävimmäksi trooppisen sademetsän kupeessa sijaitsevaksi kenttä-asemaksi. Tutkimuksen lisäksi asemalla järjestetään koulutusta niin yliopisto-opiskelijoille, tutkijoille, virkamiehille kuin paikallisille asukkaille. Helsingin yliopiston tutkimushankkeita on ollut Ranomafanassa vuodesta 1996 ja kenttäkursseja vuodesta 2008 saakka.

Tai­ta Re­search Sta­tion, Ke­nia

Taita Research Station on Kenian Taitavuorilla sijaitseva Helsingin yliopiston vuonna 2011 avattu monitieteinen tutkimusasema. Taitavuoret ovat yksi maapallon eliölajiston monimuotoisuuskeskuksista ja aseman ympäristössä elää monia kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja. Mielenkiintoiseksi alueen tekee maanpinnan korkeuden (500 m – 2200 m) vaihtelusta johtuva luonnonolosuhteiden muutos, joka vaikuttaa ilmastoon, kasvillisuuteen, maankäyttöön ja ihmistoimintaan. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnon ja ihmistoiminnan välisten vuorovaikutussuhteiden tarkastelulle ja kehitysmaatutkimukselle. Aseman kontaktiverkosto Keniassa kattaa yksityisen sektorin ja valtionhallinnon sekä paikallisella että valtion tasolla.

Tur­ka­na Ba­sin Re­search In­sti­tute, Ke­nia

Richard Leakeyn and Stony Brookin yliopiston vuonna 2005 perustama Turkana Basin Institute on kansainvälinen ja monitieteinen organisaatio, joka tulee tieteellistä tutkimusta Turkana Basin alueella Kenian pohjoisosassa. Professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta on tehnyt yhteistyöta instutuutin kanssa muun muassa organisoimalla paleontologista kenttäkurssia.

Wel­ge­gund meas­ure­ment sta­tion, Ete­lä-Afrik­ka

Welgegundin ilmatieteellinen mittausasema sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Johannesbugista, Etelä-Afrikan läntisellä metropolialueella (Guateng). Asemaa johtaa Noth-Westin yliopisto yhdessä Helsingin yliopiston ja Suomen ilmatieteenlaitoksen kanssa.

Ilmastonmuutos, geopoliittiset päätökset, taloudelliset intressit ja sosiokulttuuriset muutokset ohjaavat arktisen alueen tulevaisuutta. Pohjoinen alue lämpenee tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu alue maapallolla. Muutosten vaikutukset eivät uhkaa vain paikallisia yhteisöjä, alueen ainutlaatuisia ekosysteemejä tai ikiroutaa, vaan ne ulottuvat ympäri maailmaa arktisen alueen vaikuttaessa maailmanlaajuiseen ilmastojärjestelmään.

Viimeaikainen kehitys on tuonut entistä selvemmin esiin tarpeen tutkia arktisen alueen kestävyysmurrosta uusista näkökulmista kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. HELSUS tarjoaa tieteidenvälistä ja muunneltavaa tutkimusta, joka huomio alueen luonnonympäristöt ja sosiopoliittisen tilanteen.

Helsingin yliopistolla on vahva osaaminen ilmastomuutoksen, arktisen alueen kestävyyden ja muutosten tutkimuksessa. HELSUSin arktisen tutkimuksen teema tuo nämä kokonaisuudet käytäntöön luomalla tieteidenvälisen foorumin jo olemassa olevalle osaamiselle Helsingin yliopistossa.

Käyn­nis­sä ole­va tut­ki­mus

Arktisen alueen tieteidenvälinen tutkimus on HELSUSin merkittävimpiä painopisteitä. Tässä muutamia Helsingin yliopiston käynnisä olevia tutkimuksia.

Tut­ki­musin­fra­struk­tuu­ri

Kil­pis­jär­ven bio­lo­gi­nen asema

Kilpisjärven biologinen asema on perustettu 1964 luonnontieteellistä tutkimusta ja opetusta varten ja se sijaitsee Enontekiön kunnassa. Aseman tutkimustoiminta on laajentunut pikkunisäkkäistä kasvi-, maaperä- ja vesistötutkimukseen. Asemalla on päärakennuksen lisäksi erillisiä majoitus- ja huoltorakennuksia.

Mud­dus­jär­ven tut­ki­mus­a­se­ma

Muddusjärven tutkimusasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden laitoksen alainen yksikkö . Tutkimusasema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä. Matkaa asemalta Inarin kirkonkylälle on 25 km ja Rovaniemelle 350 km. Tutkimusaseman käytössä on nykyisin n.13 ha peltoa ja vajaat 700 ha kasvullista metsämaata. Lisäksi aseman hallinnassa on noin 1000 ha:n vesialue. Tilalla on töissä 1 vakituisesti palkattu laitosmies, minkä lisäksi kesätyöntekijä avustaa kasvukaudella.

Vär­riön tut­ki­mus­a­se­ma

Vuonna 1967 perustettu Värriön tutkimusasema sijaitsee Sallan kunnassa Värriön luonnonpuiston ympäröimänä ja kuuluu Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen hallintaan. Asemalla kerätään pitkiä havaintosarjoja mm. fenologiasta, marja- ja käpysadoista, linnuista ja hyönteisistä, joiden avulla seurataan pohjoisen metsä- ja tunturiluonnon muutoksia ja niihin vaikuttavia ilmastotekijöitä. Nykyisin tutkimus keskittyy ilman saasteiden kulkeutumiseen ja ilmakehän prosesseihin sekä ekosysteemien toimintaan pohjoisissa oloissa. Asemalla sijaitsee SMEAR I mittausasema, joka edustaa Helsingin yliopiston huippututkimusta ilmakehä- ja metsätieteissä. Lisäksi Värriön tutkimusaseman tiloissa ja ympäristössä järjestetään yliopistollista opetusta. Tutkimuksen ohella asema osallistuu Itä-Lapin alueen kestävien elinkeinojen kehittämiseen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ver­kos­tot ja yh­teis­työ

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017-2019. Helsingin yliopisto osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun arktisen alueen ympärillä järjestämällä tiedekonferensseja ja muita yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Yhdessä Oulun yliopiston kanssa Helsingin yliopisto isännöi UArctic Congress 2018 -tapahtuman 3.–7. syyskuuta 2018. UArctic (The University of Arctic) on yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden pohjoisella alueella toimivien opetus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöverkosto.

Suomen Akatemian arktinen akatemiaohjelma (ARKTIKO, 2014-2018) tutkii arktisen alueen kehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä ja muutoksen dynamiikkaa. ARKTIKO-akatemiaohjelman kahdestakymmenestä laajasta kansallisesta tutkimushankkeesta Helsingin yliopisto toteuttaa kolmetoista. Akatemiaohjelmalla on neljä teemaa:

  • hyvä elämä pohjoisessa
  • taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa
  • pohjoinen ilmasto ja ympäristö
  • rajat ylittävä arktinen politiikka

Arcticfinland.fi sivustolle kootaan tietoa ja keskustelua Suomen arktisesta politiikasta, taloudesta ja tutkimuksesta. Sivustoa ylläpitää Lapin yliopiston Arktinen keskus.

Kaupungit kattavat vain murto-osan maapallon pinta-alasta, mutta niissä tapahtuva toiminta vaikuttaa tulevaisuuteemme yhä voimakkaammin. Kaupungit ovat kulttuurin, luovuuden ja innovaatioiden keskuksia, jotka keräävät yhteen erilaisia ihmisryhmiä ja edistävät ideoiden vaihtoa. Nämä alueet ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnallisissa murroksissa. Sosiaalisten konfliktien, alueellisen eriarvoisuuden ja ympäristö- sekä terveysongelmien ratkaisut kaupunkialueilla korostuvat, sillä yhä suurempi osa maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa.

Kaupunkiyhteisöjen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nykypäivänä kohtaamme välttämättömät muutokset. Esimerkiksi ympäristön kantokyvyn ja taloudellisen kilpailukyvyn välinen jännite on yksi tämän hetken polttavimpia kysymyksiä. Nykyisten kaupunkien kehityksessä tämä haaste on ratkaistava tavalla, joka tuottaa myönteisiä vaikutuksia kaupunkiympäristössä asuville ihmisille.

Kaupunki­tutkimus­instituutti

HELSUSin kaupungit -teema linkittyy läheisesti Kaupunkitutkimusinstituuttiin (Urbaria), joka on kolmen Helsingin yliopiston tiedekunnan (luonnontieteellinen, bio- ja ympäristötieteellinen, valtiotieteellinen) yhteinen toimintayksikkö ja integroitu osa HELSUSta.

Kaupunkitutkimusinstituutti toteuttaa, kehittää ja koordinoi kaupunkitutkimusta ja -opetusta Helsingin yliopistossa. Instituutti toimii tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa, erityisesti Kaupunkiakatemian ja KatuMetro yhteishankkeiden parissa. Instituutin tehtävä on myös ylläpitää yhteyksiä muihin kaupunkitutkimuksen kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin, kuten yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin, valtion organisaatioihin, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Lisäksi instituutti koordinoi Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen kansainvälistä Urban Studies and Planning maisteriohjelmaa.

Kaupunkitutkimusinstituutin monitieteinen osaaminen tutkimuksessa ja opetuksessa vastaa nykyisiin ajankohtaisiin kaupungistumisen haasteisiin Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Instituutin tavoitteena on myös kehittää kaupunkitutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Ur­ban Stud­ies and Plan­ning mais­te­rioh­jel­ma

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyössä toteuttama kansainvälinen maisteriohjelma Urban Studies and Planning kouluttaa opiskelijoista kaupunkisuunnittelun ammattilaisia, jotka ymmärtävät ja osaavat käsitellä monimutkaisia kaupunkien kehitykseen liittyviä haasteita. Opiskelijoille kehittyy laaja ymmärrys urbaaneista ilmiöistä ja käytännön kokemusta yhteistyön ja konkreettisten projektien kautta.

Kau­pun­kia­ka­te­mia - Ur­ban Aca­de­my

Kaupunkiakatemia on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin uudenlainen yhteistyömuoto ja -verkosto, joka yhdistää monitieteisen tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kaupunkitutkimuksen alalla.

Kaupunkiakatemian visiona on luoda yhteistyöllä parempaa kaupunkia kaikille.  Menetelmänä on co-creation (yhteiskehittely) ja sen myötä perinteisen akateemisten oppiaineiden sekä kaupunkiorganisaation hallinnonalojen siiloutumisen murtaminen. Tavoitteena on tuoda yliopistotutkijat ja opiskelijat, kaupunkien päättäjät, kaupunkisuunnittelijat sekä virkamiehet ja asukkaat yhteen oppimaan toisiltaan käytännön tapausten ja ongelmien ratkomisen kautta.

Ka­tu­Met­ro

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma on metropolialueen korkeakoulujen, kaupunkien sekä kahden ministeriön yhteistyöohjelma.

Ohjelman tavoitteena on edistää monitieteistä, kansainvälisesti korkeatasoista ja metropolialueen erityispiiteistä lähtevää kaupunkitutkimusta sekä siihen tukeutuvaa kehittämistoimintaa sekä syventää sekä laajentaa metropolialuetta koskevaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä.

Koska tieteidenvälinen ja monitieteinen tutkimussuuntaus on vahvasti sisäänrakennettu kestävyystieteeseen, on sen teorian ja metodiikan kehitys yksi HELSUSin keskeisiä tavoitteita. HELSUSin teoria ja metodologian -teema läpileikkaa koko instituutin ja se pyrkii tukemaan yhteiskunnallista murrosta tiedon avulla.

Helsingin yliopiston tutkijoilla ja kumppaniorganisaatioilla on laaja kokemus kestävyystieteen mukaisesta moni- ja poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Esimerkiksi systeeminen lähestymistapa ja muutoksen teoria ovat olleet tutkimuksemme kohteina.

Käyn­nis­sä ole­va tut­ki­mus