Viittausten määrä ja julkaisujen vaikuttavuus

Julkaisuun tehtyjen viittausten määrä kertoo, kuinka paljon sitä on käytetty tutkimuksessa sen ilmestymisen jälkeen. Viittaukset voidaan nähdä osoituksena siitä, kuinka hyödyllinen julkaisu on ollut tiedeyhteisölle. 

Huomioitavaa viittausten lukumäärää käytettäessä:

• On tärkeää ottaa huomioon tieteenalojen erilaiset julkaisu- ja viittauskäytännöt sekä julkaisujen ilmestymisajankohta.
• Viittaukset kertyvät hitaasti. Viittausanalyysiä varten on hyvä odottaa ainakin kaksi vuotta julkaisun ilmestymisestä.
• Viittausmäärä riippuu käytetystä tietokannasta, ja kattavuus vaihtelee.

Yksikön julkaisujen osuutta eniten viitattujen julkaisujen joukossa voidaan tarkastella Top x % -osuuden avulla. Indikaattorit perustuvat tietokantojen viittausjakaumiin: tietokannassa ryhmitellään julkaisut julkaisuvuoden, tieteenalan ja julkaisutyyppien mukaan ja määritetään kullekin ryhmälle viittausjakauma. Top x % -osuus ilmaisee, kuinka suuri osuus tarkasteltavasta julkaisujoukosta kuuluu eniten viitattujen joukkoon. Näin pyritään mahdollistamaan eri alojen ja aikojen vertailu.

Huomioitavaa Top x % -indikaattoreita käytettäessä:

• Indikaattorit huomioivat vain pienen osan julkaisuista.
• Prosenttiraja on valinnainen (esim. Top 1 %, 5 %, 10 %, 15 %).
• Tuoreilla aloilla viittauskertymät voivat olla pieniä, jolloin mielekästä jakaumaa ei vielä ole.
• Eri julkaisutyypit kerryttävät viittauksia eri tavoin.
• Viittausjakaumien erot voivat olla suuria.
• Laskentatavat vaihtelevat tietokannoittain.

Julkaisujen viittausvaikuttavuutta suhteessa muihin julkaisuihin voidaan mitata normalisoitujen viittausindeksien avulla. Tietokannassa luodaan ryhmiä julkaisuista, jotka ovat ilmestyneet samana vuonna ja edustavat samaa tieteenalaa ja julkaisutyyppiä, ja kullekin ryhmälle lasketaan viittausten keskiarvo. Tarkasteltavien julkaisujen viittausmääriä verrataan näiden julkaisujen viittausten keskiarvoon. Normalisoitu viittausindeksi kertoo, ovatko tarkasteltavat julkaisut saaneet enemmän vai vähemmän viittauksia kuin vastaavat julkaisut keskimäärin. Esimerkiksi arvo 1,78 tarkoittaa, että viittausmäärä on 78 prosenttia suurempi kuin keskiarvo.

Esimerkki: Katsausartikkeli on saanut 15 viittausta. Saman aihepiirin lehdissä samana vuonna ilmestyneet katsausartikkelit ovat saaneet keskimäärin 12 viittausta. Normalisoitu viittausindeksi: 15/12 = 1,25. Katsausartikkeli on saanut 25 % enemmän viittauksia kuin vastaavat artikkelit keskimäärin.

Huomioitavaa normalisoituja viittausindeksejä käytettäessä:

• Indikaattori perustuu keskiarvoon; yksittäiset erittäin viitatut julkaisut voivat nostaa arvoa.
• Tuoreilla julkaisuilla pienet muutokset viittauksissa voivat muuttaa indikaattoria paljon.
• Viittausjakaumat ovat vinoja; keskiarvo ja mediaani voivat poiketa.
• Laskentatavat vaihtelevat tietokannoittain.

H-indeksissä yhdistetään viittausvaikuttavuus ja tuottavuus samaan indikaattoriin. Tutkijan h-indeksin arvo on h, kun tutkijalla on h julkaisua, joihin on viitattu vähintään h kertaa. Esimerkiksi arvo 10 tarkoittaa, että on 10 julkaisua, joihin kaikkiin on viitattu vähintään 10 kertaa. 

Huomioitavaa h-indeksiä käytettäessä:

• Sama h-indeksi voi syntyä hyvin erilaisilla julkaisuprofiileilla.
• H-indeksi ei huomioi julkaisun ajankohtaa, tieteenalaa tai julkaisutyyppiä.
• Arvo riippuu käytetystä tietokannasta ja sen kattavuudesta.
• Indeksi ei voi ylittää julkaisujen kokonaismäärää.
• Indeksi suosii aloja, joilla on suuret tutkimusryhmät ja paljon julkaisuja.
• Kirjoittajaroolit eivät näy indeksissä.
• Urapituus kasvattaa todennäköisyyttä korkeaan arvoon.
• Yksittäiset merkittävät julkaisut eivät korostu.

Lehtien arvioimiseksi on kehitetty viittauksiin perustuvia indikaattoreita, joista tunnetuin on Impact Factor. Impact Factor lasketaan vuosittain. Vuoden 2024 Impact Factor kertoo, kuinka paljon kahtena edellisenä vuonna (2022–2023) ilmestyneet artikkelit ovat saaneet keskimäärin viittauksia vuonna 2024. Viittaustiedot saadaan Web of Science -tietokannasta.

Huomioitavaa Impact Factoria käytettäessä:

• Impact Factor mittaa lehden viittausvaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä.
• Lehden IF:n perusteella ei voida arvioida yksittäisen artikkelin viittausmäärää viittausjakaumien vinouden vuoksi.
• Matala IF ei tarkoita, että yksittäiset artikkelit olisivat heikkolaatuisia tai vähemmän kiinnostavia.
• Matala IF voi johtua kapeasta erikoisalasta, vanhempiin lähteisiin viittaavasta alasta, tietokannan kattavuudesta tai lehden nuoruudesta.