Julkaisujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnallista vuorovaikutusta voidaan todentaa julkaisumetriikan avulla.

Julkaisumetriikan avulla on mahdollista todentaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävää vuorovaikutusta. Tutkijoiden tekemät yleistajuiset ja ammattijulkaisut sekä tieteellisten julkaisujen saama huomio yhteiskunnallisissa dokumenteissa, verkkomediassa ja patenteissa ovat esimerkkejä tästä vuorovaikutuksesta.

 
Yleistajuiset julkaisut ja julkaisut ammattilehdissä

Tutkijoiden ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suuntaamia julkaisuja voidaan pitää yhtenä keskeisenä tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keinona. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokituksessa tällaisia julkaisuja ovat artikkelit ammattilehdissä, ammattilaisille suunnatut kirjat ja kirjojen luvut sekä yleistajuiset lehtiartikkelit, kirjan luvut, kirjat ja blogikirjoitukset.

Huomioitavaa julkaisutietoja käytettäessä:

  • Julkaisujen määriä voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
  • Tietokannat eivät välttämättä sisällä tietoa kaikista yleistajuisista ja ammatillisista julkaisuista.
  • Eri tieteenaloilla ammattiyhteisöille ja suurelle yleisölle suunnatuilla julkaisuilla on eri merkitys, joten määrät voivat vaihdella.
  • Tieteenalojen välisiä eroja ei ole tutkittu kattavasti, joten tieteenalanormalisointia ei voida käyttää.
  • Raportoinnissa ja kuvailussa on hyvä erotella eri julkaisutyypit.
Avoimesti saatavilla olevat julkaisut

Avoimesti kaikkien saatavilla olevat julkaisut auttavat hyödyntämään tieteellistä tietoa yhteiskunnan hyväksi. Julkaisujen avoimuutta voidaan tarkastella sekä määrinä että osuuksina tarkasteltavasta julkaisujoukosta.

Huomioitavaa:

  • Tieteenalojen julkaisukäytännöt vaikuttavat myös avoimeen julkaisemiseen. Esimerkiksi tieteellisten artikkeleiden julkaiseminen avoimesti on yleensä helpompaa kuin tieteellisten kirjojen.
Mistä löytyy tietoa avoimista julkaisuista?
Julkaisujen saamat viittaukset yhteiskunnallisissa julkaisuissa

Julkaisujen saamat viittaukset yhteiskunnallisissa julkaisuissa, toimintapoliittisissa asiakirjoissa, suosituksissa ja selvityksissä kertovat tutkimuksen yhteiskunnallisesta hyödyntämisestä. Asiakirjoja ja suosituksia tuottavat mm. kansainväliset järjestöt (esim. WHO, IPCC, EU), valtiolliset toimielimet (esim. ministeriöt), kansalliset järjestöt (esim. Lääkäriseura Duodecim), tutkimuslaitokset (esim. VTT, THL, SYKE, Ilmatieteen laitos) ja ajatushautomot (esim. SITRA). 

Huomioitavaa:

  • Tietoja viittauksia saaneiden julkaisujen määrästä voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
  • Tietokannat eivät sisällä tietoa kaikista yhteiskunnallisista julkaisuista.
  • Eri tieteenalojen julkaisuilla on erilainen todennäköisyys tulla viitatuksi asiakirjoissa; normalisointi ei ole mahdollista.
Julkaisujen saamat maininnat verkkomedioissa

Tieteellisten julkaisujen saama huomio verkkomediassa on yksi vaikuttavuutta edistävän vuorovaikutuksen muoto. Julkaisujen näkyvyyttä voidaan seurata esimerkiksi uutissivustoilla (kuten YLE, Helsingin Sanomat, BBC) tai sosiaalisen median palveluissa (kuten X, Facebook, Wikipedia). Verkkoalustoilla aktiivisia osapuolia voivat olla julkaisujen tekijät, muut tutkijat, toimittajat, poliitikot, yksityishenkilöt ja verkkotoimitukset.

Huomioitavaa:

  • Verkkomediahuomion tietoja voidaan käyttää laadullisen kuvailun tukena ja todisteena.
  • Seurantapalveluiden kattavuudessa on puutteita sekä julkaisujen että seurattavien palveluiden osalta.
  • Huomio voi olla monenlaista; sisältö on hyvä tarkistaa ennen johtopäätöksiä.
  • Tieteenalanormalisointia ei voida käyttää.

Mistä löytyy tietoa verkkomediahuomiosta?