Papiston merkitys rokotusvalistuksen levittäjänä oli etenkin alkuaikoina keskeinen. Vielä 1800-luvun puolivälissäkin tietoa taudeista jaettiin saarnastuoleista. Piirilääkäri Elias Lönnrot piti kuitenkin kansalle jaettuja valistuskirjoituksia parempana keinona, sillä niillä voitiin tavoittaa myös sellaiset henkilöt, jotka eivät tulleet kirkkoon, eikä niiden ohjeita muistettu yhtä helposti väärin. Vuosisadan loppua kohti valistuskirjallisuuden määrä kasvoi, ja rokotuksen hyödyistä kirjoitettiin tiuhaan myös sanomalehdissä. Myös kouluilla ja opettajilla oli, etenkin 1900-luvulla, tärkeä merkitys terveyskasvatuksen antamisessa.

Valistuksesta huolimatta rokotusta on vastustettu monista eri syistä niin kauan kuin sitä on harjoitettu. Kun lehmärokkoon perustuva isorokkorokotus syrjäytti rokonistutuksen 1700- ja 1800-luvun taitteessa, alkoi uuden rokotteen vastustus saman tien. Vastustajat, joihin kuului myös lääkäreitä, uskoivat, että naudasta peräisin oleva rokote voisi aiheuttaa ihmisissä eläimellisiä ominaisuuksia.

Eräs rokotuksen vastustajien keskeisimmistä argumenteista oli, että rokotus aiheuttaa sairauksia rokotetuille. Ennen kuin mikrobien merkitys taudinaiheuttajina oivallettiin, näin usein tapahtuikin likaisten instrumenttien tai epäpuhtaan rokotteen vuoksi. 1800-luvun lopulla rokotusväline- ja rokotehygienia kuitenkin parani merkittävästi.

Organisoidun rokotuksen vastustusliikkeen synty kietoutuu tiiviisti yhteen rokotuspakon kanssa. Monissa maissa isorokkorokotus tuli 1800-luvulla pakolliseksi sakon tai muun rangaistuksen uhalla. Rokotuspakon kautta valtion nähtiin kajoavan yksilön itsemääräämisoikeuteen ennennäkemättömällä tavalla, mikä aiheutti ankaraa vastarintaa.

Suomessa rokotus tuli pakolliseksi 1880-luvulla, ja aktiivinen rokotuksen vastustusliike alkoi nostaa päätään 1900-luvun taitteessa. Sitä lietsoi paitsi lainsäädäntö, myös Englannista ja Saksasta levinneet esimerkit. Rokotettujen lasten määrä laski vastustusliikkeen vuoksi vuosisadan vaihteessa. Samoihin aikoihin vastustusliikkeen kanssa alkoivat myös eräät uskomuslääkinnän muodot saada jalansijaa Suomessa. Mm. homeopatiaan ja kuhnelaisuuteen liittyi oleellisena osana rokotusvastaisuus.

Venäläinen palkintomitali, jota on jaettu mm. rokotuksesta. 1900-luvun alku.Valtiovalta edisti rokottamista palkitsemalla ahkeria ja taitavia rokottajia. Palkintomitali ansioituneille rokottajille, 1829. Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelma.Rokotustodistus vuodelta 1912 täytettynä kuvitteellisen henkilön tiedoilla.