Pienoisnäyttely Tähtien sota -aiheisista vintage-leluista oli Helsingin observatoriolla 4.1.2014 saakka.

Ensimmäisen Tähtien sota-elokuvan tultua elokuvateattereihin toukokuussa 1977 alkoi myös elokuvaan liittyvien oheistuotteiden myynti. Lelut tulivat tuotevalikoimaan, kun yhdysvaltalainen Kenner Products alkoi valmistaa niitä vuonna 1978. Ensimmäinen Tähtien sota -elokuva on yksi kautta aikojen parhaiten menestyneistä elokuvista ja ensimmäistä Star Wars -elokuvatrilogiaa voidaan pitää modernin tieteiselokuvan äitinä.

Luke Skywalker, Han Solo ja Prinsessa Leia seikkailivat näyttelyssä eri asusteissaan elokuvista lainatuissa kohtauksissa lukuisten muiden hahmojen kanssa. Millenium Falcon, Kuolemantähti, taistelurobotit ja päähenkilöiden avaruusalukset olivat myös näyttävästi esillä.

Näyttelyssä olevat esineet lainattiin kokoelmasta, jonka vantaalainen Toni Hovi lahjoitti Suomen Lelumuseo Hevosenkengälle tammikuussa 2011. Hän keräsi kokoelmaa vuodesta 1997 lähtien pääosin ostamalla leluja kirpputoreilta ja huutokaupoista. Figuureja, aluksia ja playsettejä oli esillä yhteensä 94 kpl. Ne ajoittuvat vuosiin 1978−1985. Kokoelma oli ensimmäistä kertaa esillä tässä laajuudessaan.

Näyttelyn järjesti Helsingin yliopistomuseo/Helsingin observatorio yhteistyössä Suomen Lelumuseo Hevosenkengän kanssa.

"Tähtitorni oli mitä ihanin koti” – toteaa Verna Snellman (os. Donner) muistelmissaan.

Observatorio oli pitkään paitsi tähtitieteen tutkimuslaitos myös professorin virka-asunto. Vuonna 1883 sinne muutti nuori tähtitieteen professori Anders Donner perheineen, johon kuului vanhempien lisäksi kolme poikaa ja kolme tyttöä.

Anders oli innokas valokuvaaja ja tallensikin perheensä elämää lasinegatiiveilleen ahkerasti. Lisäksi hän käynnisti tähtivalokuvausprojektin, Carte du Ciel:in Helsingin observatoriolla. Tätä varten rakennettiin pihatorni suurta valokuvauskaukoputkea varten.

Näyttelyssä tutustuttiin Donnerin perheeseen Verna-tyttären kertomana ja Andersin kuvien kautta. Lisäksi esillä oli Anders Donnerille kuuluneita, Observatoriolla säästyneitä esineitä. Niitä ovat esimerkiksi hänen käyttämänsä kamera ja silinterihattu. Myös tähtivalokuvaus-projektissa käytetty harvinainen, Odhner -merkkinen mekaaninen laskukone oli mukana näyttelyssä.

Matias Alfred Stark (1857–1940) opiskeli 1870-1880-lukujen taitteessa Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa kemiaa, matematiikkaa, fysiikkaa ja luonnontiedettä. Valmistuttuaan hän työskenteli kemian laboratorioissa yliopistossa ja Polyteknillisessä opistossa, sitten opettajana eri kaupungeissa.

Starkin puhekyky vaikeutui vuonna 1892 ongelmallisen kurkkutulehduksen vuoksi ja teoreettisten aineiden opettajanura katkesi. Tämän jälkeen hän asettui kotikulmilleen Pirkkalan Kankaantaan kylään ja ryhtyi lehtimieheksi ja valokuvaajaksi.

Matias Stark kiinnostui 1890-luvun lopulla valokuvaamisesta. Hän rakensi itselleen kameran, kaukoputken, kidekoneen sekä taikalyhdyn. Hän järjesti kotikylänsä lapsille luonnontieteellisiä näytöksiä, joissa hän heijasti tähtitieteen kirjoista dioiksi kopioimiaan kuvia taikalyhdyn avulla seinälle. Stark kirjoitti myös paikallislehteen lukuisia artikkeleita luonnonilmiöistä ja tähtitieteestä sekä piti niistä kansantajuisia esitelmiä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Observatorion yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä pääsi tutustumaan kansallisaarteisiimme, Suomeen pudonneisiin meteoriitteihin ja niiden värikkäisiin löytötarinoihin.

Kotimaastamme on löydetty yhteensä 13 meteoriittia. Kävijä pääsi kohtamaan esimerkiksi näytteen Bjurbölen meteoriitista, joka pudotessaan vuonna 1899 sai eteläsuomalaiset luulemaan maailmanlopun tulleen. Esillä oli myös valikoituja ulkomaisia näytteitä, mm. Venäjälle vuonna 2013 pudonneesta Tšeljabinskin meteoriitista ja kuuluisasta Arizonan meteoriittikraatterin synnyttäneestä Canyon Diablo -meteoriitista.

Meteoriitit ovat kivestä, kivi-raudasta tai raudasta muodostuneita Aurinkokuntamme pienkappaleita. Meteoriittiainesta osuu Maan ilmakehään päivittäin satoja tonneja - onneksi suurelta osin pieninä hitusina. Maapallon ilmakehään osuessaan meteoroidi kuumenee ja aiheuttaa näyttävän valoilmiön, tähdenlennon. Useimmat meteoriitit ovat irronneita asteroidien osia, mutta myös muilta isommilta taivaankappaleilta on päätynyt kappaleita meteoriitteina Maahan asti. Näyttelyssä pääsikin ihastelemaan myös punaiselta naapuriplaneetaltamme Marsista ja omasta kiertolaisestamme Kuusta peräisin olevia meteoriitteja.

Paitsi että meteoriitit ovat kiehtovia ne ovat myös tieteellisesti arvokkaita. Ne kantavat mukanaan tietoa mm. Aurinkokunnan koostumuksesta sen varhaisilta syntyajoilta. Meteoriittien avulla on voitu myös määrittää Aurinkokunnan ja maapallonkin ikä. Suomen tähän asti viimeisin meteoriittilöytö on vuonna 1974 tunnistettu Orimattilan meteoriitti. Milloin löytyykään seuraava?

Pienoisnäyttely ”Rosetta – Aurinkokunnan arvoitukset” kertoi Euroopan avaruusjärjestö ESAn Rosetta-luotaimen matkasta Aurinkokunnan nuoruuden lähteille komeetta Churyumov-Gerasimenkolle.

Rosetta-luotain saavutti määränpäänsä, komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkon, yli kymmenen vuoden lentomatkan jälkeen elokuussa 2014. Rosettan kyydissä komeetan luokse matkasi myös Philae-laskeutuja, joka pääsi komeetan pinnalle marraskuussa 2014. Elokuussa 2015 komeetta tuli radallaan lähimmäksi Aurinkoa, jolloin pääsimme seuraamaan aitiopaikalta, miten jäiselle kiertolaiselle muodostuu Auringon säteilyn vaikutuksesta pyrstö. Rosettassa ja Philaessa on mukana myös suomalaista tekniikkaa.

Komeetat eli pyrstötähdet edustavat Aurinkokunnan vanhinta ainesta. Ne ovat säilyneet syntymänsä jälkeen lähes muuttumattomina ja kantavat siksi mukanaan tietoa siitä, millainen Aurinkokunta nuoruudessaan oli. Rosetta-mission tärkeimpänä tavoitteena onkin saada komeettaa tutkimalla lisäselvyyttä Aurinkokunnan syntyhistoriasta. Ovatko maapallon vesi ja jopa elämän rakennusainekset tulleet planeetallemme komeettojen tai muiden pienkappaleiden mukana? Näyttelyssä pääsi mm. kuvauttamaan itsensä komeetan pinnalla ja tarkastelemaan Maan vesipitoisuuden tutkimukseen liittyviä geologisia näytteitä. Näyttely oli toteutettu yhteistyössä ESAn, Ilmatieteen laitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Tekesin sekä Geotieteiden ja maantieteen laitoksen kanssa.

Helsingin observatorion vaihtuva pienoisnäyttely esitteli LEGO palikoista tehtyjä avaruusaiheisia rakennelmia. Näyttely oli tehty yhteistyössä Palikkatakomo ry:n kanssa.

Näytillä oli esimerkiksi LEGO Groupin valmiita avaruusteemaisia settejä eri vuosikymmeniltä Star Wars -rakennelmia unohtamatta. Mukana oli siis tiedefikftio-maailmoista ja jopa todellisesta avaruustutkimuksesta ammentavia LEGO rakennelmia. Osa teoksista oli Palikkatakomo ry:n jäsenten oman mielikuvituksen tuotoksia, esimerkiksi Tintin raketti, joka oli pian valmiina Kuu-lennolleen!

Palikkatakomo ry on kaikille LEGO palikoista kiinnostuneille tarkoitettu yhdistys, joka pitää yllä LEGO harrastustoimintaa Suomessa.

Millainen on sähkön ja ihmisen yhteinen taival? Jännitettä elämään -pienoisnäyttelyssä pääsi kurkistamaan, millaisten löytöjen ja keksintöjen kautta sähkö ja magnetismi ovat vakiintuneet osaksi elämäämme.

Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin kuuluu laaja fysiikan opetuksessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella käytettyjen havaintovälineiden kokoelma eli fysiikan kabinetti. Näyttelyyn oli koottu valikoima sähkömagneettisia ilmiöitä havainnollistavia opetusvälineitä.

Näyttelyssä pystyi myös kokeilemaan, soiko kännykkä Faradayn häkissä ja saako discovalot syttymään liike-energialla.

Näyttely oli toteutettu yhteistyössä Observatorion, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.