Eksoplaneetta etsii nimeä - kilpailu päättynyt!

Keksi eksoplaneetalle nimi! Kuva: ESO/L. Calçada

Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU juhlii

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n järjestämässä maailmanlaajuisessa IAU100 NameExoWorlds - nimikilpailussa eri maat saivat nimetä kukin yhden eksoplaneetan ja tähden, jota se kiertää. IAU on ammattitähtitieteilijöiden yhteistyöjärjestö, joka mm. antaa taivaankappaleille viralliset nimet. Kilpailu juhlisti samalla IAU:n 100-vuotisjuhlavuotta. Suomen ohella noin sata maata ilmoittautui mukaan järjestämään kilpailun kansallisella tasolla.

Keksi nimi tälle eksomaailmalle!

Suomi sai nimetä Kolmion tähdistön suunnassa sijaitsevan Auringon kaltaisen tähden HAT-P-38 ja sitä kiertävän kaasuplaneetan HAT-P-38b. Kyseessä on ns. “kuuma jupiter” eli hyvin lähellä tähteään kiertävä kaasuplaneetta, jonka yksi vuosi eli kierros tähtensä ympäri kestää vain viisi Maan päivää. Lue täältä lisää planeetasta HAT-P-38b!

Eksoplaneetta tarkoittaa planeettaa, joka kiertää jotakin muuta tähteä kuin omaa Aurinkoamme. Ensimmäinen tällainen Aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta löydettiin tavallisen tähden ympäriltä vuonna 1995, ja nykyään kaukaisia eksomaailmoja tunnetaan yli 4000 kappaletta. Nykykäsityksen mukaan suurimmalla osalla tähdistä on ympärillään planeettoja, joista osalla saattaa olla Maan kaltaisia ominaisuuksia. Tähtien suuri määrä avaruudessa ja eksoplaneettojen yleisyys viittaavat myös siihen, että toiselta planeetalta saatetaan joskus löytää elämää.

Osallistuminen

Kilpailu oli kaksiosainen. Nimiehdotuksia kerättiin yleisöltä 1.9. – 15.10. välisenä aikana, ja Suomen NameExoWorlds -kansalliskomitean toiselle kierrokselle valikoimista nimistä äänestettiin voittaja 22.10. – 14.11.2019. Äänestyksen voittaneet ehdotukset lähetettiin IAU:lle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. IAU julkaisi hyväksytyt virallistetut nimet yhdessä perustelujen ja ehdotuksen tekijän nimen tai nimien kanssa 17.12.2019.

NameExoworlds-logo

Sadattuhannet yli 110 maasta osallistuivat IAU:n 100-vuotisjuhlavuoden eksoplaneetan nimeämiskampanjaan — Suomen planeetta sai nimen Hiisi!

IAU100 NameExoWorlds -kampanjassa nimetyt yli 110 eksoplaneetan ja sen emotähden nimiparit julkistettiin lehdistötilaisuudessa Pariisissa 17. joulukuuta 2019. Kilpailulla juhlistettiin Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n 100-vuotisjuhlavuotta (IAU100). Yli 110 maassa järjestettyihin kansallisiin nimikilpailuihin jätti ehdotuksensa eksoplaneetan ja tähden nimestä maailmanlaajuisesti yli 780 000 ihmistä.

Laajasti ympäri maailmaa yleisöä osallistanut IAU100 NameExoWorlds -projekti sai monet innokkaasti ehdottamaan merkityksellisiä, luovia ja ainutlaatuisia nimiä jokaiselle osanottajamaalle erikseen osoitetulle eksoplaneetalle ja sen emotähdelle. Kyseessä on vasta toinen kerta, kun tähtiä ja eksoplaneettoja nimetään yleisökampanjan kautta. Yhteensä nimiehdotuksia kerättiin 360 000 kappaletta yli 110 maasta. Kunkin maan kansalliskomitea kokosi yhteen kärkiehdokkaat, joista yleisö sai äänestää voittajan. Äänestyksiin otti osaa yhteensä 420 000 ihmistä. Projektilla on pysyviä vaikutuksia, sillä eksoplaneettojen ja niiden emotähtien voittajanimiä käytetään jatkossa kohteiden luettelonimien rinnalla - mainiten myös nimeä ehdottanut henkilö, ryhmä tai instituutio.

“Viimeisimmän sukupolven aikana tähtitieteellisten havaintojen avulla on löydetty yli 4000 muuta tähteä [kuin Aurinkoa] kiertävää planeettaa — eksoplaneettaa. Löytöjen määrä kaksinkertaistuu aina kahden ja puolen vuoden välein paljastaen uusia merkittäviä planeettojen populaatioita ja tuoden myös uudenlaista näkemystä oman Maa-planeettamme ja Aurinkokuntamme asemaan maailmankaikkeudessa. Tilastollisesti suurimmalta osalta tähtiä löytyy omia planeettoja  — niitä on kaikkialla”, sanoo Eric Mamajek, NameExoWorlds-ohjausryhmän varapuheenjohtaja. “Tähtitieteilijät nimeävät uudet planeettalöydöt puhelinnumeroa muistuttavilla numerosarjoilla, mutta heidän ja myös yleisön puolelta on kuulunut toiveita antaa planeetoille myös kunnolliset nimet, kuten oman Aurinkokuntamme kappaleille on tehty”, Mamajek jatkaa.

IAU:n maailmanlaajuisen NameExoWorlds-projektin tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta paikastamme maailmankaikkeudessa ja herätellä ajattelemaan, miten jonkin toisen planeetan sivilisaatio voisi nähdä planeetta Maan. IAU on viranomainen, jonka vastuulla on antaa taivaankappaleille viralliset luettelonimet ja nimet. Osana vuoden 2019 IAU100-juhlallisuuksiaan se tarjosi poikkeuksellisen tilaisuuden jokaiselle maalle nimetä yhden planeettakunnan, joka koostuu eksoplaneetasta ja tähdestä, jota se kiertää. IAU100 NameExoWorlds -projektipäällikkö Eduardo Monfardini Penteado sanoo: “IAU100 NameExoWorlds -hanke tarjosi yleisölle jännittävän tilaisuuden osallistua yli sadan uuden maailman ja niiden tähtien nimeämiseen sekä auttaa IAU:ta valitsemaan osuvan teeman kyseisistä planeettakunnista myöhemmin löydettävien kappaleiden nimeämiseksi.”

Jokaiselle maalle osoitettu tähti on näkyvissä kyseisestä maasta ja myös tarpeeksi kirkas havaittavaksi harrastajakaukoputkilla. Maakohtaiset kansalliskomiteat suunnittelivat yleisön osallistamisen, kilpailun toteutuksen ja äänestyksen järjestämisen IAU100 NameExoWorlds -ohjausryhmän asettamien ohjeiden (methodology) ja sääntöjen (guidelines) mukaan.

Nyt nimetyt eksoplaneetat ovat todennäköisesti suuria kaasuplaneettoja. Ne on löydetty käyttämällä joko niin sanottua ylikulkumenetelmää — jossa planeetta paljastuu kulkiessaan emotähtensä editse, jolloin tähden valo hetkellisesti himmenee, tai säteisnopeusmenetelmää — jossa tähdestä tulevan valon spektriä tutkimalla huomataan, että tähti heilahtelee edestakaisin sitä kiertävän planeetan vaikutuksesta [1].

Suomi nimesi Kolmion tähtikuvion suunnassa sijaitsevan tähden HAT-P-38 ja sitä kiertävän kaasuplaneetan HAT-P-38b. Eksoplaneetan voittajanimi on Hiisi ja sen emotähden nimi Horna, joita ehdotti Aapo Saranpää. Hiisi on tarkoittanut itämerensuomalaisessa mytologiassa pyhää paikkaa ja on myöhemmin muuntautunut viittaamaan pahansuopaan henkiolentoon. Horna tarkoittaa manalaa itämerensuomalaisessa mytologiassa. Jos eksoplaneettakunnasta löydetään jatkossa uusia kappaleita, niitä nimetään samalla teemalla eli mystisiin, pyhiin tai jopa pahansuopiin viittaavilla itämerensuomalaisen tai suomalaisen mytologian nimillä.

Muita nostoja uusista IAU:n nimeämistä eksoplaneetoista ja niiden tähdistä:

  • Irlanti: Koirat (Bran, Tuiren) irlantilaisesta legendasta The Birth of Bran (“Branin synty”).. Planeetta HAT-P-36b (Bran) kiertää tähteä HAT-P-36 (Tuiren) tähtikuvion Canes Venatici (Ajokoirat) suunnassa,
  • Jordania: Muinaiset kaupungit ja suojellut alueet eteläisessä Jordaniassa. Planeetta WASP-80b (Wadirum) kiertää tähteä WASP-80 (Petra) tähtikuvion Aquila (Kotka) suunnassa,
  • Malesia: Jalokivet malaijin kielellä. Planeetta HD 20868 b (Baiduri) kiertää tähteä HD 20868 (Intan) tähtikuvion Fornax (Sulatusuuni) suunnassa,
  • Burkina Faso: Planeetta HD 30856 b (Nakambé) ja tähti HD 30856 (Mouhoun) viittaavat Burkina Fason merkittävien jokien paikallisiin nimiin. Planeettakunta on teemaan sopivasti tähtikuvion Eridanus (Virta) suunnassa.

YK:n kansainvälisen alkuperäiskielten vuoden (UN 2019 International Year of Indigenous Languages) kunniaksi myös alkuperäiskielten puhujia kannustettiin ehdottamaan nimiä omilla kielillään. Parikymmentä eksoplaneettakuntaa sai alkuperäiskieliset nimet. Argentiinassa voittanutta alkuperäiskielistä nimeä ehdotti Moqoit-yhteisön opettaja ja johtaja. Uudet nimet planeetalle HD 48265 b (Naqaya) ja tähdelle HD 48265 (Nosaxa) tarkoittavat “veli-perhe-sukulainen” (viitaten kaikkiin ihmisiin “veljinä”) ja kevättä (sanantarkasti uutta vuotta). Suomessakin saamenkielinen nimipari (Lievla ja Áhcagastin eli ”Höyry” ja ”Hehku”) ylsi lopullisessa äänestyksessä kolmannelle sijalle.

“IAU iloitsee NameExoWorlds -hankkeen saamasta laajasta kansainvälisestä kiinnostuksesta”, sanoo IAU:n presidentiksi valittu Debra Elmegreen. “On ilahduttavaa, että niin monet ympäri maailmaa auttoivat keksimään planeettakunnille heidän kulttuurilleen ja juurilleen merkityksellisiä nimiä. Tämä auttaa yhdistämään meitä kaikkia maailmankaikkeuden tutkimuksessamme.”

NameExoWorlds-projekti järjestettiin vuonna 2019 osana IAU:n 100-vuotisjuhlia. Juhlavuonna järjestettiin 140 maassa yli 5000 tapahtumaa, joissa miljoonat ihmiset ympäri maailman juhlistivat viimeisen sadan vuoden ajalta tiedettä, teknologiaa ja kulttuuria muokanneita tähtitieteen läpimurtoja sekä nostivat esille tähtitieteen merkitystä opetuksessa, kehityksessä ja diplomatiassa. Lisätietoja löytyy verkkosivulta IAU100 website.

“Vuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä yleisön kanssa useissa tähtitiedeaktiviteeteissa IAU:n 100-vuotisjuhlien merkeissä. Maailmanlaajuinen NameExoWorlds-projekti on ollut täydellinen hanke, jolla lopettaa yleisöä osallistaneiden projektien täyteinen vuosi. Sillä on varmasti pysyvät seuraukset vuosiksi eteenpäin”, päättää IAU:n presidentti Ewine van Dishoeck.

Huomioita

[1] Jälkimmäistä menetelmää tunnetusti käyttivät myös vuoden 2019 fysiikan Nobel-voittajat, jotka vuonna 1995 julkaisivat löydön ensimmäisestä Auringon kaltaisen tähden ympäriltä kiertävästä eksoplaneetasta. Kyseinen eksoplaneetta, luettelonimeltään 51 Pegasi b, sai nimen Dimidium ensimmäisen NameExoWorlds -hankkeen yhteydessä vuonna 2015.

Lisätietoa

IAU on kansainvälinen tähtitieteellinen järjestö, joka yhdistää yli 13 500 ammattitähtitieteilijää yli sadasta maasta. IAU:n tavoitteena on kansainvälisellä yhteistyöllä edistää ja turvata tähtitieteen asemaa kaikilla osa-alueilla sisältäen tutkimuksen, viestinnän, opetuksen ja kehityksen. IAU toimii myös kansainvälisesti tunnustettuna viranomaisena, joka antaa viralliset nimet taivaankappaleille ja niiden pinnanmuodoille. Vuonna 1919 perustettu IAU on maailman suurin tähtitieteilijöiden ammattiorganisaatio.

IAU100 NameExoWorlds -kilpailun ohjausryhmän jäseninä toimivat:

  • Guillem Anglada-Escudé, Queen Mary University of London, Espanja
  • Piero Benvenuti, aiempi IAU:n pääsihteeri, Italia
  • John Brown Paul Strachan, Queen Mary University of London, Yhdistyneet kuningaskunnat
  • Lina Canas, IAU OAO-koordinaattori, Portugali
  • Sze-leung Cheung, aiempi IAU OAO-koordinaattori, Hong Kong, Kiina
  • Debra Elmegreen, IAU:n presidentiksi valittu, USA
  • Alain Lecavelier des Etangs, Institut d'Astrophysique de Paris, Ranska (varapuheenjohtaja)
  • Lars Lindberg Christensen, IAU:n tiedottaja, Tanska
  • Eric Mamajek, Jet Propulsion Laboratory/California Institute of Technology, USA (varapuheenjohtaja)
  • Eduardo Penteado, IAU100 NameExoWorlds-projektipäällikkö, Brasilia
  • Jorge Rivero González, IAU100-koordinaattori, Espanja
  • Gareth Williams, Harvard Smithsonian Center for Astrophysics, USA
  • Hitoshi Yamaoka, IAU NOC Japani, Japani

Linkkejä

Yhteyshenkilöt:

Päivi Harjunpää
IAU NOC Suomi
Email: paivi.harjunpaa(a)helsinki.fi

Eduardo Monfardini Penteado
IAU100 NameExoWorlds Project Manager
Email: nameexoworlds(a)oao.iau.org

Jorge Rivero González
IAU100 Coordinator
Email: rivero(a)strw.leidenuniv.nl

Lars Lindberg Christensen
IAU Press Officer
Garching bei München, Germany
Cell: +49 173 38 72 621
Email: lars(a)eso.org

ÄÄNESTYSVAIHE ON PÄÄTTYNYT!

Jatkoon valittiin kahdeksan nimiparia, joista äänestettiin nimet Suomen eksoplaneetalle ja sen emotähdelle. Kiitos kaikille nimiä ehdottaneille! Mukaan tuli monia kekseliäitä ehdotuksia, joista mieleen jäi esimerkiksi hauska Kissa & Puuro.

Äänestykseen edenneet Suomen ehdokkaat (eksoplaneetta & tähti):

  • Löyly & Sauna
  • Sumu & Helle
  • Tulikko & Päivätär
  • Norppa & Kuutti
  • Lievla & Áhcagastin (”Höyry” & ”Hehku”)
  • Naava & Kääpä
  • Pätsi & Ahjo
  • Hiisi & Horna

NIMIEHDOTUSTEN LÄHETTÄMINEN ON PÄÄTTYNYT. ÄÄNESTYSVAIHE ALKAA 22.10.2019!

Ehdotuksessa pitää olla nimi sekä planeetalle että tähdelle. Nimiehdotuksella tulee olla yhteys Suomeen kulttuurillisesti, historiallisesti tai maantieteellisesti. Nimenannossa saa lisäksi inspiroitua tähtitaivaan tai tähtitieteen teemoista tai nimettävän planeetan sijainnista taivaalla. YK:n kansainvälisen alkuperäiskielien teemavuoden 2019 puitteissa nimiä rohkaistaan ehdottamaan myös alkuperäiskielillä.

Planeetan ja tähden nimillä pitää olla yhteinen teema, josta pystytään myös ammentamaan uusia nimiä, jos samasta planeettajärjestelmästä tulevaisuudessa löydetään uusia planeettoja. Nimien ja niiden yhteys toisiinsa pitää olla perusteltu. Yksi osallistuja voi ehdottaa yhtä nimiparia (planeetta ja tähti).

Nimien pitää olla:

  • pituudeltaan 4–16 merkkiä, mieluiten yksittäinen sana
  • lausuttavissa jollain kielellä.

Nimet eivät saa olla samoja tai muistuttaa käytössä olevia taivaankappaleiden nimiä:

    Nimet eivät saa olla:

    • loukkaavia
    • luonteeltaan kaupallisia
    • poliittisista, sotilaallisista tai uskonnollisista yhteyksistä tunnetun henkilön, paikan tai tapahtuman nimiä
    • elävien tai viimeisen sadan vuoden aikana kuolleiden henkilöiden nimiä
    • nimivalintaan osallistuvien organisaatioiden nimiä
    • lemmikkieläimen nimiä
    • tekaistuja nimiä (ts. uusia tai keksittyjä)
    • akronyymejä tai kirjainlyhenteitä
    • numeroita tai välimerkkejä sisältäviä
    • tunnettuja tavaramerkkejä.

    Alkuperäiset nimeämisohjeet (englanniksi)

      NameExoWorlds -kansalliskomiteassa mukana ovat:

      • Thomas Hackman (Helsingin yliopisto)
      • Anne Liljeström (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry)
      • Minna Saarelma-Paukkala (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto)
      • Riku Järvinen (Aalto yliopisto, Ilmatieteen laitos)
      • Pasi Nurmi (Turun yliopisto)
      • Päivi Harjunpää (Helsingin observatorio/Helsingin yliopisto).