Bottom content

Koulutus

Hammaslääketieteen koulutusohjelma johtaa hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkintoon. Lue lisää koulutuksen tavoitteista opinto-oppaasta. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on paitsi akateeminen selkeästi myös ammattiin johtava tutkinto. Hammaslääkärin tehtävä on suun terveyden edistäminen ja potilaiden sairauksien diagnosoiminen ja hoitaminen.

Hammaslääketieteen koulutusohjelma jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Suomenkielisen opintolinjan opetuskieli on suomi. Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia hammaslääkäreitä. Ruotsinkielisen opintolinjan opetuksesta kuitenkin vain osa annetaan ruotsin kielellä, joten myös ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijat saavat osan opetuksesta suomeksi. Suomen kielen taitoa tarvitaan myös potilaskontaktien vuoksi. Ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijan on kuitenkin osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla.

Tutkinto muodostaa systemaattisesti etenevän kokonaisuuden, jossa tieto syvenee ja etenee kohti tietojen ja taitojen soveltamista hammaslääkärin työssä.

Opinnoissa teoria ja käytännön oppiaines on integroitu kokonaisuudeksi joka muodostaa jatkumon, missä uusi tieto karttuu aiemmin opittuun tietoon. Opinnoissa edetään ihmisen normaalista rakenteesta, toiminnasta ja käyttäytymisestä teoreettisten perusteiden kautta ehkäisevään hammashoitoon ja kliiniseen hammaslääketieteeseen.

Teoreettinen oppiaines on jaoteltu useiden oppialojen yhteisesti toteuttamiksi opintokokonaisuuksiksi. Kädentaitoja harjoitellaan simulaatio-opetuksessa ns. taitopajassa, joka on varusteltu korkean teknologian simulaatiovälineistöllä. Kliininen hoitoharjoittelu toteutetaan pienryhmäopetuksena.

Kliininen hoitoharjoittelu kolmannesta opiskeluvuodesta kuudenteen vuoteen, painotusalueet ovat:

  • Teoreettiset perusteet, ehkäisevä hammashoito
  • Kliiniset perusvalmiudet
  • Diagnostiikka
  • Purentaelimen kuntouttaminen
  • Itsenäinen työskentely
  • Työelämä, yhteistyö, hammaslääkäri terveydenhuoltojärjestelmässä mukaan lukien syventävä käytännön harjoittelu

Tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja.

Koulutuksen sisältö on kuvattu opinto-oppaan opintojaksokuvauksissa.

Kaikki opiskelijat suorittavat saman hammaslääketieteen koulutusohjelman. Hammaslääketieteen erikoisaloja on yhteensä viisi. Erikoistuminen hammaslääketieteen eri erikoisaloille tapahtuu sen jälkeen, kun opiskelija on valmistunut hammaslääketieteen lisensiaatiksi ja saanut Valviran myöntämän luvan toimia laillistettuna hammaslääkärinä.

Ensimmäisenä opiskeluvuotena voi hakeutua tutkijalääkäri/-hammaslääkäri koulutusohjelmaan. Ohjelmaan hyväksytään noin 10 opiskelijaa vuosittain. Ohjelmassa opiskelija tekee tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimusta hammaslääketieteen opintojen ohella ja saa tutkijankoulutust a kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä ja kestää kokopäiväisesti opiskeltuna 5,5 vuotta. Opiskelu lääketieteellisessä tiedekunnassa on kurssimuotoista ja koko tutkinnolle on olemassa valmiiksi suunniteltu opetussuunnitelma/runkosuunnitelma. Opetusohjelmat laaditaan lukukausittain etukäteen kaikille opiskelijoille. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia ja opinnoissa edetään runkosuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Osa opetuksesta ja harjoittelusta on hajautettu pääasiassa pääkaupunkiseudun terveyskeskuksiin.

Hammaslääketieteen aineopintojen lisäksi koulutukseen sisältyy:

  • kieli-  ja viestintäopintoja (10 opintopistettä)
  • tieto- ja viestintätaitojen opintoja (5 opintopistettä)
  • syventäviä opintoja. Syventäviin opintoihin sisältyy 20 opintopisteen laajuinen opinnäyte eli tutkielma.
  • harjoittelua opinnoissa ja työelämässä
  • valinnaisia opintoja

Hammaslääketieteen opinnot jakautuvat kahteen vaiheeseen: ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin (jotka ovat osin yhteneväiset lääketieteen opiskelijoiden kanssa) ja kliiniseen vaiheeseen (kolmannesta vuodesta eteenpäin).  Kliininen vaihe koostuu pääasiassa hammaslääketieteen eri oppialojen antamista teoreettisista opinnoista, niihin liittyvine simulaatio-opetuksineen ja demoineen sekä potilastöistä (kliininen hoitoharjoittelu).

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tutkielman kirjoittaminen. Tutkielman laajuus on 20 opintopistettä. Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn. Muita tutkielman tavoitteita ovat tiedon kriittinen arviointi sekä uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä sekä syventävien osioiden suorittamista. Tutkielmaan kuuluu kuitenkin aina itsenäisesti tehtävä kirjallinen osa, jonka avulla harjoitellaan kirjallista, tieteellistä ilmaisua.

Suuri osa hammaslääkäreistä palvelee terveyskeskuksissa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Hammaslääkärit työskentelevät myös oman alansa asiantuntijoina moniammatillisissa työyhteisöissä yhteiskunnan eri sektoreilla. Perinteisen hammaslääkärin työn lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia myös tutkimus- ja opetustehtävissä. Hammaslääkärit voivat toimia myös ulkomailla tai erilaisissa avustusjärjestöissä.

Hammaslääkäreiden työllistymistilanne on erittäin hyvä. Työllistämistilastoja löytyy Hammaslääkäriliiton www-sivuilta, esimerkiksi tämä.

Suomessa hammaslääkärin ammattia saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa pätevyyden toimia laillistettuna hammaslääkärinä. Laillistuksen myöntää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) hakemuksesta. Tutkinto antaa myös pätevyyden hakeutua tieteelliseen ja/tai ammatilliseen jatkokoulutukseen (tavoitteena hammaslääketieteen tohtorin tutkinto / erikoishammaslääkärin tutkinto).

Opiskelijavaihtoon voi lähteä kolmannen opintovuoden jälkeen. Opiskelijavaihdossa voi suorittaa pakollisia kurssimuotoisia opintoja, harjoittelua tai tehdä syventäviin opintoihin liittyvää tutkimusta. Myös vapaavalintaisia tai kieliopintoja voi suorittaa vaihdossa ollessa. Opiskelijavaihtoon lähteminen onnistuu parhaiten tiedekunnan solmimien Erasmus+-sopimusten puitteissa (Euroopan maihin) tai Nordplus-verkoston kautta (pohjoismaisiin yliopistoihin).

Helsingin yliopistolla on kansainvälisen vaihdon palveluiden hallinnoimia sopimuksia myös muihin maanosiin joihin myös hammaslääketieteen opiskelijat voivat hakeutua.

Opetuksessa tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä pääkaupunkiseudun ja lähialueiden terveyskeskukset. Näissä kaikissa yksiköissä opiskelija suorittaa käytännön harjoittelua moniammatillisissa tiimeissä, joissa voi olla mukana myös lähialojen koulutuksessa olevat opiskelijat kuten hammashoitaja- ja suuhygienistiopiskelijat. Hammaslääketieteen peruskoulutuksessa tehdään myös yhteistyötä alan koulutusta antavien muiden yliopistojen kanssa (Turku, Itä-Suomi ja Oulu) sekä esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.

Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen painopisteitä ovat:

  • pahanlaatuinen kasvu
  • tulehdus
  • aineenvaihdunta
  • degeneratiiviset prosessit
  • psykiatriset häiriöt

Tutkimuksen kehittämiskohteita ovat myös translationaalinen ja yksilöllistetty sairauksien hoito, mukaan lukien sen epidemiologiset, genomiset, systeemibiologiset, regeneratiiviset ja nanoteknologiset sovellukset.

Lisätietoja löydät tiedekunnan tutkimuksen www-sivuilta: tutkimus

Lisätietoja hammaslääketieteen alan tutkimuksesta löytyy sivulta: hammaslääketieteen tutkimus

Perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakeutua erikoishammaslääkärin koulutukseen johtavaan ammatilliseen jatkokoulutukseen ja/tai suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tohtorin tutkinnon
Hammaslääketieteen alan oma tohtoriohjelma on Suun terveystieteen tohtoriohjelma, FINDOS (Finnish Doctoral Program in Oral Sciences).

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
50
josta paikkoja ensikertalaisille
28
Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
8
josta paikkoja ensikertalaisille
0

Tulossa hakuun

Haku
Siirtohaku, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
2.5.2017, 08:0016.5.2017, 15:00
Aloituspaikat
1
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Lääketieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tehtävä on tehdä korkeatasoista tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa perusopetusta ja jatkokoulutusta lääketieteessä, hammaslääketieteessä, psykologiassa, logopediassa ja translationaalisessa lääketieteessä. Opetus- ja tutkimustoiminnan ohella tiedekunta toimii myös terveydenhuollon alan merkittävänä asiantuntijaorganisaationa ja osallistuu alan eettiseen keskusteluun.

Tiedekunnan päämääränä on yltää tutkimuksessa maailman parhaiden lääketieteellisten tiedekuntien tasolle ja vakiinnuttaa ja vahvistaa asemansa lääketieteellisen opetuksen huippuyksikkönä. Kaikessa toiminnassaan Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta toimii yhdessä tärkeimmän yhteistyökumppaninsa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Yhteistyö kattaa yliopiston kaikki kolme päätehtävää, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Tiedekunta on Suomen merkittävin erikoislääkärien ja -hammaslääkärien kouluttaja, ja tätä tehtävää tukevat Suomen suurimman yliopistosairaalan infrastruktuurit.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tutkimus on arvioitu viidenneksi parhaaksi eurooppalaisten yliopistojen joukossa, kun arviointikriteerinä ovat 2000-luvun lääketieteellisten julkaisujen saamat viittausluvut. Opiskelija voi aloittaa tutkijanuran jo peruskoulutuksensa aikana esimerkiksi hakeutumalla tutkijalääkäri-/hammaslääkärikoulutusohjelmaan. Ohjelmassa opiskelija tekee tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimusta lääketieteen/hammaslääketieteen opintojen ohella ja saa tutkijankoulutusta kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä. Ohjelmaan hyväksytään noin 10 opiskelijaa vuosittain. Lue lisää täältä.

Lääke- ja hammaslääketiedettä voi opiskella suomen kielen lisäksi myös osittain ruotsin kielellä, sillä tiedekunta vastaa siitä, että maassa koulutetaan riittävä määrä ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työllistymistilanne on viime vuosina ollut erittäin hyvä. Myös englanninkielisestä maisterikoulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin.

Lue lisää tiedekunnan laajasta toiminnasta, opetuksesta ja tutkimuksesta täältä.

Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Meilahden kampuksella ja Ruskeasuolla. Hammaslääketieteen laitoksella, joka vielä toistaiseksi sijaitsee Ruskeasuolla, sekä Meilahden Biomedicumissa ja Haartman Instituutin tiloissa on erilaisia oppimiseen ja tutkimukseen soveltuvia tiloja: luentosaleja, pienryhmätiloja, laboratoriotiloja, taitopajoja, oppimiskeskuksia ja opiskelijoiden omia tiloja. Opetusta annetaan sekä yliopiston että sairaalan ja Helsingin kaupungin tiloissa. Omatoimista ja ohjattua opetusta on myös taitopajoissa. Esimerkiksi lääketieteen koulutusohjelman taitopajoissa voi harjoitella mm. suonikanyylin laittoa, haavan ompelua, sydän- ja keuhkoäänten kuuntelua, ultraäänen tekoa, verenpaineen mittausta, silmien ja korvien tutkimista sekä elvytystä ja siihen liittyviä taitoja. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa vastaavana tilana toimii ns. fantom-sali, jossa simuloiduissa tilanteissa harjoitellaan toimenpiteitä ennen potilastöiden aloittamista. Suunnitelmissa on, että myös Ruskeasuolla annettava opetus siirtyy Meilahteen, arviolta vuonna 2017, jolloin myös hammaslääketieteen opiskelu tapahtuu pääosin Meilahden kampuksella uusissa, remontoiduissa tiloissa.

Meilahdessa sijaitsee myös kansallinen Terveystieteiden keskuskirjasto, Terkko.

Kartta

Oppimismenetelmät
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat perehdytetään ongelmalähtöisen oppimisen ja ryhmässä oppimisen perusteisiin. Opiskelijat perehdytetään tutkinnon kokonaisrakenteeseen, tiedekunnan yleisiin opiskeluperiaatteisiin, opiskelutaitoihin ja -tekniikoihin sekä oppimisen arviointikäytäntöihin.

Tiedekunnan opetus- ja oppimisfilosofiassa korostetaan opiskelijalähtöistä oppimista, teorian ja käytännön yhteensovittamista sekä ammatillisesta käytännöstä nousevien tilanteiden käyttämistä opetuksen lähtökohtana. Suuri osa tiedekunnan opinnoista järjestetään pienryhmissä tuutor- ja mentoristuntoina, joissa sovelletaan ongelmalähtöistä oppimismenetelmää.Vuorovaikutusopinnoissa käytetään kokemuksellisia oppimismenetelmiä. Kliinisessä vaiheessa suurin osa oppimisesta perustuu aitoihin potilastilanteisiin ja niiden reflektointiin pienryhmässä. Myös verkko-opiskelua ja virtuaalisia potilaita käytetään sekä perus- että kliinisen vaiheen opiskelussa.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta.