Bottom content

Koulutus

Filosofian maisteriopintojen tavoitteena on antaa systemaattiset tiedot filosofiasta itsenäisenä tieteenalana ja sen erityisaloista sekä syventää filosofisen analyysin ja argumentaation taitoja. Maisteriohjelma antaa lisäksi valmiudet itsenäisen filosofisen arvion tekemiseen sekä suullisesti että kirjallisesti.

Filosofian opiskelijat ovat valmistuttuaan sijoittuneet mitä erilaisimpiin työtehtäviin. Suurin osa toimii tutkijoina ja opettajina korkeakouluissa, lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Loput toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä, joissa pääpaino ei ole niinkään jonkin erityisalan kuin asioiden yleisemmässä hallinnassa, kuten tiedotusalalla sekä hallinto- ja suunnittelutehtävissä.

Yhteisen filosofian maisteriohjelman opetusta antavat valtiotieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.

Katso lisätietoja opinnoista ohjelman verkkosivuilta: www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/maisteri/filosofian-maisteriohjelma

Opetuskielinä käytetään englantia, suomea ja ruotsia. Opetuskielestä riippumatta sinulla on oikeus käyttää opintosuorituksissasi suomen tai ruotsin kieltä.

Filosofia käsittelee hyvin perustavanlaatuisia ja yleisiä kysymyksiä, jotka koskevat maailmaa ja ihmisen asemaa siinä. Keskeisiä aiheita ovat tieto, todellisuus, mieli, merkitys, totuus, tiede, yhteiskunta, toiminta, arvo, oikea ja väärä.  Suomessa filosofia on perinteisesti usein jaettu teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan ja koulutuksen sisältöä kuvataan alla tämän jaottelun avulla. Filosofi (ruots.) opintosuunta edustaa perinnettä jossa tätä jakoa ei tehdä. Filosofian koulutusohjelma kattaa kaikki keskeiset filosofian osa-alueet. Kaikille yhteisten osien lisäksi opiskelija voi erikoistua johonkin filosofian erityisalueeseen.

Jos olet kiinnostunut erityisesti yhteiskunnallisista ilmiöistä, ja haluat valtiotieteen maisterin tutkinnon, sinun kannattaa valita käytännöllisen filosofian opintosuunta tai vastaava sisältö filosofissa (ruots.). Käytännöllisen filosofian opinnoissa tutustut erityisesti inhimillistä toimintaa ja yhteiskuntaa koskeviin periaatteellisiin kysymyksiin sekä yhteiskuntatieteiden yleisiin filosofisiin ongelmiin.

Teoreettinen filosofia tutkii perinteisiä filosofian ydinkysymyksiä, jotka koskevat todellisuuden rakennetta, tiedon luonnetta ja mahdollisuutta, kielen ja mielen suhdetta todellisuuteen ja pätevän päättelyn sääntöjä. Sen alaan kuuluvat logiikka, metafysiikka, tieto-oppi filosofian historia, tieteenfilosofia, kielifilosofia ja mielenfilosofia. Metafysiikka tarkastelee olevaisen perimmäistä luonnetta. Tieto-oppi tutkii yleisesti tiedon ja uskomusten oikeutuksen tai rationaalisuuden ehtoja. Filosofian historia tutkii teoreettisen ja käytännöllisen filosofian pääalojen kehitystä antiikista nykyaikaan. Tieteenfilosofian kohteena on erityisesti tieteellinen tieto, päättely ja selittäminen. Logiikka tutkii muodollisesti pätevän päättelyn sääntöjä, formaalikieliä sekä loogisen käsiteanalyysin filosofisia sovelluksia. Kielifilosofia tutkii etenkin kielen ja todellisuuden välistä suhdetta sekä kielellisen merkityksen ja kielenkäytön luonnetta, ja mielenfilosofia mielentilojen ja -tapahtumien luonnetta sekä niiden suhdetta aivoihin ja todellisuuteen.

Moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä perusteita. Opinnoissa perehdytään normeihin, arvoihin ja ideologioihin liittyviin käsitteellisiin kysymyksiin sekä siihen, miten erilaisia normatiivisia väitteitä voidaan perustella. Soveltavassa etiikassa tarkastellaan konkreettisia moraalisia pulmatilanteita normatiivisen etiikan teorioiden valossa.

Yhteiskuntatieteiden filosofiassa tutkitaan käsitteen- ja teorianmuodostuksen periaatteita sekä niiden tieto-opillisia ja loogisia perusteita. Lisäksi tarkastellaan yhteiskuntatieteiden luonnetta ja kehitystä, niiden käyttämiä matemaattisloogisia erityismenetelmiä, sosiaalista ontologiaa, sekä yhteiskuntatieteiden suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

Filosofi (ruots.) opintosuunta tarjoa em. alojen lisäksi mahdollisuuden perehtyä valistuksen ongelmaan ja filosofiseen aikalaiskritiikkiin sekä siihen sokraattiseen filosofiseen perinteeseen, jossa tiedon, olemisen ja moraalin perustavat kysymykset nähdään käsitteellisesti erottamattomiksi.

Filosofian historia tutkii filosofian pääalojen kehitystä antiikista nykyaikaan.

Opiskelu koostuu luentoihin ja seminaareihin osallistumisesta, kirjatenttien ja luentokuulustelujen suorittamisesta, esseiden ja tutkielmien kirjoittamisesta ja lyhyiden esitelmien pitämisestä. Oppiaineessa toimii myös useita aktiivisia tutkijaseminaareja, joissa myös opiskelijoilla on mahdollisuus seurata kansainvälisen tutkimuksen viimeisimpiä trendejä. Opinnäytetyön aihetta valittaessa on syytä ottaa yhteyttä mahdollisiin opinnäytetöiden ohjaajiin.

Filosofian maisteriohjelmasta voi saada Filosofian maisterin tai Valtiotieteen maisterin tutkinnon. Näitä vastaavat teoreettisen (ja ruotsinkielisen) ja käytännöllisen filosofian opintosuunnat. Opintosuuntia on siis kolme:

  • Teoreettinen filosofia
  • Käytännöllinen filosofia
  • Filosofia (ruots.)

Opiskelijat ilmoittavat hakuvaiheessa kumpaan tutkintoon tähtäävät ja siten mitä opintosuuntaa haluavat opiskella.

Maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se sisältää:

  • Syventäviä opintoja 60-110 op, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman 30 op ja muita tieteenalan opintoja
  • Työelämäopintoja 5-15 op, jotka voivat muodostua harjoittelusta, työelämäprojektista tai työelämävalmiuksia kehittävistä muista opinnoista
  • vapaavalintaisia opintoja enintään 55 op.

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, asianomaisen tieteenalan tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Itsenäistä panosta ja tieteellisiä tuloksia ei pro gradu -tutkielmalta edellytetä.

Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus on 60-80 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan myös tätä suppeammat tai laajemmat työt voivat tulla kysymykseen.

Koulutamme tutkijoita ja lukion filosofian aineenopettajia. Filosofian opinnot valmistavat mihin tahansa ammattiin, jossa tarvitaan kykyä ajatella kriittisesti ja täsmällisesti sekä kirjoittaa selkeästi ja vakuuttavasti. Oppiaineen perustava ja yleissivistävä luonne ja monipuoliset erikoistumismahdollisuudet antavat erinomaisen pohjan menestyä muuttuvan työelämän monilla aloilla. Kokemus osoittaa että filosofit sijoittuvat hyvin työmarkkinoilla koulutuksessa, hallinnossa, elinkeinoelämässä ja viestinnässä.  Äskettäin tehdyssä kyselyssä 93% amerikkalaisista johtajista oli sitä mieltä, että kyky ajatella kriittisesti ja ratkaista monimutkaisia ongelmia sekä kyky kommunikoida selkeästi on tärkeämpää kuin pääaine. Yhdistämällä filosofian opinnot sopivalla tavalla muuhun osaamiseen saat valmiudet tehdä mitä tahansa älyllisesti haastavaa työtä.

Ohjelmassa on mahdollista hankkia filosofian ja/tai elämänkatsomustiedon (ET) aineenopettajan pätevyydet eli opettajankelpoisuudet. Nämä pätevyydet hankitaan suorittamalla maisterintutkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineen opinnot (alla).

Filosofian aineenhallintaan vaadittavat opinnot

  • Vaatimuksena filosofian aineenhallintaan ensimmäisenä opetettavana aineena ovat suoritetut filosofian perus-, aine- ja syventävät opinnot (mukaan lukien pro gradu -tutkielma).
  • Vaatimuksena filosofian aineenhallintaan toisena opetettavana aineena ovat suoritetut filosofian perus- ja aineopinnot (60 op).

Elämänkatsomustiedon aineenhallintaan vaadittavat opinnot

  • Vaatimuksena elämänkatsomustiedon aineenhallintaan toisena opetettavana aineena ovat suoritetut perus- ja aineopinnot (60 op).

Opettajankoulutus antaa pätevyyden/kelpoisuuden peruskoulujen ja lukioiden elämänkatsomustiedon ja filosofian opettajaksi. Opettajankelpoisuuden hankkineet voivat sijoittua myös muiden oppilaitosten (mm. ammattikorkeakoulut, kansalais- ja työväenopistot) opetustehtäviin.

Filosofian opiskelu Helsingin yliopistossa tarjoaa sinulle hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen:

  • Yleisin tapa on lähteä vaihto-opiskelijaksi tiedekunnan tai yliopiston vaihtokohteeseen. Voit suorittaa osan tutkintoon kuuluvista opinnoista opiskelijavaihdossa ulkomaisessa yliopistossa. Filosofia-aineilla on useita Erasmus- ja Nordplus-vaihtosopimuksia eurooppalaisten yliopistojen kanssa.
  • Kansainvälistyä voi myös esimerkiksi suorittamalla työharjoittelun ulkomailla.
  • Voit toimia tuutorina kansainvälisille opiskelijoille.
  • Sinulla on mahdollisuus osallistua ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisiin tehtäviin.
  • Lisäksi voit kehittää kielitaitoasi ja kulttuurintuntemusta osallistumalla Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielikursseille.
  • Kaksikielinen tutkinto (suomi ja ruotsi) avaa opiskelijalle pääsyn Pohjoismaisille työmarkkinoille.

Helsingin yliopiston filosofia on tunnettu erityisesti pitkästä tutkimusperinteestään tieteenfilosofiassa ja logiikassa. Laadukasta tutkimusta tehdään myös muilla filosofian keskeisillä osa-alueilla. 

Teoreettisessa filosofiassa painopisteinä ovat logiikka, filosofian historia, tieto-oppi, ja metafysiikka, käytännöllisessä etiikka, poliittinen filosofia ja yhteiskuntatieteiden filosofia. Filosofian historiaa tutkitaan myös käytännöllisessä filosofiassa. Näiden lisäksi asiantuntevaa ohjausta on tarjolla kielifilosofiassa ja mielenfilosofiassa.

Yhteiskuntatieteiden filosofian huippuyksikkö toimii filosofian ohjelman yhteydessä, samoin kuin useat Suomen Akatemian tutkimushankkeet. Oppiaineessa toimii useita aktiivisia tutkijaseminaareja, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus seurata kansainvälisen tutkimuksen viimeisimpiä trendejä.

Filosofian tutkimusseminaari

Tieteenfilosofian seminaari

Moraali- ja poliittisen filosofian tutkimusseminaari

Filosofian historian tutkimusseminaari

Maisterin tutkinnon suoritettuasi voit hakea tieteelliseen jatkokoulutukseen suorittamaan ensisijassa tohtorin tutkintoa, mutta halutessasi voit suorittaa myös lisensiaatin tutkinnon.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Valtiotieteellinen tiedekunta

Valtiotieteellinen tiedekunta on Suomen laaja-alaisin ja monitieteisin yhteiskuntatieteellinen tutkijayhteisö ja vaikuttaja. Globaalit talouden ja politiikan tapahtumat lisäävät sellaisten osaajien tarvetta, jotka kykenevät asettamaan ne historialliseen ja kansainvälisesti vertailtavaan kehykseen. Sosiaalisten rakenteiden muutokset vaativat uudenlaista ymmärrystä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. 

Tiedekunta tunnetaan kansainvälisestä huippututkimuksestaan, jossa hyödynnetään monenlaisia tutkimusaineistoja, hallitaan vaativia tutkimusmenetelmiä ja käydään innovatiivista keskustelua. Opetuksessa korostuu kriittinen ajattelu ja monitieteisyys. Tiedekunnan yhteistyöllä ministeriöiden, kuntien, järjestöjen ja median kanssa on pitkät perinteet. 

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelijat viihtyvät ja tuntevat yhteisön omakseen. Oma laitos ja tiedekunta ovat opiskelijan läheisin ja tärkein toimintaympäristö. Vuorovaikutus yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen on myös vilkasta.

Tiedekunnassa on noin 4000 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 700 aktiivista jatko-opiskelijaa. Tiedekunta sijaitsee keskustakampuksella. Tiedekunnassa on kaksi laitosta, joissa on yhteensä 13 oppiainetta. Tiedekunnan omat sivut http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/ .

Valtiotieteellinen tiedekunta sijaitsee keskeisellä paikalla keskustakampuksella lähellä opiskelijakirjasto Kaisaa ja oppimiskeskus Aleksandriaa, jotka tarjoavat opiskelijoiden käyttöön uudenaikaisia opiskelutiloja. Helsingin yliopiston kirjaston palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla (esim. tietokannat, verkkolehdet ja oppikirjat).

Valtiotieteellinen tiedekunta on tutkimuksellisesti korkeatasoinen, kansainvälinen ja monitieteinen oppimisympäristö, jossa koulutetaan laaja-alaisia, tutkimusmenetelmiä hyvin taitavia ja yhteiskuntaa monipuolisesti ymmärtäviä asiantuntijoita työelämän eri sektoreille. Opetuksessa hyödynnetään monin tavoin sulautuvan opetuksen ja oppimisen periaatteita, mikä tuo joustavuutta ja tukee tehokkaasti oppimista.

Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa 8 kansainvälistä maisteriohjelmaa, joissa koko tutkinto suoritetaan englannin kielellä. Tutkinto-ohjelmat tarjoavat sinulle mahdollisuuden opiskella monikulttuurisessa ympäristössä ja kehittää omia kansainvälistymis- ja kielitaitovalmiuksia. Englanninkieliset maisteriohjelmat on suunnattu sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille. Pääsy ohjelmiin edellyttää ko. alan kandidaatintutkintoa hyvillä arvosanoilla.

Englanninkieliset maisteriohjelmat vuodelle 2016 ovat:

  • Master's Degree Programme in Democracy and Global Transformations
  • Ethnic Relations, Cultural Diversity and Integration (ERI)
  • European Studies (MES)
  • Economics
  • Intercultural Encounters
  • International Masters in Economy, State and Society
  • Media and Global Communication
  • Research Master's degree in Social Sciences (REMS).

Osa ohjelmista järjestetään yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa.

Tarkempaa tietoa valtiotieteellisen tiedekunnan kansainvälisistä ohjelmista: http://www.helsinki.fi/socialsciences/studying/admissions/index.html

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.