Bottom content

Koulutus

Filosofian opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija inhimilliseen ajatteluun ja sitä koskevaan tietoon, antaa systemaattiset tiedot filosofiasta itsenäisenä tieteenalana ja sen erityisaloista sekä harjaannuttaa filosofiseen analyysiin ja argumentaatioon. Filosofia paneutuu kaikkein perustavimpiin kysymyksiin. Mitä voimme tietää, ja miten? Mikä on todellisuuden rakenne? Voimmeko tutkia sitä yksin tieteiden avulla, vai tarvitsemmeko myös puhdasta järkeä? Perustuvatko moraaliset käsityksemme maailmaan, vai heijastammeko me ne sinne itse? Minkälainen on hyvä yhteiskunta? Onko tietoisuutemme selitettävissä puhtaasti fysiikan avulla? Filosofiaa opiskelemalla saat, jos et lopullisia vastauksia, niin ainakin mahdollisuuden ja systemaattisen menetelmän tutkia tällaisia kysymyksiä.

Filosofian kandiopinnoissa annetaan vahva pohja filosofian ydinaiheista, joista on myöhemmin helppo jatkaa mihin tahansa filosofian erityiskysymyksiin. Niiden tarkoitus on antaa myös riittävät valmiudet jatkaa opintoja missä tahansa maailman johtavilla filosofian laitoksilla.

Filosofian opinnot antavat aineksia maailmankuvan rakentamiseen eli sen ymmärtämiseen, miten asiat yleisimmällä tasolla liittyvät toisiinsa. Samalla ne kehittävät kriittisen ajattelun taitoja, jotka auttavat muotoilemaan ongelmia ja arvioimaan kriittisesti mahdollisia ratkaisuja. Opit myös ilmaisemaan itseäsi niin puheessa kuin kirjoituksessa selvästi ja ytimekkäästi, ja kommunikoimaan ymmärrettävästi ja monipuolisesti. Filosofisesta sivistyksestä ja siihen liittyvistä analyyttisistä ja argumentatiivisista taidoista on hyötyä monilla kulttuurin ja toiminnan alueilla. Filosofeja toimii esimerkiksi opettajana ja tutkijana sekä erilaisissa asiantuntija- ja hallintotehtävissä, mutta myös politiikassa, viestinnässä ja yritysmaailmassa.

Yhteisen filosofian kandiohjelman opetusta antavat humanistinen tiedekunta ja valtiotieteellinen tiedekunta.

Opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Opetusta voidaan antaa myös englanniksi. Opetuskielestä riippumatta sinulla on oikeus käyttää opintosuorituksissasi suomen tai ruotsin kieltä.

Filosofia käsittelee hyvin perustavanlaatuisia ja yleisiä kysymyksiä, jotka koskevat maailmaa ja ihmisen asemaa siinä. Keskeisiä aiheita ovat esimerkiksi tieto, todellisuus, mieli, merkitys, totuus, tiede, yhteiskunta, toiminta, arvo, oikea ja väärä, hyvä ja paha.

Suomessa filosofia on perinteisesti jaettu teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan ja koulutuksen sisältöä kuvataan alla tämän jaottelun avulla. Filosofian koulutusohjelma kattaa kaikki keskeiset filosofian osa-alueet. Jos olet kiinnostunut erityisesti yhteiskunnallisista ilmiöistä, ja haluat valtiotieteen kandidaatin tutkinnon, sinun kannattaa valita käytännöllisen filosofian opintosuunta tai filosofin (ruots.) opintosuunta soveltuvin osin. Muissa tapauksissa sinun kannattaa suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto.

Teoreettinen filosofia tutkii niitä perinteisiä filosofian ydinkysymyksiä, jotka koskevat todellisuuden rakennetta, tiedon luonnetta ja mahdollisuutta, kielen ja mielen suhdetta todellisuuteen ja pätevän päättelyn sääntöjä.

Teoreettisen filosofian alaan kuuluvat logiikka, metafysiikka, tieto-oppi, filosofian historia, tieteenfilosofia, kielifilosofia ja mielenfilosofia. Metafysiikka tarkastelee olevaisen perimmäistä luonnetta. Tieto-oppi tutkii yleisesti tiedon ja uskomusten oikeutuksen tai rationaalisuuden ehtoja. Filosofian historia tutkii teoreettisen ja käytännöllisen filosofian pääalojen kehitystä antiikista nykyaikaan.

Tieteenfilosofian kohteena on erityisesti tieteellinen tieto, päättely ja selittäminen.Tieteenfilosofiaa tutkitaan tällä hetkellä sekä käytännöllisessä että teoreettisessa filosofiassa, mutta yhteiskuntatieteiden filosofian huippuyksikkö pitää tieteenfilosofian painopisteen yhteiskuntatieteiden tutkimuksessa. Logiikka tutkii muodollisesti pätevän päättelyn sääntöjä, formaalikieliä sekä loogisen käsiteanalyysin filosofisia sovelluksia. Kielifilosofia tutkii etenkin kielen ja todellisuuden välistä suhdetta sekä kielellisen merkityksen ja kielenkäytön luonnetta, ja mielenfilosofia mielentilojen ja -tapahtumien luonnetta sekä niiden suhdetta aivoihin ja todellisuuteen.

Käytännöllisen filosofian alaan kuuluvat moraali- ja yhteiskuntafilosofia, oikeusfilosofia, historian filosofia, aatetutkimus, soveltava etiikka ja yhteiskuntatieteiden filosofia.

Moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä perusteita. Opinnoissa perehdytään normeihin, arvoihin ja ideologioihin liittyviin kysymyksiin sekä siihen, miten erilaisia normatiivisia väitteitä voidaan perustella. Oikeusfilosofia, historian filosofia ja aatetutkimus ovat perinteisiä käytännöllisen filosofian alueita, joilla on läheinen yhteys moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan. Soveltavassa etiikassa tarkastellaan puolestaan konkreettisia moraalisia pulmatilanteita normatiivisen etiikan teorioiden valossa.

Yhteiskuntatieteiden filosofiassa tutkitaan käsitteen- ja teorianmuodostuksen periaatteita sekä niiden tieto-opillisia ja loogisia perusteita. Lisäksi tarkastellaan yhteiskuntatieteiden luonnetta ja kehitystä, niiden käyttämiä matemaattis-loogisia erityismenetelmiä sekä yhteiskuntatieteiden suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

Filosofi (ruots.) opintosuunta tarjoa em. alojen lisäksi mahdollisuuden perehtyä  valistuksen ongelmaan ja filosofiseen aikalaiskritiikkiin sekä siihen sokraattiseen  filosofiseen perinteeseen, jossa tiedon, olemisen ja moraalin perustavat kysymykset nähdään käsitteellisesti erottamattomiksi.

Opiskelu koostuu luentoihin ja seminaareihin osallistumisesta, kirjatenttien ja luentokuulustelujen suorittamisesta, esseiden ja tutkielmien kirjoittamisesta ja lyhyiden esitelmien pitämisestä.

Filosofian koulutusohjelmasta voit saada joko humanististen tieteiden kandidaatin tai valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon. Ilmoitat hakuvaiheessa kumpaan tutkintoon tähtäät. Tarkemmat tiedot valinnasta löytyvät valintakokeen tiedoista.

 Opintosuuntia on kolme:

  • Filosofia
  • Käytännöllinen filosofia
  • Filosofia (ruots.)

Filosofian opintosuunta sekä ruotsinkielisen filosofian opintosuunta vievät humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja käytännöllisen suunta valtiotieteen kandidaatin tutkintoon. Kaikista opintosuunnista voi jatkaa filosofian maisteriohjelmaan.

Alempi korkeakoulututkinto (HuK tai VTK) on laajuudeltaan 180 opintopistettä.

Tutkintoon kuuluvat seuraavat opinnot:

  • tieteenalaopinnot (90-105 opintopistettä sisältäen tieteenalasi eli filosofian perus- ja aineopintokokonaisuudet)
  • valinnaiset opinnot (60-75 opintopistettä opintoja muista koulutusohjelmista kuin omasta kandiohjelmasta, voi sisältää perus- ja aineopintojen kokonaisuuksia)
  • yleisopinnot (15 op kaikille yhteisiä kieli- ja viestintäopintoja sekä tietotekniikkaopintoja, jotka suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen vuoden aikana)

Kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta kokopäiväisesti opiskellen.

Opinnot alkavat filosofian perusopintojen suorittamisella, jonka jälkeen edetään aineopintoihin ja vapaavalintaisiin opintoihin. Pääsääntöisesti perusopinnot suoritetaan etukäteen suunnitellun aikataulun mukaan, mutta aineopinnoista eteenpäin opiskelija voi itse vaikuttaa siihen, mitä opintoja suorittaa missäkin järjestyksessä.

Vapaavalintaiset opinnot valitaan tyypillisesti oman mielenkiinnon ja/tai urasuunnittelun pohjalta. Monia  humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan aineita voi opiskella vapaasti ja vapaasti opiskeltavia aineita löytyy myös Helsingin yliopiston muista tiedekunnista. Vapaavalintaisia opintoja voi lisäksi tehdä ns. JOO-opintoina muissa suomalaisissa yliopistoissa (silloin kun ainetta ei ole tarjolla Helsingin yliopistossa) sekä ulkomailla (esimerkiksi opiskelijavaihdossa).

Yleisopintoihin kuuluvia kursseja suoritetaan kandidaatintutkinnossa koko tutkinnon ajan.

Suoritat opintojasi suunnitelmallisesti. Opinnot alkavat opintoihin orientoivalla jaksolla, jonka aikana laadit ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi (HOPSin). Myöhemmin opintoihin kuuluu opintojen suunnitteluun liittyviä opintojaksoja. Opintojen alussa ohjelman henkilökunta on tukena opintojen suunnittelussa. Ohjausta annetaan myös tiedekunnan ja yliopiston tasolla, jonka lisäksi myös muut opiskelijat (tuutorit) antavat vertaistukea.

Kandidaatintutkinnon lopputyö on kandidaatintutkielma. Se on itsenäinen tieteellinen työ, jossa käytät hyväksesi edeltävillä kursseilla oppimiasi tietoja ja taitoja. Tutkielman tekoa opiskellaan edeltävissä opinnoissa (mm. proseminaarissa).

Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija oppii tutkimuksen teon perusperiaatteet ja osaa laatia suppean tieteellisen raportin. Työssä opiskelija esittää rajatun tutkimusongelman ja käsittelee sitä aiempaa tieteellistä tietoa soveltaen. Lähtökohtaisesti tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.

Kandidaatintutkielman laadittuaan opiskelija

  • osaa rajata aiheen ja etsiä siihen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta
  • osaa muotoilla tutkimusongelman tai -kysymykset ja tutkimuksen tavoitteet
  • osaa esitellä/käsitellä aiheeseen liittyvää teoriaa, käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla alan keskeisiä peruskäsitteitä ja tuoda esiin   aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta
  • osaa tehdä analyysin pohjalta päätelmiä ja kirjoittaa argumentoivan tekstin/tutkimusraportin
  • hallitsee oman tieteenalan tieteelliset käytännöt.

Filosofian opinnot antavat erinomaiset valmiudet erityisesti aloille, joissa tarvitaan analyyttistä ajattelua. Tällaisia ovat esimerkiksi monet asiantuntija- ja hallintotehtävät sekä julkisen että yksityisen sektorin puolella. Monet oppiaineesta valmistuneet sijoittuvat opettajiksi ja tutkijoiksi, mutta filosofia avaa ovia myös politiikkaan, viestintään ja yritysmaailmaan.

Ohjelmassa voit hakeutua filosofian ja/tai elämänkatsomustiedon (ET) aineenopettajan koulutukseen. Nämä pätevyydet saat suorittamalla:

  • maisterintutkinnon (filosofian maisteri tai valtiotieteiden maisteri)
  • opettajan pedagogiset opinnot
    • 60 op, suoritetaan maisterivaiheessa; oikeus pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen aikana
  • filosofian  opinnot
    • Vaatimuksena filosofian aineenhallintaan ensimmäisenä opetettavana aineena ovat perus-, aine- ja syventävät opinnot, mukaan lukien pro gradu -tutkielma.
    • Vaatimuksena filosofian aineenhallintaan toisena opetettavana aineena ovat perus- ja aineopinnot (60 op).
      tai
  • elämänkatsomustiedon (ET) opinnot
    • Vaatimuksena ETn aineenhallintaan toisena opetettavana aineena ovat perus- ja aineopinnot (60 op).

Nämä opinnot antavat sinulle pätevyyden peruskoulujen ja lukioiden elämänkatsomustiedon ja filosofian opettajaksi. Voit sijoittua myös muiden oppilaitosten (mm. ammattikorkeakoulut, kansalais- ja työväenopistot) opetustehtäviin.

Filosofian kandiohjelma opiskelijoineen ja opettajineen muodostaa monikielisen ja  kulttuurisen yhteisön, joka tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitua paitsi yhteisön sisällä myös sen ulkopuolelle esimerkiksi  opiskelija- ja opettajavaihdon ja ulkomailla tapahtuvan harjoittelun kautta.

Opiskelijavaihto on erinomainen tapa kansainvälistyä, koska vaihdossa suoritat osan tutkintoon kuuluvista opinnoista ulkomaisessa yliopistossa tai voit suorittaa opintoja, joita Helsingin yliopistossa ei ole tarjolla. Hyvin suunniteltu ja ajoitettu opiskelijavaihto tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoa ja löytää uusia näkökulmia omiin opintoihin. Vaihtoon lähdetään useimmiten kandiohjelman jälkipuolella.

Voit lähteä vaihtoon joko jonkin opiskelijavaihto-ohjelman kautta tai hankkien vaihtopaikan itsenäisesti. Kaikkiin yliopiston vaihto-ohjelmiin kuuluu stipendi tai apuraha, jonka suuruus riippuu ohjelmasta, vaihdon kestosta ja kohdemaasta. Itsenäisesti hankittuun vaihtopaikkaan voit hakea matka-apurahaa. Ulkomailla voit suorittaa myös työharjoittelun.

Helsingin yliopistossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita, joihin kannattaa tutustua aktiivisesti. Voit esimerkiksi toimia tuutorina Helsingin yliopistoon tulleille vaihto-opiskelijoille.

Helsingin yliopiston filosofian tutkimus on kansainvälistä huipputasoa.  Vahvoja tutkimusaloja ovat filosofinen logiikka, yhteiskuntatieteiden filosofia, filosofian historia, tieto-oppi, metafysiikka ja etiikka. Näiden lisäksi asiantuntevaa ohjausta on tarjolla kielifilosofiassa, mielenfilosofiassa, fysiikan filosofiassa, filosofisessa aikalaiskritiikissä ja poliittisessa filosofiassa. Yhteiskuntatieteiden filosofian huippuyksikkö toimii filosofian ohjelman yhteydessä, samoin kuin useat muut Suomen Akatemian tutkimushankkeet. Oppiaineessa toimii useita aktiivisia tutkijaseminaareja, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus seurata kansainvälisen tutkimuksen viimeisimpiä trendejä.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija jatkaa pääsääntöisesti suoraan filosofian maisteriohjelmaan. Kandidaatintutkinnon jälkeen opiskelijan on mahdollista hakeutua suorittamaan maisterintutkinto myös jossakin muussa ohjelmassa (edellyttäen että hän on suorittanut tarvittavat aiemmat opinnot kandidaatintutkinnossaan).

Hakeminen

Haku käynnissä

Haku
Haku avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneille, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
15
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
24
josta paikkoja ensikertalaisille
20
Haku
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2017
Hakuaika
15.3.2017, 08:005.4.2017, 15:00
Aloituspaikat
6
josta paikkoja ensikertalaisille
4

Tulossa hakuun

Haku
Siirtohaku, kevät 2017 (Helsingin yliopisto)
Hakuaika
2.5.2017, 08:0016.5.2017, 15:00
Aloituspaikat
2
josta paikkoja ensikertalaisille
0
Humanistinen tiedekunta

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on merkittävä kansainvälinen tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteisö. Se on Suomen suurin ja vanhin humanistisen opetuksen ja tutkimuksen yksikkö. Tieteenalarakenteeltaan ja oppiainevalikoimaltaan se on Suomen monipuolisin tiedekunta.

Humanistisessa koulutuksessa yhdistyy kansainvälisyys, kielellinen vuorovaikutus, ajattelun taidot ja laaja-alainen sivistys, sekä jatkuva halu uuden oppimiseen ja ihmisen ymmärtämiseen.

Tiedekunta ja sen laitokset sijaitsevat Helsingin keskustassa Senaatintorin lähellä. Kaikki muu opintoihin tarvittava kirjastoista liikuntatiloihin ja oppimiskeskuksiin löytyy läheltä.

Humanisteilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan eri alueilla: perinteisillä humanistisilla aloilla koulutuksen ja hallinnon piirissä, mutta myös talouden ja tekniikan maailmassa.

Lue lisää: www.helsinki.fi/hum

Humanistinen tiedekunta sijaitsee keskellä Helsinkiä ja opiskelijoille keskeisen Helsingin yliopiston Kaisa-kirjaston sekä oppimiskeskus Aleksandrian välittömässä läheisyydessä Uudenaikaiset opiskelutilat ja kirjaston palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla. Myös Kansalliskirjasto, jossa on humanistisen alan laajin ja merkittävin kirjastokokoelma, sijaitsee keskustakampuksen alueella.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvonta(at)helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät verkkosivuiltamme.

PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite:
12
Puhelin: 02941 24140