Bottom content

Koulutus

Yhteensä kuusivuotinen eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä monipuolisen eläinlääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen (eläinlääketieteen kandiohjelma) että eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon (eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma). Koulutus mahdollistaa hyvin monenlaisia työuria sekä eläinten että ihmisten terveydestä kiinnostuneille. One Health (Yhteinen terveys) -ajattelu on vahvasti mukana kautta opintojen: eläinten, ihmisten ja ympäristön terveys liittyvät toisiinsa ja eläinlääkäreillä on merkittävä rooli tässä kokonaisuudessa.

Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot suorittaneella eläinlääkärillä on

  • monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu
  • valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon
  • valmiudet monipuoliseen viestintään ja moniammatilliseen yhteistyöhön
  • valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen
  • kyky tunnistaa oman osaamisensa kehittämistarpeet sekä valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen
  • valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen

Eläinlääketieteen opetuskieli on pääosin suomi. Osa opetuksesta ja huomattava osa kurssikirjallisuudesta on englanniksi. Jonkin verran opetusta on myös ruotsiksi. Opiskelija saa halutessaan tehdä kirjalliset työt, tentit ja osan harjoitteluista ruotsiksi. Myös lisensiaatin tutkielman ohjausta on mahdollisuus saada ruotsin kielellä.

Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin opinnot muodostavat jatkumon, jonka sisältöjä ja toteutusta ohjaavat kansallisten säädösten lisäksi EU-direktiivit ja alan kansainväliset linjaukset. EU-direktiivien ja eurooppalaisten linjausten toteutumista valvoo European System of Evaluation of Veterinary Training, joka muutaman vuoden välein arvioi koulutuksen sisällön, toteutuksen ja laadunvarmistuksen.

One Health (Yhteinen terveys) -ajattelu on vahvasti mukana kautta opintojen: eläinten, ihmisten ja ympäristön terveys liittyvät toisiinsa ja eläinlääkäreillä on merkittävä rooli tässä kokonaisuudessa.

Lisensiaattivaiheen opinnot ovat vahvasti työelämäpainotteiset:

  • Neljännen ja viidennen vuoden opinnot keskittyvät eläinten sairauksiin, niiden diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Koko viides vuosi on ns. klinikkavuosi, jolloin opiskelija osallistuu potilastyöskentelyyn yliopistollisen eläinsairaalan eri osastoilla ja halutessaan myös tiedekunnan ulkopuolella.
  • Kuudennen vuoden opinnot painottuvat elintarviketurvallisuuteen, ympäristöterveyteen ja ympäristöterveydenhuollon valvontaan.

Opinnot etenevät valmiin lukujärjestyksen mukaisesti, mutta edellyttävät opiskelijalta sitoutumista ja omaa vastuunottoa. Opinnoissa on paljon läsnäoloa vaativia osuuksia.

Opintoihin sisältyy luento-opetuksen lisäksi paljon pienryhmätyöskentelyä ja käytännön harjoittelua – sekä tiedekunnan ulkopuolella suoritettavia harjoittelujaksoja että kliinistä työskentelyä Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Tuotantoeläinsairaala sijaitsee Mäntsälässä. Myös yö- ja viikonloppupäivystykseen osallistuminen on osa kliinisiä opintoja.

Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma on laaja-alainen ja sen pohjalta on mahdollista toimia kaikilla eläinlääketieteen osa-alueilla. Koulutusohjelma ei sisällä opintosuuntia, mutta opiskelijalla on mahdollisuus suunnata opintojaan kiinnostuksensa mukaisesti valinnaisten opintojen kautta.

Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman laajuus on 180 opintopistettä (op) ja se on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa.  

Opintoihin kuuluu

  • perusopintoja
  • kaikille yhteisiä syventäviä opintoja
  • 20 op opinnäytetyö: lisensiaatin tutkielma
  • valinnaisia opintoja
  • harjoittelua: teurastamovalvontaan painottuva tarkastuseläinlääkäriharjoittelu, ympäristöterveydenhuollon harjoittelu

Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma on vahvasti työelämäpainotteinen ja siihen sisältyy urasuunnittelua. 

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma on laajuudeltaan 20 op. Suurin osa tutkielmista sisältää kokeellisen osan, josta opiskelija saa erikseen opintopisteitä. Halutessaan opiskelija voi tehdä myös pelkän kirjallisuuskatsauksen. Kyseessä on noin 3-4 kk päätoimista työskentelyä vastaava suoritus. Kirjallinen osuus on 30 - 50 sivun laajuinen, ja se kirjoitetaan pääsääntöisesti äidinkielellä.

Lisensiaatin tutkielmaa tehdessään opiskelija paneutuu itsenäisesti mutta ohjatusti eläinlääketieteen kannalta mielekkääseen, tieteellisesti tai ammatillisesti kiinnostavaan aiheeseen tai tutkimuskysymykseen. Tutkielman avulla opiskelija osoittaa aihepiirin syvällistä tuntemusta, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa sekä kykyä monipuoliseen tieteelliseen viestintään.

Tutkielmatyöskentelyyn kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen, tiedonhaku, kirjallisuuteen perehtyminen, mahdollinen kokeellinen osa ja tutkielman kirjoittaminen. Tutkielma esitetään seminaarissa, minkä lisäksi kukin opiskelija toimii opponenttina jonkun toisen opiskelijan työlle. Tutkielmasta laadittava tiivistelmä toimii myös kypsyysnäytteenä. Opiskelija voi valita tutkielman aiheen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Työskentelyn alkuvaiheessa työstä tehdään ohjaus- ja työsuunnitelma, jossa työlle nimetään ohjaaja(t) ja johtaja.  Opiskelijan ja ohjaajan apuna ovat myös tiedekunnassa laaditut tutkielman kirjoitusohjeet ja ohjaussuhteen pelisäännöt. Lisensiaatin tutkielman voi tehdä kesäkoulussa tai tutkielmatyöpajassa.

Eläinlääketieteen opinnot antavat mahdollisuuden toimia monipuolisesti eläinlääketieteen eri osa-alueilla. Seura-, harraste- ja tuotantoeläimet työllistävät eläinlääkäreitä runsaasti. Myös elintarvikkeiden, tarttuvien eläintautien ja eläinten hyvinvoinnin valvonta on tärkeä eläinlääkäreitä työllistävä osa-alue. Eläinlääkäri voi työskennellä esimerkiksi kunnaneläinlääkärinä maaseutupraktiikassa, pieneläinlääkärinä yksityispraktiikassa, ympäristöterveydenhuollon johtajana, eri ministeriöiden virkamiehenä, opetus- ja tutkimustehtävissä, teollisuuden palveluksessa tai kansainvälisissä tehtävissä (esim. EU).

Lisätietoa eläinlääkärin ammatista ja sijoittumisesta työelämään löydät tiedekunnan sivulta (www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/tyoelama.html) ja Suomen Eläinlääkäriliiton sivuilta (www.sell.fi).)

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten (EY 854/2004) tarkoittamana virkaeläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.

Eläinlääketieteen koulutus koostuu kolmivuotisesta eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnosta (ELK) ja kolmivuotisesta eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta (ELL). Opinto-oikeus myönnetään samalla kertaa sekä alempaan että ylempään tutkintoon. Eläinlääkärin ammatinharjoitusoikeuden saamiseksi tulee suorittaa molemmat tutkinnot. Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) laillistaa eläinlääketieteen lisensiaatit.

Opiskelija saa väliaikaisen oikeuden harjoittaa eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin sijaisena suoritettuaan eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon ja tarvittavat opintosuoritukset lisensiaatin tutkinnosta. Väliaikainen sijaiskelpoisuus saavutetaan yleensä noin viiden vuoden opintojen jälkeen ja se on voimassa kolme vuotta.

Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa opiskelija voi kansainvälistyä monin eri tavoin:

  • Yleisin tapa on lähteä vaihto-opiskelijaksi tiedekunnan tai yliopiston vaihtokohteeseen.
  • Suorittamalla työharjoittelua ulkomailla, esimerkiksi vapaaehtoistyössä kehitysmaassa tai yksityisellä eläinklinikalla.
  • Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ja International Veterinary Students’ Association Finland (IVSA) järjestävät kansainvälistä toimintaa Suomessa ja matkoja ulkomaille tapaamaan muiden maiden eläinlääketieteen opiskelijoita.
  • Tiedekunnassa työskentelee kansainvälistä henkilökuntaa ja osa opetuksesta pidetään englanniksi, etenkin kliinisissä opinnoissa.
  • Toimimalla tuutorina kansainvälisille opiskelijoille.
  • Kielitaitoa voi kehittää osallistumalla Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielikursseille, kieliklubeihin tai kielikaveriohjelmaan.

Eläinlääketieteen opintojen aikana opiskelija tutustuu useisiin eläinlääkärin työn kannalta tärkeisiin toimijoihin. Eri alojen asiantuntijoita esimerkiksi EVIRAsta ja ministeriöistä on mukana opintojaksojen opetuksessa ja opintojaksoihin on myös integroitu tutustumiskäyntejä opintojen kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Tiedekunnan ulkopuolella suoritetaan sekä kaikille pakollisia (maatilaharjoittelu, teurastamoissa suoritettavat tarkastuseläinlääkäriharjoittelut, ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä suoritettava harjoittelu) että valinnaisia harjoitteluita (esim. kliinisen vaiheen harjoittelut koti- tai ulkomaisilla klinikoilla, kunnaneläinlääkärin työhön tutustuminen).

Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus on monialaista ja kansainvälisesti korkeatasoista. Tiedekunnan tutkimuksen painoaloina ovat kaksi laajaa, toisiaan täydentävää tutkimusaluetta:

  • Elintarviketurvallisuus ja ihmisten terveys
  • Kliininen ja translationaalinen eläinlääketiede sekä eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa eläinlääketieteen tohtorin tutkinto (ELT) tai filosofian tohtorin tutkinto (FT). Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu yleisopinnoista (10 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (30 op) ja väitöskirjatyöstä, jota on puolustettava julkisesti.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettavat kuuluvat johonkin seuraavista kuudesta tohtoriohjelmasta:

  • Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma (DPCVM)
  • Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma
  • Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma (MBDP)
  • Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma (ILS)
  • Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DPDR)
  • Aivot ja mieli tohtoriohjelma (B&M)

Lisätietoa tohtorikoulutuksesta:
www.vetmed.helsinki.fi/tutkimus/tutkijankoulutus.html

Ammatillisena jatkotutkintona tiedekunnassa voi suorittaa nelivuotisen erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon tai elintarviketuotannon hygieniaan.

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto avaa mahdollisuudet myös kansainvälisiin eläinlääketieteellisiin jatko-opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa eläinlääkäreitä kouluttava yksikkö. Tiedekunta vastaa eläinlääkäreiden peruskoulutuksesta, eläinlääketieteellisestä tutkimuksesta, huolehtii alan tieteellisestä jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä kehittää käytännön eläinlääkintää ja siihen liittyvää palvelutoimintaa siten, että eläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi tulevat turvatuiksi.

Tiedekunta toimii pääosin Helsingissä Viikin kampuksella. Tiedekuntaan kuuluu neljä osastoa ja Yliopistollinen eläinsairaala. Eläinsairaala toimii opetussairaalana tuleville eläinlääkäreille. Tuotantoeläinsairaala ja pääosa kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastosta sijaitsee Mäntsälässä Saarella. Hevos- ja pieneläinsairaala sijaitsevat Viikissä.

Tiedekunnan koulutus on arvioitu kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi Viikin kampuksella. Tuotantoeläinlääketieteen käytännön taitojen osalta erityisesti viidentenä lukuvuonna opiskellaan myös Saarella. Lisäksi opintoihin kuuluu jonkin verran tiedekunnan ulkopuolella suoritettavaa harjoittelua esimerkiksi maatilalla ja teurastamossa.

Eläinlääketieteen koulutusohjelma koostuu eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnoista. Ammatillisena jatkotutkintona tiedekunnassa voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon ja tieteellisenä jatkotutkintona eläinlääketieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon. Tiedekunnassa on yhteensä noin 800 opiskelijaa, joista eläinlääketieteen koulutusohjelmassa opiskelee noin 470. Henkilökunnan määrä on noin 330.

Tiedekunnan sivut: www.helsinki.fi/fi/elainlaaketieteellinen-tiedekunta

Eläinlääketieteellinen tiedekunta Facebookissa: https://www.facebook.com/eltdk/

Eläinsairaalan sivut:  elainsairaala.helsinki.fi/

Eläinsairaala Facebookissa: www.facebook.com/elainsairaala/

Tiedekunta toimii pääosin Viikin kampuksella moderneissa tutkimus- ja opetustiloissa. Tuotantoeläinlääketieteen opetus ja tutkimus tapahtuu osittain Mäntsälässä. Opintoihin kuuluu myös paljon laboratorioharjoittelua, johon Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talo (EE-talo) Viikin kampuksella tarjoaa hyvät mahdollisuudet. EE-talossa sijaitsee myös oppimiskeskus, jossa on mahdollisuus itseopiskeluun tai ryhmätöiden tekemiseen. Oppimiskeskuksessa on myös atk-luokka, jota opiskelijat voivat hyödyntää halutessaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Yliopistollinen eläinsairaala muodostaa uniikin opiskeluympäristön, jossa opiskelijat harjoittelevat potilastyötä ja päivystystä aidoissa tilanteissa. Luentomateriaalit ovat saatavana pääosin sähköisesti kurssin oppimisalustalla ja monella kurssilla myös tehtävien palautus sähköisesti onnistuu.

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.