Tutkimus

Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen tutkimus osastolla on nimensä mukaisesti kliinispainotteista ja sen kohteena ovat kotieläimet. Tavoitteena on tutkia eläinten sairauksia ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja edistää nimenomaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia.

Pääsääntöisesti oppiaineiden professorit johtavat oman alansa tutkimusryhmiä, mutta joillekin aloille on muodostunut myös dosenttien johtamia ryhmiä.

Tutkimuksia ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö, SA, TEKES, yritykset ja säätiöt. Hyvinvointitutkimukseen on saatu myös pohjoismaista rahoitusta. Tavoitteena on lisätä ulkopuolisen rahoituksen määrää.

Yhteistyökumppaneita ovat oman tiedekunnan muut osastot, HY:n muut tiedekunnat (Maatalous-metsätieteellinen, lääketieteellinen), muut yliopistot (Kuopio, Turku), sektoritutkimuslaitokset (Evira, LUKE, RKTL) ja monet ulkomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Lisätietoa osaston tutkimuksesta ja tutkijoista löytyy Tuhat-tutkimustietokannasta. 

Ai­heen esit­te­ly ja tut­ki­muk­sen mer­ki­tys

Tutkimuksen tavoitteena oli alun perin ylläpitää keinosiemennyssonnien ja -karjujen siemenenlaatu ja valmistettujen keinosiemennysannosten taso korkeana. Hedelmällisyyttä heikentävät ulkoiset ja perinnölliset tekijät pyrittiin tunnistamaan ja poistamaan. Maailma on muuttunut paljon viimeisen viiden vuoden aikana ja tällä hetkellä olemme valmiita kohtaamaan muita haasteita taloudellisten realiteettien puitteissa.

Projekteissa käytetään mm: SNP-genotyyppausta (single nucleotide polymorphism), ja erilaisia PCR-tekniikoita. Sekvensointia ja kvantitatiivista PCR:ää. Tutkimusmateriaalit säilötään omaan DNA ja RNA-pankkiin (oikeammin private collection), johon tallennetaan paljon myös projektien ulkopuolista mielenkiintoista materiaalia. Tärkeimpänä on kuitenkin tutkimusideat jotka versovat kliinisistä löydöksistä, tilastoista ja mutu-tiedoista.

Ryhmän mottona on: alea iacta est (noppa on heitetty)

kes­kei­sim­mät tut­ki­musa­lat / ai­heet / stra­te­giat / ta­voi­tteet

Sper­ma­to­ge­nee­sin pe­rin­nöl­li­set häi­riöt kar­juil­la ja son­neil­la Suo­mes­sa

1. Tutkimme mm. naudalla alkuitusolujen migraatiohäiriön geneettisiä syitä. Olemme yhdistäneet ektooppisen KIT geenin kopion homozygoottimuodossa perimmäiseksi geneettiseksi syyksi alkuitusolujen migraatiohäiriöön ja gonadihypoplasiaan molemmilla sukupuolilla suomen lapinlehmillä (PSK-rodulla) ja Ruotsin tunturirodulla.

2. Selvitämme geneettisen syyn miksi siittiöiden hännät eräillä Ayrshire-rotuisilla sonneilla eivät toimi eivätkä kehity normaalin näköisiksi.

3. Karjuilla TEX14 mutaatio, joka aiheuttaa azoospermiaa eli spermatogeneesin pysähtymistä spermatosyyttivaiheeseen ( koska solusillat muuttuvat toimintakyvyttömiksi). Tämä tutkimus on juuri päättymässä. Uusia tapauksia on löytynyt lähiaikoina. Tämä on ainoa luontainen mutaatio TEX14 geenissä jota on kuvattu.

4. Sonnit jonka siittiöt liikkuvat erittäin huonosti vaikka niiden plasmamembraanit ovat ehjät ja siittiöiden morfologia on muuten normaali. Yhteistyö on laaja ja olemme juuri saamassa projektissa läpimurtoa. Lähiaikoina varmistuu lopputulos.

5. Muut spermatogeneesin häiriöt Ayrshire-sonneilla.

Ge­neet­ti­set syyt kuol­lee­na syn­ty­nei­siin ja/​tai ge­neet­ti­ses­ti sai­rai­siin va­si­koi­hin jot­ka ei­vät ke­hi­ty nor­maa­lis­ti

Tämä tutkimus on alkanut noin 5 vuotta sitten ja kohteena on ollut Ayrshire-rotu, joka on yleisin karjarotumme.

1. PEG3 domeenissa sijaitsevan, mutatoituneen ja maternaalisesti leimautuneen MIMT1 – geenin vaikutukset myöhäisiin abortteihin ja kuolleena syntyneisiin vasikoihin. Tästä tutkimusalueesta tutkimme edelleen uusia näkökohtia.

2. Autosomaalinen resessiivinen geenimutaatio kromosomissa 17 joka aiheuttaa PIRM syndrooman homotsygoottisille vasikoille. (PIRM=ptosis, intellectual disability, retarded growth and mortality). Geenimutaation identifiointi ja karakterisointi sekä vaikutukset transkriptioon ja patologiaan on tällä hetkellä meneillään. Syynä sairauteen paljastui mutaatio UBE3B geenissä ja tämä muistuttaa ihmisellä todettua geneettistä vikaa Kauffmanin oculocerebrofaciaalisyndroomaa joka johtuu mutaatiosta samassa geenissä. Tämä geneettinen mutaatio on melko yleinen Ayrshire-rodulla etenkin kanadalaisessa linjassa.

3. Tutkimus Muut geneettiset syyt vasikkakuolemiin ja epämuodostumiin on alkamassa käytännössä tri Heli Venhorannan johdolla.

Geneettinen alttius pneumoniaan

Yritämme löytää Ayrshirevasikoiden letaalia pneumoniaa altistavaa geenimutaatiota. Tutkimus on alkanut ja rahoitusvaikeuksista huolimatta projekti etenee hitaasti, mutta varmasti. Olemme nyt keskittyneet neljään pieneen alueeseen kromosomistoa.

Ryhmän jäsenet

Tutkimusta hoitaa Reproinnova ryhmä, joka kompensoi pienuuttaan aktiivisella yhteistyöllä monien kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa.
Tutkimusryhmää johtaa lisääntymistieteiden professori Magnus Andersson.
ELT Heli Venhoranta
ELK Tuija Savolainen

Yhteistyö

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisällä tärkeitä yhteistyökumppaneita
Professorit Terttu Katila
Professori Olli Peltoniemi
Professori Timo Soveri
Professori Hannes Lohi
Professori Antti Iivanainen
Dosentti Juhani Taponen
Professori Pekka Uimari, Maataloustieteiden laitos

Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita Suomessa ovat mm. LUKE. (Tri Terhi Iso-Touru ja Tri Anu Sironen ja Tri Nina Schulman) Viking Genetics, Semex Finland, FABA, FIGEN, FINNPIG ja Maaseudun Laskentakeskus. Kuopion EVIRA:sta Tri Paula Syrjälä, sekä suomalaiset karjanomistajat (nauta ja sika).

Ulkomaalaisia yhteistyötahoja ovat mm.:
Animal Breeding, Technical University of Munich, München, Saksa: Professori Ruedi Fries, Dr Hubert Pausch
Dr Kristof Flisikowski
Agricultural University of Poznan, Poznan, Puola: Professori Marek Switonski, Tri Christine Wurmser
SLU, Uppsala Ruotsi: Prof Lennart Söderquist
Linköping: Prof. Heriberto Rodrigues
Unkari: Tri Szabolcs Nagy

Koska ryhmä on saanut erittäin niukasti rahaa niin olemme keksineet uuden rahoitusmallin PYOR eli pay your own research. Eli yhteistyökumppanit maksavat pääosin itse omat kustannuksensa. SNP kulut ja NGS sekvensointikulut joudumme itse maksamaan (pikemmin ETTS ja SELS tutkimusapurahoista).

Aiheen esittely ja tutkimuksen merkitys

Eläinten käyttäytymistiede eli etologia ja eläinten hyvinvointitutkimus
Eläinten hyvinvointi voidaan määritellä fyysisten ja psyykkisten kokemusten summana. Eläinten hyvinvointitutkimus kohdistuu eläimiin ja niiden tarpeisiin, ja tutkimus tehdään ensisijaisesti eläinten itsensä takia. Lisäksi eläinten kokemukset vaikuttavat eläinten käsiteltävyyteen, sairastuvuuteen sekä tuotokseen ja tuotannon kannattavuuteen, ja tätä kautta myös eläimistä saatavien tuotteiden eettiseen hyväksyttävyyteen. Ainostaan monitieteisellä lähestymisellä voidaan luotettavasti arvioida eläimen kokemuksia, jonka vuoksi eläinten hyvinvointitutkimus hyödyntää suurta joukkoa tutkimusmenetelmiä.

Tutkimusryhmää johtaa Anna Valros.
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on monitieteinen tutkijayhteisö eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. 

keskeisimmät tut­ki­musa­lat / ai­heet / stra­te­giat / ta­voi­tteet

Lue lisätietoja Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sivuilta:
Tutkimusaiheet
Tutkimusmenetelmät

Ai­heen esit­te­ly ja tut­ki­muk­sen mer­ki­tys

Hevosten lisääntymistutkimuksen tavoitteena on hevosten tiinehtyvyyden nostaminen, keinosiemennystekniikoiden ja gynekologisten hoitojen kehittäminen. Tammatutkimuksen painopistealueena on ollut erilaisten siemennystekniikoiden vaikutus tamman kohtuun, sen supistuksiin ja tulehdusreaktioon sekä tiinehtyvyyteen. Siittiöiden kulkeutumista tamman elimistössä on myös selvitetty, sekä kohdunkaulan vaikutusta siemennyksen jälkeiseen tulehdukseen.

Oriiden tutkimuksessa on keskitytty sperman arvostelumenetelmien arviointiin ja kehittämiseen, sekä toisaalta seminaaliplasman tutkimukseen ja sperman säilytysmenetelmien parantamiseen.

keskeisimmät tut­ki­musa­lat / ai­heet / stra­te­giat / ta­voi­tteet

Kohdunsisäisiä kuulia käytetään tammojen kiiman estoon, mutta niiden vaikutusmekanismi on tuntematon. Vaikutusmekanismi on kiintoisa myös sen vuoksi, että tiineyden tunnistamisvaiheessa keltarauhasen tuhoutumisen estymismekanismit ovat myös tuntemattomia. Ypäjän hevosilla olemme tutkineet MTT:llä kehitettyjen kevyiden muovikuulien tehoa kiiman estoon, niiden mahdollista tulehdusvaikutusta kohtuun ja prostaglandiinin vapautumiseen.

Ryhmän jäsenet

Tutkimusryhmää johtaa emeritusprofessori Terttu Katila
ELT Maria Kareskoski
Maria Monserrat Rivera del Alamo Barcelonasta jatkaa tutkimuksia luteostaasin mekanismeista tiineillä ja tyhjillä tammoilla sekä tammoilla, joiden kohdussa on muovikuula.

Yhteistyö

Tärkein kotimainen yhteistyökumppani on MTT Ypäjällä, lisäksi oman tiedekunnan keskuslaboratorion ja patologian kanssa on yhteistyötä.

Ulkomaisista yhteyksistä tärkeimpiä ovat olleet:
Universität Leipzig (Saksa)
Universitat Autonoma de Barcelona (Espanja)
SLU (Ruotsi)
Technical University of Lisbon (Portugali)
Latvian University (Latvia)
Tarton Yliopisto (Viro)

Ai­heen esit­te­ly ja tut­ki­muk­sen mer­ki­tys

Kasviestrogeenit ovat palkokasveissa esiintyviä polyfenoliyhdisteitä, joista osalla on kyky sitoutua elimistön estrogeenireseptoriin. Parhaiten tunnettuja kasviestrogeeneja ovat puna-apilan ja soijan sisältämät isoflavonit ja näiden erilaiset metaboliitit kuten ekuoli. Isoflavoneita sisältävän ravinnon, pääasiassa soijatuotteiden, terveysvaikutuksia tutkitaan laajasti lääketieteen puolella.

kes­kei­sim­mät tut­ki­musa­lat / ai­heet / stra­te­giat / ta­voi­tteet

Puna-apila on käytetyin ja Suomen oloissa parhaiten menestyvä nurmipalkokasvi. Puna-apila sopii hyvin märehtijöiden rehuksi ja on laajalti käytössä erityisesti luomutuotannossa. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on puna-apilan sisältämiä isoflavoneja tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. Tiedekunnan keskuslaboratoriossa on hyvät mahdollisuudet analysoida HPLC-laitteella erilaisia polyfenoleja rehu-, plasma- tai maitonäytteistä. Keskuslaboratoriossa pystytään erittäin luotettavasti analysoimaan mm. daitseiini, genisteiini, formononetiini, biochanin-A ja kumestroli pitoisuuksia sekä erilaisten metaboliittien kuten equol ja O-DMA pitoisuuksia.

Tutkimusryhmän johtaja Eeva Mustonen.

Yhteistyö

Tutkimustyön keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat Kemian laitoksen, Orgaanisen kemian laboratorion professori Kristiina Wähälän ryhmä ja Maatalous- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan Kotieläintieteen osaston professori Aila Vanhatalon ryhmä.

Lisätietoa: Red clover isoflavonoids in feed, plasma and milk of ruminants - Eeva Mustonen, väitöskirja 2015

Ai­heen esit­te­ly ja tut­ki­muk­sen mer­ki­tys

Märehtijöiden lisääntymistutkimuksessa (naaraslisääntyminen) on keskitytty kolmeen tutkimuslinjaan: ovulaation induktiossa käytettävän GnRH-hormonin käyttö ja tähän liittyvä ns. lyhyt kiimakierto, alkiotuotantoon keskeisesti vaikuttavat tekijät sekä kasviestrogeenitutkimus.

Ovulaation induktio GnRH-hormonilla -projektin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut selvittää eräiden lehmien hedelmällisyyshäiriöissä yleisesti käytettävien hormonihoitojen haittavaikutuksia lisääntymistoiminnoille sekä tätä kautta hoitosuositusten kehittäminen ja tarkentaminen. Tilanteissa, joissa eläimen kiimaoireet ovat hyvin vähäiset, saattaa ns. kiimankatkaisuhoito eli ovulaation ajoittaminen (GnRH-hoito) tapahtua huomattavan epäfysiologiseen aikaan, joko selvästi esikiimavaiheessa tai jopa ovulaation jälkeen.

Projekti liittyy kiinteästi myös maailmalla yleisessä käytössä oleviin ns. kiiman- ja ovulaationsynkronointiohjelmiin. Näissä ohjelmissa ovulaatio aiheutetaan ajoitetusti hormonihoidoin, jolloin myös keinosiemennys voidaan suorittaa ajoitetusti. Näiden ohjelmien ei-toivottuna sivuvaikutuksena voidaan havaita lyhyitä kiimakiertoja, jotka tulevat esiin myös väärin ajoitetuissa kiimankatkaisuhoidoissa. Projektissa on nyttemmin keskitytty näiden lyhyiden kiimakiertojen mekanismien selvittämiseen. Projektista on tähän mennessä valmistunut kaksi väitöskirjaa.

Kasviestrogeenitutkimuksella on Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa (ja jo aiemmin Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa) pitkät perinteet. Kasviestrogeenien on todettu häiritsevän lampaiden lisääntymistoimintoja, ja ne voivat johtaa jopa pysyvään infertiliteettiin. Lehmillä vaikutukset ovat sikäli vähäisempiä kuin lampailla, että pitävää näyttöä todellisista vaikutuksista ei ole olemassa.

Eläinten lisääntymistoimintoja häiritsevien vaikutusten lisäksi kasviestrogeenitutkimuksessa on uutena näkökulmana estrogeenisesti aktiivisten aineiden merkitys ihmisten ravitsemuksessa. Niillä on todettu olevan ihmisten terveyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Niiden on todettu esimerkiksi vähentävän joidenkin syöpätyyppien esiintymistä sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Projekteissa on nykyisin keskitytty eläinten subfertiliteettitutkimusten sijaan selvittämään kasviestrogeenien esiintymistä rehuissa ja tähän vaikuttavia tekijöitä, niiden metaboliaan märehtijöissä sekä erittymistä maitoon. Projektit ovat yhteistyöprojekteja Luonnontieteellisen tiedekunnan orgaanisen kemian oppiaineen ja Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kotieläintieteen oppiaineen kanssa. Projekteista, nykyisessä muodossaan, on valmistunut yksi väitöskirja Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa sekä kaksi Luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Naudan alkiotuotantoon vaikuttavien tekijöiden selvittäminen on ollut viime vuosina yksi keskeinen märehtijöiden lisääntymistutkimuksen tutkimuslinja. Projektissa on selvitetty muun muassa eräiden ruokintatekijöiden sekä superovulaation induktioon käytettyjen hormonivalmisteiden vaikutuksia alkiosaantoon. Yksi merkittävä tutkimusosa-alue on ollut seksatun sperman käyttö alkiotuotannossa. Siinä on keskitytty selvittämään sen vaikutuksia alkiosaantoon ja alkioiden laatuun sekä seksatulla spermalla tuotettujen alkioiden tiineyttävyyteen. Projektista on juuri valmistumassa ensimmäinen väitöskirja.

Tutkimusryhmää johtaa dosentti Juhani Taponen.

Ai­heen esit­te­ly ja tut­ki­muk­sen mer­ki­tys

Märehtijöiden tulehdussairauksien tutkimuksen tavoitteena on märehtijöiden tulehdussairauksien mekanismien parempi tunteminen ja sitä kautta diagnostiikan, hoidon ja ennusteen arvioimisen, sekä yleisen hyvinvoinnin parantaminen. Yhtenä painopistealueena ovat tulehdussairaudet nuorilla märehtijöillä: erityisesti vasikoilla, mutta myös karitsoilla ja poron vasoilla.

kes­kei­sim­mät tut­ki­musa­lat / ai­heet / stra­te­giat / ta­voi­tteet

Tutkimuksen erityiskohteena ovat hengitystie-, suolisto- ja loissairaudet sekä sorkkasairaudet. Ympäristötekijöiden, mukaan lukien erilaisten hoidollisten ja ryhmittelytekijöiden vaikutusta sairauksien ilmenemiseen tutkitaan. Tutkimuksissa selvitetään myös nuorena sairastettujen infektioiden vaikutusta eläinten myöhempään elämään ja tuotannon taloudellisuuteen. Tautien vaikutusten arviointiin on yhdistetty erilaisia tuotantomittareita, taudin kliinisiä oireita, eläimen tulehdusvastetta sekä veren hematologiaa ja kliinistä kemiaa.

Ryhmän jäsenet

Tutkimusryhmää johtaa professori Timo Soveri
Kliiniset opettajat:
ELT Heli Simojoki
ELT Minna Kujala
ELT Eeva Mustonen
ELT Helena Rautala

Tohtorikoulutettavat:
ELL Leena Seppä-Lassila
ELL Miia Kontturi
ELL Vera Haapala
ELL Reijo Junni

Yhteistyö

Muita tärkeimpiä tutkijoita ja yhteistyökumppaneita ovat:
Prof. Toomas Orro (Tarto)
Prof. Antti Oksanen (Evira)
Prof. Sinikka Pelkonen (Evira)
Prof. Satu Sankari (ELTDK)
ELL Heidi Härtel (HKScan)
ELT Tuomas Herva (Atria Oyj)
ETT ja Valio

Yleistä sikatutkimuksesta

Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla on jo pitkään menestyksellisesti tutkittu sian sairauksia, lisääntymistä ja käyttäytymistä. Aiheet ovat liittyneet läheisesti sikatalouden ongelmakohtiin ja tutkimuksen avulla on pyritty hankkimaan lisätietoa siitä, miten sikojen ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä. Tutkimus on kliinistä, soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on sian terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Viime vuosina on otettu mukaan vahvasti myös taloudellinen näkökulma. Sikatutkijoiden ryhmä käyttää kliinisiä, epidemiologisia sekä lisääntymiseen ja stressifysiologiaan sekä käyttäytymiseen liittyviä menetelmiä.

Sikaryhmän kuulumiset ja tiedot meneillään olevista projekteista ja uusimmat julkaisut löytyvät ryhmän Facebook-sivuilta.

Tärkeimmät tutkimuskohteet

Sikatutkijoiden ryhmässä on meneillään useita tutkimushankkeita liittyen sikojen lisääntymiseen, hyvinvointiin ja sairauksiin. Suomessa on päästy eroon monista tarttuvista sikojen taudeista tai niitä ei meillä ole koskaan ollutkaan. Sen vuoksi ryhmän sairauksien tutkimuksessa tärkeiksi ovat nousseet tuotantoon liittyvät ajankohtaiset sairaudet ja ongelmat kuten hengitystietulehdukset, jalkavaivat ja hännänpurenta. Käynnissä on hankkeita myös ternimaidon laatuun vaikuttavista tekijöistä, vapaaporsituksesta ja lisääntymiseläimistön kudosten transkriptioanalyyseistä.  Lisäksi ryhmä tutkii ympäristön vaikutuksia sikojen terveyteen ja hyvinvointiin, kuten sikojen virikkeitä ja emakon porsimisympäristöä. Tätä jatkaa työ emakoiden tuotantokestävyyden parissa. Hännänpurentaa tutkitaan jo toisessa kansainvälisessä yhteistyöprojektissa, missä ongelmaa lähestytään monelta eri suunnalta. Sian kipua ja sen hoitoa selvitetään, ja sikojen tilatason hyvinvoinnin arviointimenetelmiä tutkitaan. Lisääntymispuolella tutkimuskohteina ovat alkutiineys ja sen endokrinologia, munasarjatoiminta ja sen säätelymekanismit sekä porsimisen aikaiset tapahtumat. Lisäksi etsitään, miten voitaisiin korvata karjuporsaiden kastraatio.

Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ryhmällä on kotimaassa eläinlääketieteellisen tiedekunnan muut osastot, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus LUKE, teurastamot, Suomen sikayrittäjät ry, ProAgria, rehuteollisuus ja lääketeollisuus.

Ryhmän jäsenet

Ryhmässä työskentelee kolme professoria,  yksi kliininen opettaja  ja kolme väitellyttä tutkijaa ELT Outi Hälli, ELT Camilla Munsterhjelm ja FT Jinhyeon Yun. Valtaosa sikatutkijoista kuuluu samalla hyvinvoinnin tutkimusryhmään. Näiden lisäksi ryhmässä valmistuu eläinlääketieteen lisensiaattitöitä vuosittain noin 3 kpl.

Professori Mari Heinonen
Professori Olli Peltoniemi
Professori Anna Valros
Dosentti Claudio Oliviero

Tohtorikoulutettavat:
Eve Ala-Kurikka
Paula Bergman
Silke Haen
Shah Hasan
Minna Haimi
Stefan Björkman
Tapio Laurila
Anna Ollila
Kirsi Swan
Helena Telkänranta
Elina Viitasaari

Yhteistyö

Ulkomaista yhteistyötä tehdään seuraavien organisaatioiden kanssa:
Aarhus University
Estonian University of Life Sciences
Gentin yliopisto
INRA France
Newcastle University
Norwegian School of Veterinary Sciences
Scotland's Rural College
Swedish University of Agricultural Sciences
Sydneyn yliopisto
USDA Purdue University
University of Hannover
Wageningen UR

Tutkimusuutisia 

Tut­ki­mus al­kaa - Va­paa ryh­mä­por­si­tus, si­ko­jen hy­vin­voin­ti ja tuot­ta­vuus
Hännänpurenta vaikuttaa monella tavalla sikojen aineenvaihduntaan

Ai­heen esit­te­ly ja tut­ki­muk­sen mer­ki­tys

Utaretulehdus (mastiitti) on lypsykarjatalouden yleisin ja taloudellisesti tärkein sairaus, joka on tyypillisesti bakteerien aiheuttama infektio. Utaretulehdus vähentää lypsylehmien tuottaman maidon määrää, huonontaa maidon laatua ja aiheuttaa siten kustannuksia ja tappioita sekä maanviljelijöille että maidonjalostusteollisuudelle ja lopulta myös kuluttajille. Lisäksi utaretulehdus vaikuttaa lehmien hyvinvointiin.

Viimeisten vuosikymmenten aikana lypsykarjatalous on Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, läpikäynyt suuria rakennemuutoksia, jotka jatkuvat edelleen: karjakoko kasvaa, tuotanto tehostuu ja teknologian käyttö, kuten automaattilypsy, tiloilla lisääntyy. Nämä muutokset aiheuttavat uusia haasteita utareterveystyölle ja -tutkimukselle ja vaativat entistä enemmän panostusta utaretulehduksia ehkäisevään työhön.

Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla on tehty kansainvälisestikin arvostettua lypsylehmien utaretulehdukseen liittyvää tutkimusta useiden vuosikymmenten ajan professori emerita Satu Pyörälän vetämän tutkimusryhmän johdolla. Professori Pyörälän jäätyä eläkkeelle utaretulehdustutkimusta tiedekunnassa jatkaa hänen seuraajansa professori Päivi Rajala-Schultz, joka on palannut Suomeen ja Helsingin yliopistolle n. 20 Yhdysvaltojen yliopistomaailmassa viettämänsä vuoden jälkeen.

kes­kei­sim­mät tut­ki­musa­lat / ai­heet / stra­te­giat / ta­voi­tteet

Tiedekunnassa tehtävän utareterveyteen ja maidon laatuun liittyvän tutkimustyön päätavoitteena on vähentää utaretulehduksen esiintymistä, mikä vaikuttaa positiivisesti ei ainoastaan eläinten hyvinvointiin, mutta myös elinkeinon kannattavuuteen ja kuluttajaturvallisuuteen.

Taudinaiheuttajien epidemiologian ja patogeneesin tunteminen on edellytys tartuntojen tehokkaalle torjunnalle, mutta silloin kun sairautta esiintyy, tarkka ja luotettava diagnostiikka muodostaa pohjan kohdennetulle hoidolle. Bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen huoli ja se on kasvava uhka sekä ihmisten että eläinten terveydelle. Antibioottien käytön vähentäminen ja järkeistäminen on tärkeä tavoite ja edellyttää ennen kaikkea tulehdusten torjuntaan panostamista. Erilaisten hoitojen tehoa ja hoitokäytäntöjen vaikutusta utaretulehdusten esiintymiseen navetoissa selvitetään ja tulosten perusteella kehitetään hoitosuosituksia.

Utareterveystutkimusryhmän spesifisiä tutkimusaiheita ovat mm. Staphylococcus aureuksen ja koagulaasi-negatiivisten stafylokokkien aiheuttamat tulehdukset ja niiden diagnostiikka, epidemiologia, virulenssitekijät ja tulehdusvaste lehmässä, utareterveys automaattilypsytiloilla sekä lehmien umpeenpanoon liittyvät hoitokäytännöt.

Ryhmän jäsenet

Tutkimusryhmää johtaa professori Päivi Rajala-Schultz
Dosentti Suvi Taponen
Kliininen opettaja Heli Simojoki
Kliininen opettaja Mari Hovinen
Tutkijatohtori Maria Vilar
Professori emerita Satu Pyörälä

Tohtorikoulutettavat:
Heidi Hiitiö
Johanna Vakkamäki

Yhteistyö

Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat eläinlääketieteellisen tiedekunnan muut osastot, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus Luke, meijerit, Thermo Fisher Scientific.

Ulkomaisia yhteistyökumppaneita:
Estonian University of Life Sciences
University of Glasgow
University of Ghent
Hebrew University of Israel
The Ohio State University