Ryhmän tutkimuskohteena ovat kylmässä kasvavien ja/itiöllisten tautia aiheuttavien bakteerien kuten, Listeria monocytogeneksen, Yersinia enterocolitican, Yersinia pseudotuberculosiksen, Clostridium botulinumin ja Clostridium perfringensin molekyylibiologinen diagnostiikka, biodiversiteetti, epidemiologia ja torjunta sekä virulenssimekanismit.

Tutkimusohjelmassa selvitetään kyseisten bakteereiden varastoja ja elintarvikkeita, jotka ovat aiheuttaneet ruokamyrkytyksiä. Molekyyliepidemiologista lähestymistapaa sovelletaan ruokamyrkytysten selvitystyössä sekä elintarvikkeiden tartuntareittien selvittämisessä koko elintarvikeketjussa. Näiden patogeenisten bakteerien geneettisen monimuotoisuuden selvittämisessä käytetään erilaisia tyypitysmenetelmiä kuten pulssikenttäelektroforeesia, usean geenilokuksen sekvenssityypitystä (MLST), MLVA (multiple-locus variable-number tandem-repeat) -analyysiä sekä kokogenomisekvensointia.

Elintarvikkeiden valmistusmenetelmiä on kehitetty elintarviketurvallisuuden parantamiseksi. Ryhmä toimii yhteistyössä professori Lindströmin ja professori Fredriksson-Ahomaan tutkimusryhmien kanssa ja on kuulunut Suomen Akatemian mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikköön 2008–2013.

 

Elintarvikkeiden kylmäsäilytyksellä pyritään lisäämään elintarvikkeiden säilyvyyttä ja kylmäketju on keskeisessä asemassa pyrittäessä lisäämään elintarvikkeiden turvallisuutta ja säilyvyyttä. Tautia-aiheuttavat L. monocytogenes, Y. enterocolitica, Y. pseudotuberculosis ja C. botulinum ryhmä I pystyvät lisääntymään elintarvikkeissa kylmäsäilytyksen aikana ja kylmäsäilytys antaa näille bakteereille kilpailuedun edistäen niiden kasvua. Kyseiset bakteerit muodostavat tärkeän nykyiseen elintarvikkeiden tuotantoon ja logistiikkaan liittyvän elintarviketurvallisuusriskin. Tutkimushankkeessa selvitetään yllämainittujen patogeenien kylmänsiedosta vastaavia geenejä ja niiden toimintaa. Lisäksi selvitetään bakteereiden muiden stressivasteiden geneettistä taustaa. Bakteereiden stressivasteiden tutkimuksessa, käytetään mm. RNA-sekvensointia, DNA-mikrosirutekniikkaa, mutaatioteknologiaa sekä kvantitatiivista PCR-menetelmää.