Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot

Eläinlääketieteen kandidaatin opinnoissa opiskelija tutustuu kaikkiin eläinlääkärin työn kannalta tärkeisiin aihealueisiin:

  • Opintojen alkuvaiheessa opiskelijalle hahmottuu kokonaiskuva terveen elimistön rakenteesta, elintoiminnoista ja kehityksestä – molekyyli- ja geenitasolta kotieläinten pitoon, tuotantoympäristöön ja hyvinvointiin edeten.
  • Perehtyminen taudinaiheuttajiin, niiden aiheuttamiin muutoksiin elimistössä ja leviämisen estämiseen antaa pohjan ymmärtää sekä sairauksia että elintarvikkeisiin liittyviä turvallisuusriskejä.

Lisensiaattivaiheen opinnot ovat vahvasti työelämäpainotteiset:

  • Neljännen ja viidennen vuoden opinnot keskittyvät eläinten sairauksiin, niiden hoitamiseen ja ehkäisyyn.
  • Kuudennen vuoden opinnot painottuvat elintarviketurvallisuuteen, ympäristöterveyteen ja valvontaan.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kaikki kurssit löytyvät kurssien hakusivulta. Tietoja voi selata kirjautumatta. Opiskelijat pääsevät omille kurssisivuilleen Opintoni -sivun kautta.

Opinnot etenevät pääosin valmiin lukujärjestyksen mukaisesti, mutta edellyttävät opiskelijalta omaa vastuunottoa ja ajanhallintataitoja. Opinnot ovat suurelta osin kaikille opiskelijoille samat ja valinnaisuutta on rajallisesti. Vaihtoehtoiset opintojaksot ja lisensiaatin tutkielma antavat mahdollisuuksia perehtyä syvällisemmin itseä kiinnostaviin aiheisiin.

Opintoihin sisältyy paljon pienryhmätyöskentelyä ja käytännön harjoittelua – sekä tiedekunnan ulkopuolella suoritettavia harjoittelujaksoja (esim. maatilaharjoittelu ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelu) että kliinistä työskentelyä Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Päivystykseen osallistuminen on osa kliinisiä opintoja.

Helsingin yliopisto on kaksikielinen yliopisto, mutta eläinlääketieteen opetuskieli on pääosin suomi (osa opetuksesta on englanniksi ja jonkin verran myös ruotsiksi).

Huomattava osa kurssikirjallisuudesta on englanniksi. Opiskelija saa halutessaan tehdä kirjalliset työt, tentit ja osan harjoitteluista ruotsiksi. Myös tutkielmien ohjausta on mahdollisuus saada ruotsin kielellä.

Eläinlääketieteen kandiohjelma että eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma ovat kolmivuotisia eli eläinlääketieteen opinnot kestävät yhteensä 6 vuotta.

Lisäajan hakeminen eläinlääketieteen opintoihin

Opiskeluoikeuden jatkaminen lisäajan myöntämisen perusteella

Tiedekunta voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Lisäaikaa on syytä hakea vasta silloin, kun opiskelijalla on todellinen tarkoitus ja mahdollisuus opiskella ja suorittaa tutkintonsa valmiiksi. Lisäaika myönnetään aina määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi.

Lisäaikahakemukseen tulee liittää valmistumissuunnitelma jäljellä olevien opintojen suorittamisesta. Valmistumissuunnitelman tulee olla realistinen ja toteuttamiskelpoinen. Suunnitelma laaditaan siten, että täysipäiväisesti opiskeleva suorittaa vähintään 45 opintopistettä vuodessa.

Valmistumissuunnitelman tulee sisältää yksilöity luettelo puuttuvista opinnoista, aikataulu puuttuvien opintojen ja tutkinnon suorittamiseksi, selvitys opintojen viivästymisen syistä sekä kuvaus opiskelijan elämäntilanteesta, jos opiskelija vetoaa hakemuksessaan yksilöllisiin syihin. Jos ainoa puuttuva opintosuoritus on opinnäytetyö, sen etenemistä seurataan opiskelijan antaman selvityksen perusteella. Tiedekunta voi tämän lisäksi pyytää lausunnon työn etenemisestä esimerkiksi tutkielman ohjaajalta. Lisäaikaa myönnettäessä otetaan huomioon myös opintojen vanhenemiseen liittyvät määräykset ja tarvittaessa opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne (ks. tarkemmin yliopiston yhteinen ohje).

Toisen tai useamman kerran lisäaikaa haettaessa suunnitelman tulee lisäksi sisältää selvitys edellisen lisäajan aikana suoritetuista opinnoista sekä perustelut sille, miksi opinnot eivät ole edenneet suunnitelman mukaan. Jos opiskelija haluaa vedota henkilökohtaisiin syihin, on hakemuksessa kuvattava elämäntilanne ja liitettävä mukaan mahdolliset lääkärin tms. todistukset. Hyväksyttävällä syyllä tulee olla selvä syy-yhteys opintojen viivästymiseen.

Lisäaikaa ei myönnetä, jos opiskelijan opinnot ovat edenneet merkittävästi alkuperäisen valmistumissuunnitelman aikataulua hitaammin eikä opiskelija ole esittänyt hitaalle etenemiselle hyväksyttävää syytä. Jos opiskelija on tehnyt lisäajalla valmistumissuunnitelmaan kuulumattomia opintoja, niitä ei oteta huomioon uutta lisäaikaa harkittaessa.

Lisäaikaa haetaan (liitä mukaan valmistumissuunnitelma) tästä linkistä löytyvällä e-lomakkeella.

Lisäaikahakemuksen käsittelyaika on noin neljä viikkoa. Tieto myönnetystä lisäajasta tai kielteisestä (dekaanin) päätöksestä kirjataan opiskelijarekisteriin. Kielteiseen päätökseen voi hakea kirjallisesti oikaisua tiedekunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelijan tulee lisäajan saamisen jälkeen itse huolehtia läsnäoloilmoittautumisesta yliopistoon.

Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinto

Tiedekuntaneuvoston 11.5.2011 vahvistama perustutkintoja koskeva pysyväismääräys. Voimaantulo 1.8.2011. Tiedekuntaneuvosto tarkensi 18.10.2011 opintojen vanhenemista (9 §) ja opintojen etenemisen seurantaa (10 §) koskevia kohtia ja 22.5.2012 opintojen etenemisen seurantaa (10 §) Etapin tarkistuspisteiden osalta.

1 § Tavoitteet

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteet:  

  • monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu
  • valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon
  • valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön
  • valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseen
  • valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen
  • valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten (EY 854/2004) tarkoittamana virkaeläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.

2 § Tutkintojen laajuus ja rakenne

Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma. Tutkielman laajuus on 25 opintopistettä, jos siihen kuuluu kokeellinen osuus. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

3 § Opintojen mitoitus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste, joka vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

4 § Opetuksen järjestäminen

Helsingin yliopistossa lukuvuosi jakautuu neljään periodiin. Syys- ja kevätlukukaudella on periodien välissä viikon pituinen tauko, jolloin ei järjestetä pakollista opetusta. Neljäs periodi on lisäksi kaksi viikkoa yliopiston tavanomaisia periodeja pidempi. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa periodeja sovelletaan lukuun ottamatta ensimmäisen ja viidennen lukuvuoden opetusta.

5 § Opetukseen ja tentteihin ilmoittautuminen

Opiskelijan tulee ilmoittautua tiedekunnan opetukseen ja tentteihin opinto-oppaassa tarkemmin kuvatulla tavalla.

6 § Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) tai hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksista annetaan loppuarvosana 0-5. Pääsääntöisesti arvosanaan 1 vaaditaan noin 60 % kuulustelun kokonaispistemäärästä.
Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0–5. Kandidaatin tutkielman arvostelee työn ohjaaja tutkielman arviointimatriisin mukaisesti.

Lisensiaatin tutkintoon kuuluvalle tutkielmalle nimetään ohjaussopimuksessa johtaja ja ohjaaja(t). Tutkielmalla tulee olla pääsääntöisesti vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on vastuullinen ohjaaja. Työn johtaja on tiedekunnan professori tai dosentti ja hän voi tarvittaessa toimia myös ohjaajana. Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa. Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana toimii pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän on estynyt, niin tutkielman tarkastaa toinen ohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan nimeää johtaja. Vähintään jommankumman tarkastajista tulee olla väitellyt.

Lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman tarkastajat tekevät arvosanaehdotuksensa käyttäen tutkielman arviointimatriisia, jossa on kuvattu arvosanojen perusteet ja arviointikriteerit. Tutkielman arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään.

7 § Kieliopinnot

Kandidaatin tutkintoon sisältyy kieliopintoja, jotka koostuvat äidinkielen viestintäopinnoista, toisen kotimaisen kielen opinnoista ja yhden vieraan kielen opinnoista. Toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin nojalla kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Toisen kotimaisen kielen taitoa osoittavan opintojakson sijasta tällaisen opiskelijan tulee suorittaa vastaavan laajuinen määrä muita suomen tai ruotsin kielen perusopintoja.

Vieraan kielen opintojakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on sellainen vieraan kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Vieraan kielen opinnot opiskelija voi suorittaa vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä osallistumalla kielikeskuksen järjestämään opetukseen tai kokeeseen.

8 § Kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteen avulla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä eläinlääketieteen kandidaatin että lisensiaatin tutkielman yhteydessä.

Suomen tai ruotsin kielen taito osoitetaan eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäyte on osa kandidaatin tutkielman kirjoitusprosessia ja opiskelija saa palautteen tutkielmansa kieliasusta kielentarkastajalta.  Opiskelija osoittaa täydellisen kotimaisen kielen taidon kirjoittamalla kandidaatin tutkielman koulusivistyskielellään suomeksi tai ruotsiksi.

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tiivistelmän. Hyväksytyn tiivistelmän kriteerit on määritelty tutkielman arviointilomakkeessa.

Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. He voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen työn johtajan (tai ohjaajan) kanssa sovittavalla muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

9 § Opintojen vanheneminen

Opintosuoritukset ja –kokonaisuudet vanhenevat 10 vuoden kuluttua niiden suorittamisesta. Opintokokonaisuuden suorituspäivämäärä on viimeiseksi suoritetun opintojakson tai tentin suorituspäivämäärä.  

Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättää asianomaisen oppiaineen professori konsultoituaan pedagogista yliopistonlehtoria. Osaamisen ajantasaisuus on varmistettava tarkoituksenmukaisella tavalla opiskelijan opinnot, mahdollinen työkokemus ja muulla tavoin hankittu osaaminen huomioon ottaen. Opintojen loppuunsaattamiseksi opiskelijan on tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka hyväksyy pedagoginen ylipistonlehtori tai opintoasiainpäällikkö. Vanhenemissääntö ei koske kandidaatin tutkinnon perusopintoja (ml. kieliopinnot). Suoritettu eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto ei vanhene. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda dekaanin ratkaistaviksi.

10 § Opintojen etenemisen seuranta

Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa. Etappi – Tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmän tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua ja tutkintojen valmistumista. Etapin avulla seurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän perusteella ja opintojen etenemistä tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Hyväksiluetut opinnot otetaan mukaan opintopistekertymään.

Etapin tarkistuspisteet ovat

  • Etappi 1: kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (30 opintopistettä), koskee kaikkia opiskelijoita.
  • Etappi 2: kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden 3. periodin loppu (120 opintopistettä), koskee opintonsa ennen 1.8.2005 aloittaneita.
  • Etappi 3: kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis), koskee kaikkia opiskelijoita.
  • Etappi 4: lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (50 opintopistettä, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot), koskee opintonsa ennen 1.8.2005 aloittaneita.
  • Etappi 5: lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tutkinto valmis), koskee opintonsa ennen 1.8.2005 aloittaneita.
  • Etappi 6: lisensiaatin tutkinnon 3. lukuvuoden syyslukukauden loppu (110 opintopistettä), koskee opintonsa 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneita.

Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee opintosuunnitelman, jonka hyväksyy 1. etapissa eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston ohjaava opettaja ja pedagoginen yliopistonlehtori, 2. etapissa pedagoginen yliopistonlehtori, 3. etapissa opintoasiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen tuotantoeläinlääketieteen tai hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston ohjaava opettaja ja 5. ja 6. etapissa elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston ohjaava opettaja tai opintoasiainpäällikkö.

Opintosuunnitelman hyväksyjä antaa myös opintojen ohjausta. Hyväksytty opintosuunnitelma on edellytyksenä poimintaa seuraavana syksynä läsnäolevaksi ilmoittautumiselle muiden paitsi ensimmäisen etapin osalta.  Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda dekaanin ratkaistaviksi.
 
11 § Opintojen suoritusjärjestys

Tutkintovaatimusten yhteydessä vahvistetaan opintojen suoritusjärjestys. Opintojaksojen suorittamisen edellytyksenä voi olla esitietovaatimuksia.

Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto tulee suorittaa neljännen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Muussa tapauksessa opiskelijan tulee tehdä opintosuunnitelma jäljellä olevien eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien opintojen loppuunsaattamiseksi. Kandidaatin tutkinto on edellytyksenä kuudennen lukuvuoden opintoihin osallistumiselle.
Kliinisten aineiden neljännen lukuvuoden opintokokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti yhden jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi kahteen uusintatenttiin (1.12. mennessä). Nämä opintosuoritukset ovat edellytyksenä klinikkaopetukseen osallistumiselle kevätlukukaudella.

Poikkeaminen opintojen suoritusjärjestyksestä edellyttää, että opiskelijalla on hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

12 § Opiskelijan ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Opintojen ohjausta ja opintoneuvontaa saa osastokohtaisilta ohjaavilta opettajilta sekä tiedekunnan pedagogiselta yliopistonlehtorilta. Opintoneuvontaa saa myös tiedekunnan kanslian opintoasioista sekä osastojen toimistoista opintoasioita hoitavilta henkilöiltä. Opintojaksokohtaista neuvontaa saa kunkin opintojakson opettajalta. Kansainvälisten asioiden suunnittelija neuvoo ulkomailla opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja auttaa opintosuunnitelman teossa.

Opiskelija saa ohjausta opinnäytetöiden tekemisessä. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielman ohjaussuhteen pelisäännöissä on kuvattu opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta opiskelija ja ohjaaja tekevät tutkielmatyöskentelyn alussa kirjallisen ohjaussopimuksen, jossa tutkielmalle nimetään ohjaaja(t) ja johtaja. Opiskelijan, ohjaajan ja johtajan oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tarkemmin eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaussuhteen pelisäännöissä.
Opintoihin kuuluu pakollisena ns. avoin HOPS (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolio). Nämä on kuvattu tarkemmin opinto-oppaassa. Yksilöllistä opintosuunnitelmaa noudattavat tekevät rajatun HOPS:in. Opintovuosien suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä edellyttää ohjaavan opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää opintosuunnitelmaa, joka on tehtävä poikkeamista edeltävän lukuvuoden aikana. Opintojaksojen suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä käsitellään tapauskohtaisesti opiskelijan aloitteesta ja se edellyttää ohjaavan opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää opintosuunnitelmaa.

13 § Opintojen hyväksilukeminen

Pakollisten ja vaihtoehtoisten opintojen korvaavuudesta päättää kyseisen opintojakson vastuuopettaja tai oppiaineen professori. Vaihtoehtoisten aineopintojen korvaamisesta kokonaan muualla suoritetuilla opinnoilla päättää opetuksesta vastaava varadekaani. Äidinkielen viestintäopintojen korvaavuuksista päättää opintoasiainpäällikkö. Muiden juonteina järjestettävien opintojen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja. Kandidaatin tutkintoon opiskelija voi halutessaan sisällyttää myös vapaasti valittavia suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja vuosittain vahvistettavien tutkintovaatimusten mukaisesti.

Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa
korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Kieliopintojen osalta hyväksilukemista haetaan Kielikeskuksesta.

14 § Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistuminen

Suoritettuaan ELK- tai ELL-tutkintoon vaadittavat opetussuunnitelman mukaiset opinnot opiskelija pyytää tiedekunnan kanslian opintoasioista tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa tiedekunnan dekaani. Tarkat tiedot kaikista suoritetuista opinnoista arvosanoineen ilmoitetaan tutkintotodistuksen liitteenä annettavassa opintosuoritusotteessa.

Tutkintotodistuksen yhteydessä annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement –liite. Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Kahdesti lukuvuodessa järjestetään juhlallinen publiikki, johon kutsutaan myös kaikki aiemmin kuluvana lukukautena valmistuneet. Eläinlääkärinammatin harjoittaminen edellyttää, että eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö laillistetaan. Laillistamisen suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) publiikkien yhteydessä.

15 § Laatu ja laadunhallinta

Tiedekunta osallistuu Helsingin yliopiston ja eläinlääketieteen koulutuksen ja laadunhallinnan arviointeihin. Koulutustoiminta on kuvattu tiedekunnan toimintakäsikirjassa, jota päivitetään säännöllisesti. Toimintakäsikirjan liitteenä on kuvaus tiedekunnan opiskelijapalautejärjestelmästä. Palautetta kerätään yksittäisten kurssien lisäksi laajemmista kokonaisuuksista kuten opintovuosista ja tutkinnoista. Työelämäpalaute ja sidosryhmäyhteistyö on osa koulutuksen laadunhallintaa ja kehittämistä.