Tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutus
Erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä.

Tut­kin­to­ni­mi­ke

Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri (erik.el. tarttuvat eläintaudit)
Specialistveterinär i djurens infektionssjukdomar (spec.vet. djurens infektionssjukdomar)
Veterinary Specialist in Infectious Animal Diseases (Spec Inf Anim Dis)

Ta­voit­teet

arttuvien eläintautien koulutusohjelman tavoitteena on antaa erikoistuvalle eläinlääkärille laaja-alaiset valmiudet toimia tarttuvien eläintautien epidemiologian, ehkäisemisen, diagnostiikan, vastustuksen ja eläintauteihin tai zoonooseihin liittyvän lainsäädännön erityisosaamista vaativissa tehtävissä erityisesti Suomessa. Sen lisäksi tavoitteena on mahdollistaa täsmäosaamisen kertyminen erikoistujan valitsemissa syventymisaiheissa mm. hallinto- ja viranomaistehtäviin, tarttuvien eläintautien ehkäisemiseen, riskien arvioimiseen, diagnostiikkaan, epidemiologiaan, ekonomiaan tai vastustukseen. Erikoistujan omat tavoitteet ovat lähtökohtana koulutuksen tarkemmalle suunnittelulle ja toteutukselle.

Erikoistumiskoulutuksen jälkeen tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

  • tuntee eläintauteja ja zoonooseja aiheuttavat mikrobit ja niiden aiheuttamat taudit eläimillä sekä niiden diagnostiikkaan käytettävät menetelmät.
  • ymmärtää tartuntataudin infektiopatogeneesia, -immunologiaa ja -epidemiologiaa sekä kykenee soveltamaan tietoja eläinten tautitorjuntaan käytännössä.
  • tietää Suomen ja sen lähialueiden eläinten tartuntatauti- ja zoonoositilanteen sekä niihin liittyvät ajankohtaiset haasteet.
  • tuntee Suomessa ja EU:ssa käytettävät tarttuvien eläintautien ehkäisy-, hallinta- ja vastustusmenetelmät sekä eläinten tartuntatautilainsäädännön niin, että kykenee käytännössä soveltaman tietoja käytännön eläintautien torjuntatyöhön.
  • ymmärtää, miten yhteisen terveyden (One Health) käsitettä sovelletaan, ja omaa valmiudet monialaiseen tartuntatautien hallintatyöhön.
  • omaa valmiudet oman syventymisaiheensa erityisosaamisen kehittämiseen.
Koulutukseen hakeminen

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen voi hakea henkilö, jolla on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä Suomessa. Suositeltavaa on, että hakija on työskennellyt vähintään vuoden (12 kuukautta) erikoistumisalaan soveltuvissa tehtävissä eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen. Tämä työkokemus voidaan hyväksilukea osaksi koulutusta (ks. koulutuksen yleisosa).

Koulutusvaatimukset

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset koulutusvaatimukset ovat voimassa 1.1.2022 alkaen. Opinto-oikeuden 1.1.2022 tai sen jälkeen saaneet erikoistuvat eläinlääkärit suorittavat opintonsa näiden koulutusvaatimusten mukaisesti. 

Tutkinnon rakenne

Tart­tu­vien eläin­tau­tien kou­lu­tus­oh­jel­ma, 240 op

Yleisosa 12 kk

Käytännön työpaikkakoulutus yht. 150-190 op

  • Perusosa 75-95 op
  • Syventävä osa 75–95 op

Kurssimuotoinen koulutus yht. 20-60 op

  • Perusosan kurssimuotoinen koulutus 10-30 op (vähimmäismäärä täytyttävä)
  • Syventävän osan kurssimuotoinen koulutus 10-30 op (vähimmäismäärä täytyttävä)

Kirjalliset opintosuoritukset yht. 30 op

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 2 op
  • Näyttöportfolio 2 op
  • Tieteellinen julkaisu 10 op
  • Perusosan kuulustelu 5 op
  • Syventävän osan kuulustelu 5 op

Muut kirjalliset suoritukset

Kootaan alla olevista siten, että 6 op täyttyy. Osa suorituksista on pakollisia ja osa vapaaehtoisia.

  • Vuosittainen keskustelu pääohjaajan kanssa ja muistio (á 0,5 op) 1–2 op (väh. 1 op pakollinen)
  • Vuosittaiset portfoliopohdinnat (á 0,5 op) 1–2 op (väh. 1 op pakollinen)
  • HOPS-tarkistukset (á 0,5 op) 1–2 op (väh. 1 op pakollinen)
  • Kirjallisuuskatsaus 2 op
  • Tapausselostus tai muu esitelmä 1 op

Yhteensä 240 op

Erikoistujan ohjaus

Oh­jaus­ryh­mä

Tarttuvien eläintautien erikoistumista ohjaa koulutusohjelman vastuuhenkilön ohella eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmä (TT-ohjausryhmä). Ohjausryhmä hyväksyy opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja sen avulla esitetyt koulutuspaikat ja sisältöohjaajat. Sen lisäksi ohjausryhmä hyväksyy vuosittaisen portfoliopohdinnan avulla perustellut opintosuoritukset, näyttöportfolion ja artikkelin. Ohjausryhmä pitää myös yllä ajankohtaista listausta opintoaiheista sekä päättää kuulusteluvaatimuksista, -kysymyksistä ja vastausten arvioimisesta. Lisäksi ohjausryhmä hyväksyy uudet pääohjaajat, jotka eivät aikaisemmin ole toimineet pääohjaajina. Ohjausryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa, mutta voi käsitellä kiireellisiä asioita kahden viikon varoitusajalla sähköpostitse.

Pää­oh­jaa­ja

Erikoistujalle määrätään eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta pääohjaaja ennen ohjatun erikoistumiskoulutuksen aloittamista. Pääohjaaja on pysyvässä työsuhteessa tiedekuntaan. Pääohjaajan tulee olla tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri tai tarttuvista eläintaudeista väitellyt eläinlääketieteen tohtori. Pääohjaaja tarkastaa kurssimuotoisen koulutuksen todistukset ja kirjalliset opintosuoritukset ennen niiden esittämistä TT-ohjausryhmälle vuosittaisen portfoliopohdinnan muodossa. Erikoistujan tulee käydä pääohjaajan kanssa ohjauskeskustelu säännöllisesti erikoistumiskoulutuksensa aikana. Näiden tapaamisten järjestäminen on erikoistujan itsensä vastuulla.

Si­säl­tö­oh­jaa­ja

Kokonaan muualla kuin yliopistolla erikoistuva eläinlääkäri esittää itselleen sisältöohjaajan, joka on suostunut toimimaan tehtävässä. Sisältöohjaajan hyväksyy TT-ohjausryhmä. Sisältöohjaajan tulee olla eläintautien erikoistumiseen soveltuvan suomalaisen tai ulkomaisen erikoistumistutkinnon suorittanut erikoiseläinlääkäri tai tarttuviin eläintauteihin liittyvältä alalta väitellyt eläinlääkäri. Sisältöohjaajan tehtävänä on olla erikoistujan mentori, joka kokemuksellaan auttaa erikoistujaa löytämään parhaita mahdollisia väyliä erikoistumisen toteuttamiseen työyhteisössä. 

Opin­toai­hei­den lä­hioh­jaa­jat

Muita ohjaajia kutsutaan lähiohjaajiksi, ja heitä erikoistujalla voi olla useita työtehtävistä ja opintoaiheista riippuen (katso Tarttuvien eläintautien opintoaiheet ja opintopisteiden laskentaohjeet). Lähiohjaaja työskentelee pääsääntöisesti samassa paikassa kuin erikoistuja, ja hänellä tulee olla soveltuva akateeminen koulutus ja ohjattavan aiheen asiantuntemus. Lähiohjaajan hyväksyy erikoistujan esityksestä pääohjaaja, ja lähiohjaajalta täytyy saada suostumus. Erikoistuja työskentelee lähiohjaajan ohjauksessa ja valvonnassa. Lähiohjaaja myös tarkastaa erikoistujan vuosittaisesta portfoliopohdinnasta   vastuualueeseensa liittyvän osuuden. Tarkistuksesta tehdään maininta portfoliopohdintaan.

Kou­lu­tuk­sen si­säl­tö

Opinnot koostuvat yleisosasta, ohjatusta käytännön työpaikkakoulutuksesta (perus- ja syventävä osa), kurssimuotoisesta teoreettisesta koulutuksesta sekä kirjallisista opintosuoritteista.

Yleis­osa

Yleisosa suoritetaan heti koulutuksen alussa ennen koulutuksen muiden osien aloittamista. Yleisosa muodostuu vuoden (12 kk) kokoaikaisesta työskentelystä eläinlääkärinä. Soveltuvaksi työskentelyksi katsotaan tarttuvien eläintautien vastustamiseen liittyvä työskentely esimerkiksi eläinlääkintähuollon, eläintautitorjunnan tai tarttuvien eläintautien diagnostiikan tehtävissä. Yleisosan työskentely voi olla koko- tai osa-aikaista. Jos työ on ollut osa-aikaista, vaadittu työaika pidentyy vastaamaan 12 kk:n kokoaikaista työkokemusta. Yleisosa voidaan hyväksilukea eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkua hankitun ja edellä esitetyt vaatimukset täyttävän työkokemuksen perusteella.

Oh­jat­tu käy­tän­nön työ­paik­ka­kou­lu­tus

Perus- ja syventävä osa
Erikoistujan tulee olla työsuhteessa johonkin erikoistumiseen hyväksytyistä koulutuspaikoista. Tämän työsuhteen ei tarvitse olla vakinainen. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös päätoiminen työskentely tartuntataudeista vastaavana virkaeläinlääkärinä jossakin muualla. Jos erikoistujan työpaikka ei ole hyväksyttyjen koulutuspaikkojen listalla tai työtehtävät eivät sovellu tähän erikoistumiseen, hänen tulee henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) esittää, miten ja minkälaisissa erilaisissa tehtävissä ja koulutuspaikoissa hän aikoo suorittaa koulutusohjelman opintovaatimukset sekä ehdotukset lähiohjaajiksi. Ulkomaisista koulutuspaikoista tulee olla tarkemmat tiedot koulutuspaikan tarjoavan tahon toiminnasta, sekä lähiohjaajien kirjallinen ennakkosuostumus ja CV.

Ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen perus- ja syventävän osan hyväksyttyjä koulutuspaikkoja ovat Ruokaviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Eläinten terveys ETT ry:n, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan, aluehallintovirastojen tai vastaavien sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarttuviin eläintauteihin soveltuvat työtehtävät. Erikoistumiseen voi hyväksyttää myös muita koulutuspaikkoja. Koulutuspaikkoja erikoistujalla voi olla erikoistumisaikanaan useita, joista osa voi olla myös ulkomailla. Erikoistumisen pääasiallinen koulutuspaikka on aina Suomessa, ja ohjatusta käytännön työpaikkakoulutuksesta tulee vähintään 60 op suorittaa Suomessa. Kaikki koulutusajat, -paikat ja niissä toimivat lähiohjaajat tulee esittää perustellusti TT-ohjausryhmälle HOPS:n ja sen päivityksen avulla. Opintopisteitä kertyy ensisijaisesti vasta sen jälkeen, kun koulutuspaikka ja sen lähiohjaaja on hyväksytty.

Perusosa (75-95 op)
Perusosan aikana opiskelija perehtyy mahdollisimman laaja-alaisesti erikoistumisalansa tieteelliseen tietoon ja käytännön valmiuksiin. Hän perehtyy tartuntatautien epidemiologiaan, diagnostiikkaan, ehkäisemiseen, vastustukseen ja lainsäädäntöön tarttuvien eläintautien perusosan opintoaiheiden mukaisesti (Tarttuvien eläintautien opintoaiheet ja opintopisteiden laskentaohjeet). Opintopisteet kertyvät käytännön työpaikkakoulutuksesta, johon voi sisällyttää myös kirjallisuuskatsauksia, tapausselostuksia tai esitelmiä.

Syventävä osa (75-95 op)
Syventävässä osassa erikoistuja lisää valmiuksiaan toimia erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä, syventää osaamistaan jollakin tietyllä aihealueella. Hän voi syventyä myös erikoisalansa kehittämiseen. Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan, tiedonkäsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista sekä osallistumista mahdollisuuksien mukaan opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen ja esitelmien pitämistä syventymisalaltaan. Erikoistuja keskittyy yhdestä kahteen opintoaiheeseen, jotka voivat olla perus- tai syventävästä osasta (Tarttuvien eläintautien opintoaiheet ja opintopisteiden laskentaohjeet). Aiheet tulisi ensisijaisesti valita jo olemassa olevasta opintoaihelistasta, mutta erityistapauksessa ja hyvin perusteltuna aihe räätälöidään erikoistujan omien tavoitteiden mukaisesti. Syventävän osan koulutuspaikan erikoistuja valitsee syventävän aiheensa mukaisesti. Opintopisteet kertyvät käytännön työpaikkakoulutuksesta, johon voi sisällyttää myös kirjallisuuskatsauksia, tapausselostuksia tai esitelmiä.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan erikoistumistoimen hoitamisessa voi suorittaa perus- ja/tai syventävää osaa osallistumalla opetukseen, diagnostiikkaan ja mahdollisesti tutkimustoimintaan tarttuvien eläintautien erikoistumiseen sopivissa työtehtävissä.

Kurs­si­muo­toi­nen teo­reet­ti­nen kou­lu­tus (20-60 op)

Kurssimuotoinen koulutus koostuu perus- ja syventävästä osasta ja sitä tulee olla kummassakin osassa vähintään 10 op ja korkeintaan 30 op (yhteensä siis 20-60 op). Tämä koostuu vapaavalintaisista kotimaisista tai ulkomaisista erikoistumiskoulutuksen alaan liittyvistä kursseista, seminaareista ja kongresseista. Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan ohjatun erikoistumiskoulutuksen aikana. Eläinlääkäriksi laillistumisen jälkeen tai yleisosan suorittamisen aikana suoritettuja kursseja voidaan erityistapauksissa hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen perustelluista syistä. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista. Kurssimuotoisen koulutuksen avulla voidaan laajentaa osaamista alueille, joihin koulutuspaikkojen työtehtävät eivät anna valmiuksia. Jos tätä kertyy yli sallitun, ne kirjataan ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen perus- tai syventävän osan sopiviin opintoaiheisiin.

Oh­jat­tuun kou­lu­tuk­seen liit­ty­vät kir­jal­li­set opin­to­suo­ri­tuk­set (30 op)

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (2 op): Erikoistuja on laatinut alustavan HOPS:n hakiessaan erikoiseläinlääkärikoulutukseen. Erikoistuja tekee varsinaisen HOPS:n 6 kk:n kuluessa ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen alkamisesta.  HOPS:sta tulee käydä ilmi, kuinka erikoistuja saa erikoistumiskoulukseen kuuluvista opintoaiheista vaadittavat opintopisteet, joita hän suorittaa kursseilla, syventymisala, koulutuspaikat ja eri jaksoista vastaavat ohjaajat. TT-ohjausryhmä hyväksyy HOPS:n ja antaa tarvittaessa siitä palautetta. HOPS:n etenemistä seurataan säännöllisissä tapaamisissa pääohjaajan kanssa. Erikoistuja päivittää HOPS:ia vuosittaisen portfoliopohdinnan yhteydessä.
  • Julkaisun laatiminen (= vertaisarvioidun artikkelin kirjoittaminen; 10 op): Erikoistuja kirjoittaa erikoistumiskoulutuksen aikana syventymisaiheeseensa liittyvän vertaisarvioidun artikkelin. Erikoistujan on oltava artikkelin ensimmäinen kirjoittaja. Kansainvälisiin julkaisusarjoihin kirjoitettu tieteellinen artikkeli käy myös, kun sen aihe on erikoistumisalan mukainen. Tällöin erikoistujan ei tarvitse olla ensimmäisenä kirjoittajana, mikäli erikoistujan koulutusohjelmakohtainen ohjausryhmä katsoo hänen selvittämänsä työpanoksen riittäväksi. Artikkeli saa myös liittyä muuhun tutkintoon, jos se soveltuu erikoistumisalaan. Artikkelin tulee olla hyväksytty julkaistavaksi ennen kuin sen opintopisteet voidaan hyväksyä. Ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista, mutta eläinlääketieteen perustutkinnon suorittamisen jälkeen kirjoitetun artikkelin hyväksymisestä opintosuoritukseksi päättää TT-ohjausryhmä.
  • Kuulustelu (5+5 op): Tarttuvien eläintautien kuulustelussa on kaksi osaa: perusosa ja syventävä osa, joissa molemmissa annetaan kysymysvaihtoehtoja. Kuulustelun voi suorittaa yhdessä tai kahdessa osassa. Jos kuulustelun suorittaa yhdessä osassa, kuulusteluun saa osallistua, kun koossa on vähintään 160 op. Jos kuulustelun suorittaa kahdessa osassa, perusosan voi suorittaa heti HOPS:n hyväksymisen jälkeen, mutta syventävän osan vasta, kun koossa on vähintään 160 opintopistettä. Osien suorittamisjärjestyksen saa itse valita, mutta kuulusteluun ilmoittauduttaessa on ilmoitettava, aikooko osallistua syventävän osan kuulusteluun. Kuulustelussa saa vielä päättää, osallistuuko vain toiseen vai molempiin osiin. Lisäksi kuulustelussa voi saada suoritettua vain toisen osan, jos toinen osa hylätään. Kuulustelun vanhenemisajan lasketaan alkavaksi vasta jälkimmäisen osan suorituspäivämäärästä. Kuulustelussa erikoistuja saa käyttöönsä eläintautilainsäädännön sähköisessä muodossa.
  • Muut kirjalliset suoritteet (6 op), kootaan alla olevista:
    • Vuosittaiset portfoliopohdinnat (á 0,5 op), 1-2 op (väh. 1 op pakollinen)
    • Vuosittainen keskustelu pääohjaajan kanssa ja muistio (á 0,5 op), 1-2 op (väh. 1 op pakollinen)
    • HOPS-tarkistukset (á 0,5 op), 1-2 op (väh. 1 op pakollinen)
    • Kirjallisuuskatsaus vai muu artikkeli, julkaistu 2 op tai vertaisarvioitu 4 op: Pääsääntöisesti erikoistuja ehdottaa itse aiheen (tai tarvittaessa pääohjaajat antavat aiheita). 
    • Tapausselostus esitelmä, julkaistu tai pidetty 1 op, vertaisarvioitu 4 op
      Mahdolliset vertaisarvioidut kirjallisuuskatsaukset (4 op) ja tapausselostukset (4 op) kirjataan työpaikkakoulutuksen pisteisiin.
  • Näyttöportfolio (2 op): Lopputyönään erikoistuja kirjoittaa näyttöportfolion, josta on erilliset ohjeet. Sen avulla erikoistuja osoittaa ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa.

TT-ohjausryhmä hyväksyy tohtoriopintojen suorituksia erikoistumiseen hakemuksen ja esityksen perusteella ja tapauskohtaisesti sekä edellyttäen, että tohtoritutkinnon aihe sopii tarttuvien eläintautien erikoistumisaiheisiin.

Jos tarttuvien eläintautien erikoistumisen koulutusohjelmaan hakeva tai siinä erikoistuva eläinlääkäri on suorittanut muuten kuin de facto -tunnustuksella eurooppalaisen tai jonkun muun erikoistumiskoulutuksen sellaisella alalla tai sellaisessa koulutusohjelmassa, joka sopii tarttuvien eläintautien erikoistumiseen, hänen on mahdollista saada korvattua kansallisessa erikoistumisessa vaadittavia suorituksia. Koulutusohjelmaan hakevan tai hyväksytyn eläinlääkärin tulee HOPSin tai muun vastaavan dokumentin avulla esittää, kuinka aikaisempi erikoistumiskoulutus korvaa tarttuvien eläintautien erikoistumisen kurssimuotoista osuutta, perus- ja syventävän osan opintoaiheita ja/tai vertaisarvioidun julkaisun. Sen lisäksi korvattavaksi esitettävien opintoaiheiden kaikki opintopisteet ja suoritukset on perusteltava erillisellä anomuksella, josta selviää, mitä opintoaihetta ja sen alakohtaa opintopisteet koskevat ja miten erikoistumisalan laaja-alaisuus ja erityisesti tarttuvien eläintautien kansallinen lainsäädäntö ja virologia ovat hallinnassa. Puuttuvien opintoaiheiden, -pisteiden ja suoritusten sekä näyttöportfolion osalta toimitaan kuten kansallisessa erikoistumiskoulutuksessa. Kuulusteluun saa osallistua, kun erikoistuja on kansallisen erikoistumisen suhteen koulutusvaatimusten edellyttämässä vaiheessa. Tapauskohtainen harkinta jää TT-ohjausryhmälle ja tarvittaessa tiedekunnan erikoistumiskoulutuksen johtoryhmälle.

Opintoaiheet

Tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutuksen opintoaiheet

Tutkinnon suorittaminen

Suoritettuaan tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutuksen hyväksytysti eläinlääkäri voi käyttää nimikettä tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri.