Pieneläinsairauksien erikoistumiskoulutus
Erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä.

Tut­kin­to­ni­mi­ke

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i smådjurssjukdomar
Veterinary Specialist in Small Animal Medicine

Ta­voit­teet

Pieneläinsairauksien erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa käytännön valmiuksiin ja tieteelliseen tietoon. Tavoitteena on, että erikoistuneella eläinlääkärillä on syvälliset tiedot ja taidot pieneläinsairauksista. Koulutus käsittää laajapohjaisesti koirien ja kissojen terveyden- ja sairaanhoidon eri osa-alueet.

Koulutus painottuu ohjauksen alaiseen käytännön työpaikkakoulutukseen. Ohjattu käytännön työpaikkakoulutus jakautuu perusosaan ja syventävään osaan. Perusosan osaamistavoitteet ovat kaikille erikoistuville yhtenäiset, sisältäen ensihoidon, diagnostisen kuvantamisen, anestesian ja kivunhoidon sekä keskeiset sisätautien ja kirurgian sairaudet sekä kliinisen farmakologian ja kliinisen ravitsemuksen tiedot. Syventävässä osassa erikoistuva voi painottaa oman mielenkiinnon mukaisesti sisätautien tai kirurgian erikoisosaamista. Käytännön taitoja syvennetään kurssimaisen koulutuksen, kirjallisten opintosuoritusten ja itsenäisen teoria opiskelun kautta.

Koulutuksen tavoitteena on, että erikoistunut eläinlääkäri osaa lähestyä käytännöntyössään potilasta systemaattisesti ja ongelmalähtöisesti. Erikoistuneella eläinlääkärillä tulee olla valmiudet hoitaa vaativia potilastapauksia ja oman alansa lähetepotilaita. Erikoistuneen eläinlääkärin tulee perustaa hoitokäytäntönsä näyttöön perustuvaan pieneläinlääketieteeseen ja uusimpaan tieteelliseen tietoon. Erikoistuneen eläinlääkärin tulee ymmärtää elinikäisen oppimisen merkitys ammattitaitonsa ylläpitämisessä ja omata valmiudet oman ammattitaitonsa ja erikoisalansa suunnitelmalliseen kehittämiseen.

Koulutukseen hakeminen

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen voi hakea henkilö, jolla on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä Suomessa. Suositeltavaa on, että hakija on työskennellyt vähintään vuoden (12 kuukautta) erikoistumisalaan soveltuvissa tehtävissä eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen. Tämä työkokemus voidaan hyväksilukea osaksi koulutusta (ks. koulutuksen yleisosa).

 

Koulutusvaatimukset

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset koulutusvaatimukset ovat voimassa 1.1.2022 alkaen. Opinto-oikeuden 1.1.2022 tai sen jälkeen saaneet erikoistuvat eläinlääkärit suorittavat opintonsa näiden koulutusvaatimusten mukaisesti. 

Tutkinnon rakenne

Pie­ne­läin­sai­rauk­sien kou­lu­tus­oh­jel­ma, 240 op

Yleisosa, 12 kk

Ohjattu käytännön työpaikkakoulutus, 33 kk, 195 op

  • Ohjattu perusosan työpaikkakoulutus, kesto 27 kk, 1kk = 6 op, 159 op
  • Ohjattu syventävän osan työpaikkakoulutus, kesto 6 kk, 1 kk = 6 op, 36 op

Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus, 15 op, ≥ 5 h = 0,5 op

Koulutusohjelmakohtaiset kirjalliset opintosuoritteet, 30 op

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 2 op
  • Kirjalliset raportit, 5 kpl, 3 op
  • Vuosiarvioinnit, 3 kpl, 1 op
  • Potilaskirjanpito, 2 op
  • Näyttöportfolio, 2 op
  • Tieteellisen artikkelin laatiminen, 10 op
  • Kuulustelu, 10 op

Yhteensä 240 op

Erikoistujan ohjaus

Pää­oh­jaa­ja

Aloittaessaan ohjatun erikoistumiskoulutuksen erikoistujalle määrätään tiedekunnasta pääohjaaja, joka on pysyvässä työsuhteessa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolla. Pääohjaajan tulee olla joko pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, pieneläinlääketieteestä väitellyt eläinlääketieteen tohtori tai hänellä on pieneläinlääketieteellisen alan eurooppalainen tai amerikkalainen diplomaattitutkinto. Pääohjaajaksi valitaan mahdollisuuksien mukaan asiantuntija siltä pieneläinlääketieteen osa-alueelta, joka on erikoistujan mielenkiinnon kohteena. Pääohjaajan tehtävät on määritelty koulutusvaatimuksissa.

Lä­hioh­jaa­ja

Ohjatun perusosan ja syventävän osan aikana tulee koulutuspaikassa olla nimetty lähiohjaaja, joka on joko pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, pieneläinlääketieteestä väitellyt eläinlääketieteen tohtori tai hänellä on pieneläinlääketieteellisen alan eurooppalainen tai amerikkalainen diplomaattitutkinto. Erikoistuja, lähiohjaaja ja koulutusklinikan edustaja sopivat lähiohjauksen käytännöstä lähiohjaussopimuksessa. Lähiohjaus tulee järjestää koulutusklinikalla siten, että lähiohjaajan ja erikoistujan yhteinen työaika on perusosassa 60% erikoistujan työajasta ja syventävässä osassa 100%. Erikoistujalla voi olla useampia lähiohjaajia, joilta kaikilta tulee olla kirjallinen suostumus lähiohjaussopimuksessa. Lähiohjaussopimusta voi täydentää ja päivittää koulutuksen aikana, mikäli ohjauksessa tai koulutuspaikassa tapahtuu muutoksia. Lähiohjaajan tehtävät on määritelty koulutusvaatimuksissa.

Koulutuksen sisältö

Yleis­osa, 12 kk

Yleisosa on ohjattuun erikoistumiskoulutukseen valmisteleva työjakso. Yleisosa suoritetaan heti koulutuksen alussa, ennen koulutuksen muiden opintosuoritusten aloittamista. Yleisosa ei ole ohjattua erikoistumiskoulutusta, joten erikoistujalla ei ole yleisosan aikana pääohjaajaa tai lähiohjaajaa. Yleisosa muodostuu vuoden (12 kk) kokoaikaisesta työskentelystä pieneläinpraktiikassa. Yleisosan työskentely voi olla koko- tai osa-aikaista. Jos työ on ollut osa-aikaista, vaadittu työaika pidentyy vastaamaan 12 kk:n kokoaikaista työkokemusta. Yleisosa voidaan hyväksilukea eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkua hankitun ja edellä esitetyt vaatimukset täyttävän työkokemuksen perusteella.

Oh­jat­tu käy­tän­nön työ­paik­ka­kou­lu­tus, 33 kk, 195 op

Yleisosa tulee olla suoritettu ennen ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen alkua. Kun yleisosa on hyväksytysti suoritettu, erikoistuja voi aloittaa ohjatun koulutuksen. Aloittaessaan ohjatun koulutuksen erikoistujalla tulee olla koulutussopimus hyväksytyn perusosan koulutusklinikan kanssa. Koulutussopimuksesta ilmenee koulutusklinikan kanssa sovittu koulutusaika ja lähiohjaussopimus.

Koulutusohjelman vastuuhenkilö hyväksyy koulutussopimuksen ja alustavan suunnitelman ohjatulle koulutukselle ja nimeää erikoistujalle pääohjaajan tiedekunnasta.

Ohjattu käytännön työpaikkakoulutus jakautuu perusosaan (27 kk) ja syventävään osaan (6 kk). Työpaikkakoulutus voidaan suorittaa Yliopistollisessa eläinsairaalassa tai ohjausryhmän hyväksymillä tiedekunnan ulkopuolisilla pieneläinklinikoilla. Erikoistuva on työsuhteessa koulutusklinikkaan.

Tiedekunnan ulkopuolisen perusosan ja syventävän osan koulutuspaikkojen vaatimukset kuvataan koulutusvaatimusten liitteessä. Pieneläinsairauksien ohjausryhmä määrittää koulutusklinikoiden laatukriteerit ja hyväksyy koulutuspaikat. Koulutusklinikalla tulee olla monipuolinen ja riittävä potilasmateriaali, vaadittavat laitteet ja varusteet sekä lähiohjaus.

Oh­jat­tu pe­rus­osan työ­paik­ka­kou­lu­tus, 27 kk, 159 op

Peruskoulutuksen aikana erikoistuja työskentelee työsuhteessa pieneläinsairauksien ohjausryhmän hyväksymillä ohjatun perusosan koulutusklinikoilla:

Pieneläinsairauksien erikoistumiskoulutuksen klinikkaoikeudet

 

Erikoistujan käytännön työskentelyn tulee olla ohjattua siten, että erikoistujan ja lähiohjaajan tulee työskennellä yhdessä vähintään 60 % työajasta. Erikoistujan lähiohjauksen käytänteet on kirjallisesti sovittu ennen koulutusjakson aloittamista tehdyssä lähiohjaajasopimuksessa. Päivystystyö voidaan laskea mukaan työskentelyaikaan, mikäli se tapahtuu erikoistujan perusosan koulutuspaikassa.

Perusosan käytännön työpaikkakoulutuksessa lyhin hyväksytty työjakso on yksi kalenterikuukausi (30 vrk). Kokopäiväisestä käytännöntyöstä kertyy 6 op/kuukausi. Vastaavasti jos työ osa-aikaista, mutta vähintään 3 työpäivää viikossa, kertyy opintopisteitä 3 op/kuukausi. Yksittäisistä työpäivistä ei kerry opintopisteitä.

Perusosan osaamistavoitteet määritellään erikoistujan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Kaikille erikoistujille yhtenäiset osaamistavoitteet sisältävät seuraavat pieneläinlääketieteen osa-alueet: ensihoito, diagnostinen kuvantaminen, anestesia ja kivunhoito, keskeiset sisätautien ja kirurgian sairaudet, kliininen farmakologia ja kliininen ravitsemus. Eri osa-alueiden osaamistavoitteista on yksityiskohtainen lista koulutuksen verkkoalustalla. Perusosan potilasmateriaali tulee olla riittävän monipuolinen, jotta käytännön osaamistavoitteet voidaan saavuttaa eri osa-alueilla. Osaamistavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisissa arvioinneissa.

Oh­jat­tu sy­ven­tä­vän osan työ­paik­ka­kou­lu­tus, 6 kk, 36 op

Erikoistuja voi aloittaa syventävän osan, kun hän on suorittanut perusosan käytännön työpaikkakoulutuksen (27 kk) tai hänellä on yhteensä 150 opintopistettä.

Syventävä osa voidaan suorittaa

  • Yliopistollisen eläinsairaalan varsinaisessa erikoistumistoimessa.
  • Yliopistollisen eläinsairaalan muussa pieneläinlääkärintoimessa, jonka ohjausryhmä hyväksyy syventäväksi jaksoksi.
  • Tiedekunnan ulkopuolisella koti- tai ulkomaisella klinikalla, joka täyttää syventävän jakson osalle laaditut koulutuspaikkavaatimukset, ja jonka ohjausryhmä on etukäteen hyväksynyt koulutuspaikaksi.
  • Harjoittelujaksona (ei työsuhteessa) ulkomailla yliopistotasoisessa tai kotimaassa syventävän koulutusklinikan oikeudet omaavalla pieneläinklinikalla. Harjoittelujakson tulee olla yhtenäinen koulutusjakso, kestoltaan 1 kk - 3 kk. Muu osa syventävästä jaksosta suoritetaan työsuhteessa Yliopistolliseen eläinsairaalaan tai 3. kohdassa mainitulla tiedekunnan ulkopuolisella klinikalla.

Syventävän osan opintosuunnitelma ja oppimispäiväkirja

Erikoistuja laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa syventävälle jaksolle erillisen opintosuunnitelman, jonka ohjausryhmä hyväksyy ennen jakson alkua. Syventävällä jaksolla erikoistujalla on mahdollisuus syventää osaamistaan valinnaisesti sisätaudeissa (sisätautien erikoisosaaminen, sydän- ja ihosairaudet, onkologia) tai kirurgiassa (kirurgian erikoisosaaminen pehmytosakirurgia ja ortopedia, neurologia, suu-ja hammassairaudet, silmäsairaudet). Erikoistuja voi syventävän jakson aikana vahvistaa erikoisosaamistaan myös tehohoidossa tai perusosaan kuuluvissa osa-alueissa, kuten ensihoidossa, diagnostisessa kuvantamisessa ja anestesiassa.

Syventävän osan suunnitelman tulee sisältää osaamistavoitteet sekä kuvauksen käytännöntyön ohjauksesta ja teoreettisista opinnoista. Erikoistujan tulee pitää jakson aikana erillistä oppimispäiväkirjaa ja potilaskirjanpitoa. Kirjalliset raportit (5 kpl) tulee tehdä syventävän jakson aikana. Jakson päätyttyä erikoistuja laatii oppimispäiväkirjasta ja potilaskirjanpidosta yhteenvedon, jonka ohjausryhmä hyväksyy.

Syventävän jakson tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus siten, että koulutusjaksojen tulee olla kokopäiväisiä ja vähintään 1 kuukauden pituisia. Opintopisteitä kertyy 6 op/kuukausi. Lyhyempiä jaksoja tai yksittäisiä päiviä ei hyväksytä syventäväksi koulutukseksi. Työajasta tulee olla 100% lähiohjauksessa. Syventävä jakso tulee kokonaisuudessaan suorittaa vuoden aikana.

Kurs­si­muo­toi­nen kou­lu­tus, 15 op

Kurssimuotoisen koulutuksen vähimmäislaajuus on 15 op. Kurssimuotoinen koulutus koostuu kotimaisista tai kansainvälisistä pieneläinsairauksiin liittyvistä täydennyskoulutus kursseista, seminaareista tai kongresseista. Eläinlääkäriksi laillistumisen jälkeen tai yleisosan suorittamisen aikana suoritettuja kursseja voidaan erityistapauksissa hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen perustelluista syistä.

Suoritettavien kurssien tulee muodostaa erikoistujan opintojen kannalta mielekäs kokonaisuus huomioiden sekä koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä erikoistujan omat mielenkiinnon kohteet. Kurssien tulee käsitellä koiran ja kissan terveyden- ja sairaanhoitoa. Suosituksena on syventää teoreettisia tietoja seuraavista aiheista; ensihoito, anestesia ja kivunhoito ja diagnostinen kuvantaminen. Hyväksyttäviä kursseja ovat myös erikoistumiskoulutuksen tavoitteisiin muuten liittyvät aihealueet, kuten näyttöön perustuva eläinlääketiede ja tieteellinen kirjoittaminen. Kurssista voi tarvittaessa pyytää ennakkohyväksynnän ohjausryhmältä.

Opintopisteitä kertyy 0,5 op, mikäli koulutuksen kesto ≥ 5 tuntia/päivä ja järjestetty koulutus on avoin kaikille pieneläinerikoistuville. Mikäli koulutuksen kesto on 3-4 t/pv, koulutuksen järjestäjän tai erikoistujan tulee hakea ohjausryhmältä ennakkopisteytystä koulutukselle. Alle 3 tuntia/pv koulutuksista ei kerry opintopisteitä.

Oh­jat­tuun kou­lu­tuk­seen liit­ty­vät kir­jal­li­set opin­to­suo­ri­tuk­set, 30 op

Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 2 op: Koulutus etenee henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Erikoistujan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma pääohjaajan, lähiohjaajan ja koulutusklinikan edustajan kanssa 3 kk:n kuluessa ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen alkamisesta. Erikoistujan tulee päivittää opintosuunnitelmansa vuosittain arvioinnin yhteydessä.

Vuosiarviointi, 3 kpl, 1 op: Koulutuksen aikana opintojen etenemistä ja osaamistavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisen arvioinnin yhteydessä. Vuosiarviointi tulee tehdä kalenterikuukausien mukaan, 12 kk välein koko koulutuksen ajan, sisältäen vähintään 3 arviointia. Erikoistuja on velvollinen ottamaan yhteyden ohjaajiinsa arviointia varten.

Potilaskirjanpito, 2 op: Erikoistuja on velvollinen pitämään perusosan aikana potilastapauksista kirjanpitoa. Perusosassa kirjanpidon tulee sisältää vähintään 100 potilastapausta vuosittain. Potilaskirjanpidosta tulee ilmetä, että erikoistujan käytännöntyö on sisältänyt perusosan aikana monipuolisesti koiran ja kissan eri sairauksia, huomioiden perusosan yleiset osaamistavoitteet. Syventävän osan aikana pidetään erillistä potilaspäiväkirjaa.

Kirjalliset raportit, 5 kpl, 3 op: Erikoistujan tulee kirjoittaa viisi raporttia: kaksi potilastapausta käyttäen ongelmalähtöistä ratkaisumallia, sekä yhden anestesia-, röntgen- ja kliinisen farmakologian raportin. Raportit tulee tehdä syventävän jakson aikana ja kaikki raportit tulee olla hyväksytty ennen ilmoittautumista kuulusteluun.

Näyttöportfolio, 2 op: Erikoistuja laatii koulutuksen lopuksi näyttöportfolion, jossa erikoistuja kuvaa ja arvioi koulutustaan, omien osaamistavoitteiden toteutumista sekä teoreettisten ja käytännön taitojen kehittymistä.

Tieteellisen artikkelin laatiminen, 10 op: Erikoistumiskoulutukseen sisältyy vähintään yhden koiran tai kissan terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvän tieteellisen artikkelin laatiminen. Käsikirjoitus tulee olla hyväksytty julkaistavaksi vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä julkaisusarjassa. Erikoistujan tulee olla ensimmäisenä kirjoittajana Suomen Eläinlääkärilehdessä julkaistavassa artikkelissa. Kansainvälisessä julkaisussa erikoistuja voi olla myös toisena kirjoittajana, mikäli työpanos katsotaan yhtäläiseksi. Ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista laadittujen julkaisujen hyväksymisestä opintosuoritukseksi päättää ohjausryhmä.

Kuulustelu, 10 op: Erikoistujan tulee läpäistä pieneläinerikoistumisen kirjallinen kuulustelu. Kuulusteluun voi ilmoittautua, kun opintosuorituksia on koossa vähintään 160 opintopistettä ja syventävä osa joko aloitettu tai suoritettu kokonaan ja kaikki 5 kirjallista raporttia on hyväksytty. Kirjallisessa kuulustelussa arvioidaan erikoistujan teoreettisia tietoja laajapohjaisesti pieneläinlääketieteen kaikilta osa-alueilta. Kuulustelussa on kaikille pakollinen osio (yhteiset osaamistavoitteet) ja vapaavalintainen osio (sisätautien tai kirurgian osa-alueet). Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan molemmista osioista vähintään 60 % maksimipisteistä. Kuulusteluvaatimukset päivitetään vuosittain.

Tutkinnon suorittaminen

Suoritettuaan pieneläinerikoistumiskoulutuksen hyväksytysti eläinlääkäri voi käyttää nimikettä pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri.

Pie­ne­läin­sai­rauk­sien eri­koi­se­läin­lää­kä­rin kou­lu­tus­ta vas­taa­vat kan­sain­vä­li­set eri­kois­tu­mis­kou­lu­tus­oh­jel­mat

Suomessa laillistettu eläinlääkäri voi käyttää nimikettä pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, kun hänet on hyväksytty erikoistujaksi kansalliseen pieneläinsairauksien koulutusohjelmaan ja kun hän on suorittanut seuraavat kansainväliset erikoistumiskoulutukset (suoritettuaan ne muuten kuin de facto tunnustuksella).

Internal Medicine ECVIM-CA:
European Veterinary Specialist in Small Animal Cardiology
European Veterinary Specialist in Small Animal Medicine
European Specialist in Small Animal Oncology

Seuraavat erikoistumiskoulutukset hyväksytään, kun hakija on hyväksytty kansalliseen koulutusohjelmaan ja esittää opinnoistaan todistuksen, jossa selvitetään, että suoritettu erikoistumiskoulutus on painottunut pieneläimiin.

Dermatology ECVD
Surgery ECVS
Neurology ECVN
Ophtalmology ECVO
Diagnostic Imaging ECVDI
Dentistry College EVDC
Anaesthesia and analgesia ECAA
Animal Reproduction ECAR

Mahdolliset muut diplomaattikoulutusohjelmat käsitellään tapauskohtaisesti.

Koulutuspaikkakriteerit

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen kuuluu ohjattu käytännön työpaikkakoulutus. Eläinlääketieteellinen tiedekunta myöntää koulutuspaikkaoikeuden niille tiedekunnan ulkopuolisille klinikoille, jotka täyttävät koulutuspaikoilta edellytetyt vaatimukset.

Uu­det ha­ke­muk­set

Koulutuspaikan tulee täyttää oheiset vaatimukset. Hakemuksessa käytetään sähköistä hakulomaketta. Ohjausryhmä myöntää koulutusoikeuden hakemuksen perusteella.

Kou­lu­tusoi­keuk­sien yl­lä­pi­tä­mi­nen

Koulutuksen laatua seurataan erikoistujien laatiman koulutuksen vuosiarvioinnin kautta. Hyväksytyn koulutusklinikan tulee ilmoittaa koulutusohjelman vastaavalle välittömästi klinikalla tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat erikoistumiskoulutukseen. Koulutusklinikoille lähetetään 3 vuoden välein kysely, jossa oleelliset muutokset henkilökunnassa ja varustetasossa tulee ilmoittaa. Ohjausryhmä voi peruuttaa koulutusoikeudet, mikäli koulutusvaatimukset eivät täyty.

Kou­lu­tus­paik­ka­vaa­ti­muk­set

Lähiohjaus
Koulutusklinikalla tulee olla työsuhteessa eläinlääkäri, joka toimii erikoistujan lähiohjaajana. Lähiohjaajan pätevyysvaatimukset ja tehtävät määritellään koulutusohjelman koulutusvaatimuksissa. Lähiohjaaja ohjaa erikoistujaa käytännön työssä. Erikoistujan ja lähiohjaajan yhteinen työaika koulutuspaikassa tulee olla vähintään 60 % perusosassa.

Henkilökunta ja varustetaso
Klinikan tulee olla avoinna joka arkipäivä, viikkoloppu- tai yöpäivystyksen järjestäminen ei ole välttämätöntä. Klinikalla tulee koulutettu hoitohenkilökunta sekä vaadittavat varusteet ja laitteet olla monipuolinen ja riittävä potilasmateriaali, sekä vaadittavat laitteet ja varusteet.  

Klinikan kokonaispotilasmäärä ei ole rajoittava tekijä. Erikoistujalla tulee kuitenkin olla perusosan aikana riittävä ja monipuolinen potilasmateriaali, joka tukee laajapohjaista käytännöntyössä oppimista.

Erikoistujan koulutusmahdollisuudet
Klinikan ulkopuolinen koulutus: erikoistujalla tulee olla mahdollisuus osallistua täydennyskoulutustilaisuuksiin vähintään 10 koulutuspäivää (à 5 tuntia) vuodessa.

Klinikan sisäinen koulutus: Suosituksena, että klinikalla järjestetään säännöllisesti klinikan sisäistä koulutusta; klinikan yhteiset potilasdiskussiot, erikoistujan esittämät potilastapaukset, lehtikatsaukset, kurssiyhteenvedot. Klinikalla tulee olla internetyhteys käytettävissä tiedonhakuun ja verkkokoulutukseen.

Varustetaso ja toimenpiteet
Ohjatun perusosan koulutusklinikalla tulee olla:

  • Diagnostinen kuvantaminen
    • röntgen
    • ultraäänilaite vatsaontelon tutkimukseen
  • Anestesia
    • inhalaatioanestesialaite
    • anestesian valvonta:
      • anestesiahoitaja
      • anestesiaseurantakaavakkeen käyttö
      • pulssioksimetri
      • kapnometri
      • verenpaineen seuranta anestesian aikana
      • sydänfilmiseuranta anestesian aikana
  • Nestehoito
    • iv nesteytys ja infuusiopumppu
  • Sydänfilmi
    • suosituksena tallentava EKG-laite
  • Verenpaineenmittaus 
  • Klinikan laboratorio (in-house)
    • mikroskooppi
    • pieni verenkuva
    • biokemialliset määritykset seerumista
    • NA/K analysaattori
    • virtsanäytteen tutkimus
      • ominaispaino, stix, sedimentti, viljely+herkyysmääritys
    • parvotesti
    • suosituksena
      • muut pikatestit (kuten CRP)
      • perussytologia
      • ulostetutkimukset
      • hyytymistekijät
  • Suosituksena edellisten lisäksi
    • varautuminen verensiirtomahdollisuuteen (ei veripankkia)
    • veriryhmämääritys

Tiedekunnan ulkopuolinen pieneläinklinikka

Uu­det ha­ke­muk­set

Klinikalla tulee olla hyväksytyn perusosan koulutuspaikkaoikeudet ja lisäksi klinikan tulee täyttää oheiset syventävän osan vaatimukset.

Vapaamuotoinen hakemus tehdään esitettyjen kriteerien mukaisesti ja lähetetään koulutusohjelman vastaavalle sähköpostitse. Ohjausryhmä käsittelee hakemukset ja hyväksyy koulutusklinikat.

Kou­lu­tusoi­keuk­sien yl­lä­pi­tä­mi­nen

Ohjausryhmä seuraa syventävän osan koulutuksen laatua erikoistujan laatiman oppimispäiväkirjan kautta. Mikäli koulutus ei käytännössä vastaa syventävän osan vaatimuksia, koulutusoikeudet voidaan peruuttaa ohjausryhmän toimesta.

Hyväksytyn koulutusklinikan tulee välittömästi koulutusohjelman vastaavalle klinikalla tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat erikoistumiskoulutukseen. Koulutusklinikoille lähetetään lisäksi 3 vuoden välein kysely, jossa oleelliset muutokset henkilökunnassa ja varustetasossa tulee ilmoittaa.

Kou­lu­tus­paik­ka­vaa­ti­muk­set

Klinikan tulee osoittaa olevansa alueensa ja/tai erikoisalansa tunnustettu klinikka, jonka potilasmateriaalista oleellinen osa on lähetepotilaita. Hakemuksessa tulee osoittaa lähetepotilaiden määrä sekä klinikan ja henkilökunnan erikoisosaamisen osa-alueet.

Erikoistujan koulutus syventävän jakson aikana

  • erikoistujan syventävän jakson opintosuunnitelma tulee olla hyväksytty ohjausryhmässä ennen syventävän jakson alkua
  • klinikalla tulee olla mahdollisuus järjestää erikoistujan syventävälle jaksolle lähiohjaus siten, että yhteinen työaika lähiohjaajan kanssa on 100%. Lähiohjaajan pätevyysvaatimukset täyttäviä ohjaajia voi erikoistujalla olla koulutuspaikassa useampi kuin yksi.
  • erikoistujalla tulee olla mahdollisuus päivittäiseen potilaskonsultaatioon lähiohjaajan kanssa
  • erikoistujalle tulee olla mahdollisuus oman potilastyön lisäksi, normaalin työajan puitteissa, seurata/oppia uusia toimenpiteitä ohjauksessa
  • koulutustilaisuudet klinikalla syventävän jakson aikana
    • klinikan yhteinen potilastapausten diskussio viikoittainen 
    • klinikan yhteinen lehtikatsaus vähintään 2 kertaa kuukaudessa

Klinikan varustetasovaatimukset ohjatun perusosan vaatimuksiin lisättynä:

  • ventilaattori
  • verensiirtomahdollisuus, veriryhmämääritys
  • edistyneempi klinikan laboratorio