He­vos­sai­rauk­sien kou­lu­tus­oh­jel­ma, 240 op

Yleisosa (12 kk)

Ohjattu käytännön työpaikkakoulutus (30-33 kk, 1 kk = 6 op, 180-195 op)

• Perusosa (18-21 kk, 108-123 op)
• Syventävä osa (kesto 12 kk, joista 6 kk yliopistolla, 72 op)

Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus (15–30 op) (≥ 5h = 0,5 op, 2–5 h = 0,3 op)

Koulutusohjelmakohtaiset kirjalliset opintosuoritteet (30 op)

• Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
• Kirjalliset raportit 8 kpl (2 op)
• Vuosiarvioinnit 3 kpl (2 op)
• Potilaskirjanpito (2 op)
• Näyttöportfolio (2 op)
• Tieteellisen julkaisun laatiminen (10 op)
• Kuulustelu (10 op)

Yhteensä 240 op

Pääohjaaja

Aloittaessaan ohjatun erikoistumiskoulutuksen erikoistujalle määrätään tiedekunnasta pääohjaaja, joka on työsuhteessa eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. Pääohjaajan tulee olla joko hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, hevossairauksista väitellyt eläinlääketieteen tohtori tai hevossairauksien eurooppalainen tai amerikkalainen diplomaatti (kansainvälinen diplomaatti).

Lähiohjaaja

Kullekin työjaksolle ohjatun osan aikana tulee koulutuspaikassa olla nimetty lähiohjaaja, joka on antanut kirjallisen suostumuksen. Erikoistujan lähiohjaajana voi toimia joko hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, hevossairauksista väitellyt eläinlääketieteen tohtori tai hevossairauksien eurooppalainen tai amerikkalainen diplomaatti (kansainvälinen diplomaatti).

Yleis­osa

Yleisosa suoritetaan heti koulutuksen alussa ennen koulutuksen muiden osien aloittamista. Yleisosa muodostuu vuoden (12 kk) kokoaikaisesta työskentelystä hevospraktiikassa. Yleisosan työskentely voi olla koko- tai osa-aikaista. Jos työ on ollut osa-aikaista, vaadittu työaika pidentyy vastaamaan 12 kk:n kokoaikaista työkokemusta. Myös päivystystyö hyväksytään tällaiseksi työksi. Erikoistumisalaan soveltuvaksi työksi katsotaan monipuolinen, kokopäivätoiminen työskentely hevospraktiikassa, kuten esim. kliininen eläinlääkärintyö hevosklinikalla, työskentelyä praktisoivana eläinlääkärinä siten, että työhön sisältyy kliinistä hevoseläinlääkärin työtä, tai työskentelyä eläinlääketieteellistä (hevoseen kohdistuvaa tai soveltuvaa) tutkimusta suorittavassa laitoksessa. Työkokemus dokumentoidaan työtodistuksin ja/tai potilaspäiväkirjan avulla. Jos työ on muuta kuin kokopäivätoimista työskentelyä hevosklinikalla, on työkokemus dokumentoitava potilaspäiväkirjalla, jossa on vähintään 200 hevospotilasta. Yleisosa voidaan hyväksilukea eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkua hankitun ja edellä esitetyt vaatimukset täyttävän työkokemuksen perusteella.

Oh­jat­tu käy­tän­nön työ­paik­ka­kou­lu­tus

Erikoistujan tulee olla työsuhteessa hyväksyttyyn koulutuspaikkaan. Erikoistujan tulee esittää kyseisellä klinikalla työskentelevän lähiohjaajan kirjallinen suostumus ohjaussuhteesta ennen ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen alkua.

Erikoistuja on velvollinen pitämään erikoistumisensa aikana sekä aihekohtaista että kronologista potilaskirjanpitoa.

Erikoistujan työskentelyn tulee olla ohjattua. Erikoistujan ja lähiohjaajan tulee työskennellä päätoimisesti samassa työpaikassa siten, että lähiohjaajan ja erikoistujan yhteinen työaika on vähintään 60% erikoistujan työajasta.

Ohjattuun käytännön työpaikkakoulutukseen hyväksyttävä viikoittainen työaika on vähintään 35 tuntia. Osa-aikaisessa työssä työskentelyaika vastaavasti pitenee. Lyhin hyväksytty työjakso on yksi kuukausi (30 vrk). Työpaikkakoulutukseen voidaan perustellusta syystä hyväksyä yksittäisiä harjoittelupäiviä (kuten externship ulkomaisessa hevossairaalassa) koulutuspaikan ulkopuolelta rajoitetusti. Tällaiset lyhyemmät jaksot on hyväksytettävä pääohjaajalla etukäteen.

Pe­rus­osa (18–21 kk, 108–123 op)

Opintoihin tulee kuulua laaja-alaiset perusopinnot hevosen kirurgiassa, sisätaudeissa, lisääntymisessä ja diagnostisessa kuvantamisessa. Perusosan aikana erikoistuja työskentelee työsuhteessa ohjausryhmän hyväksymässä perusosan koulutuspaikassa.

Sy­ven­tä­vä osa (12 kk, täs­tä 6 kk yli­opis­tol­la, 72 op)

Koulutuksen syventävässä osassa eläinlääkäri syventää tietojaan erikoisosaamisensa ja mielenkiintonsa osa-alueella. Ala voi olla esim. kirurgia tai tarkemmin esim. ontumadiagnostiikka, ähkykirurgia, tai ortopedinen kirurgia. Lisäksi yliopisto-osuuden aikana erikoistuja perehtyy monipuolisesti sairaalatoimintaan ja päivystyspotilaisiin. Erikoistuja voi aloittaa syventävän osan, kun hänellä on koossa vähintään 72 op perusosaa.

Puolet syventävästä osuudesta suoritetaan Yliopistollisen eläinsairaalan Hevossairaalassa. Koulutukseen kuuluu päivittäinen kliininen työ Hevossairaalassa, osallistuminen sairaalan sisäiseen koulutukseen, potilasdemonstraatioihin, seminaareihin, kliiniseen opetukseen ja päivystykseen. Lisääntymisopintojen osuus yliopistoajasta on 2-4 viikkoa.

Toinen puoli syventävästä osasta voidaan suorittaa ohjausryhmän syventävään osaan hyväksymässä paikassa, kuten muussa yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, hevossairaalassa, hevosklinikalla tai siittolassa.

Kurs­si­muo­toi­nen kou­lu­tus (15–30 op)

Kurssimuotoinen koulutus koostuu vapaavalintaisista kotimaisista tai ulkomaisista kliinistä hevoslääketiedettä käsittelevistä kursseista, seminaareista ja kongresseista. Koulutuksesta kertyy 0,5 op / ≥ 5 tunnin koulutuspäivä. Eläinlääkäriksi laillistumisen jälkeen tai yleisosan suorittamisen aikana suoritettuja kursseja voidaan erityistapauksissa hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen perustelluista syistä.

Kir­jal­li­set opin­to­suo­ri­tteet (30 op)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (2 op):

• Erikoiseläinlääkärikoulutuksen hakemukseen liitetään alustava opintosuunnitelma, josta tulee käydä ilmi hakijan aikaisempi työkokemus ja hänen tavoitteensa, aikataulusuunnitelmansa erikoiseläinlääkärikoulutuksen suorittamisesta ja suunnitellut koulutuspaikat.
• Erikoistujan tulee laatia varsinainen henkilökohtainen opintosuunnitelma pääohjaajan kanssa.
• Opintosuunnitelma hyväksytetään ohjausryhmässä 6 kk:n kuluessa ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen alkamisesta. Ohjausryhmä antaa tarvittaessa suunnitelmasta palautteen.
• Erikoistujan tulee päivittää opintosuunnitelmansa vuosittain pääohjaajan kanssa. Erikoistuja itse vaikuttaa ohjatun erikoiseläinlääkärikoulutuksen sisältöön henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan, jossa hän voi kiinnostuksensa mukaisesti painottaa eri osa-alueita. Opiskelija on itse vastuussa ohjatun erikoiseläinlääkärikoulutuksen monipuolisuudesta.

Vuosiraportointi (3 arviointia = 2 op): 

• Erikoistujan tulee päivittää opintosuunnitelmansa pääohjaajan kanssa vuosittain.
• Erikoistuja ja pääohjaaja arvioivat vuosittain koulutuksen etenemistä, ja vuosiarviointi tulee tehdä vähintään kolmesti erikoiseläinlääkärikoulutuksen aikana.

Potilaskirjanpito (2 op): 

• Erikoistuja on velvollinen pitämään perusosan ja syventävän osan aikana potilastapauksista kirjanpitoa.
• Kirjanpitoon tulee sisältyä vähintään 100 potilastapausta vuosittain ohjatun koulutuksen aikana.
• Pääohjaaja hyväksyy kirjanpidon.

Kirjalliset raportit (2 op): 

• Erikoistujan tulee kirjoittaa ohjatun osan aikana seuraavat raportit: kaksi potilastapausta ja kaksi anestesia-, röntgen- ja kliinisen farmakologian raporttia.
• Raportit hyväksyy joko pääohjaaja tai erikseen tehtävään nimetyt henkilöt.
• Raportit tulee olla hyväksyttynä ennen kuulusteluun ilmoittautumista.

Näyttöportfolio (2 op): 

• Erikoistuja ylläpitää koulutuksensa ajan portfoliota, jonne hän kerää kaikki opintosuoritukset. Portfolion pohjalta erikoistuja laatii koulutuksen lopuksi näyttöportfolion, jonka ohjausryhmä hyväksyy. 

Tieteellisen julkaisun laatiminen (10 op): 

• Erikoiseläinlääkärikoulutukseen sisältyy vähintään yhden hevosiin liittyvän, alan erikoisosaamista osoittavan vertaisarvioidun julkaisun laatiminen yleisissä koulutusvaatimuksissa esitetyllä tavalla.
• Ennen erikoiseläinlääkärikoulutuksen aloittamista laadittujen julkaisujen hyväksymisestä opintosuoritukseksi päättää ohjausryhmä.

Kuulustelu (10 op): 

• Erikoistujan tulee läpäistä kirjallinen kuulustelu.
• Kuulusteluun voi ilmoittautua, kun opintosuorituksia on koossa vähintään 160 opintopistettä ja kirjalliset raportit on hyväksytty.
• Kuulusteluun voi osallistua ennen kuin syventävä osa on kokonaan suoritettu.
• Kuulusteluvaatimukset päivitetään vuosittain.
• Kuulustelu vanhenee neljässä vuodessa.

Kou­lu­tuk­seen hy­väk­syt­tä­vät kan­sain­vä­li­set ­tut­kin­not

Todistuksen saa, kun opinto-oikeus on myönnetty ja portfolio on hyväksytty, ja opiskelija on muuten kuin de facto -tunnustuksella suorittanut jonkin seuraavista koulutuksista:

• ECVS, ACVS (European / American Veterinary Specialist in Equine Surgery)
• ECEIM, ACVIM - Large animal
• European / American Specialist in Equine (/Large Animal) Internal Medicine

Muista kansainvälisistä tutkinnoista voidaan hyväksyä hevosia käsitteleviä osia tapauskohtaisesti. Hevossairauksien koulutusohjelman ohjausryhmä käsittelee hakemukset.

Suoritettuaan hevossairauksien erikoistumiskoulutuksen hyväksytysti eläinlääkäri voi käyttää nimikettä hevossairauksien erikoiseläinlääkäri.

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen kuuluu ohjattu käytännön työpaikkakoulutus. Eläinlääketieteellinen tiedekunta myöntää koulutusoikeuden niille tiedekunnan ulkopuolisille klinikoille, jotka täyttävät koulutuspaikoilta edellytetyt vaatimukset.

He­vos­sai­rauk­sien eri­kois­tu­mis­kou­lu­tuk­sen kou­lu­tus­paik­ka­vaa­ti­muk­set ja kou­lu­tusoi­keuk­sien ha­ke­mi­nen

Oikeutta toimia hevossairauksiin erikoistuvien eläinlääkäreiden koulutuspaikkana anotaan ohjausryhmältä. Hakemus lähetetään tiedekuntaan erikoiseläinlääkärikoulutuksesta vastaavalle suunnittelijalle osoitteella: ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto. Vapaamuotoisessa hakemuksessa kuvataan klinikan toimintaa, mm. potilasmääriä, klinikan varuste- ja palveluvalikoimaa, klinikan henkilöstöä ja koulutuksesta vastaavan eläinlääkärin tiedot.

Ohjatun erikoiseläinlääkärikoulutuksen klinikoilta vaaditaan, että erikoistujan lisäksi klinikalla työskentelee päätoimisesti hevossairauksien erikoiseläinlääkäri tai hevossairauksista väitellyt eläinlääketieteen tohtori, joka voi toimia lähiohjaajana.

Vaa­ti­muk­set

Perusosan klinikka:

• Pätevä lähiohjaaja
• Riittävä potilasmateriaali, vähintään 800 potilasta vuodessa
• Röntgen(/kuvankatselumahdollisuus)
• Ultraäänilaite
• Tähystyslaitteet
• Selvitys laboratoriotoiminnasta; ainakin päivystysluontoiset perusverinäytteet

Syventävän osan klinikka:
(edellisten vaatimusten lisäksi)

• Riittävä ja monipuolinen potilasmateriaali, vähintään 2000 potilasta vuodessa
• Inhalaatioanestesia ja tarkoituksenmukainen valvontalaitteisto
• Monipuolinen leikkaustoiminta asianmukaisissa tiloissa
• Röntgen, mahdollisuus myös vaativampiin kuvauksiin
• Ultraäänilaite, jonka avulla mahdollisuus sekä sisätauti- että kirurgisiin diagnooseihin
• Sydäntutkimuksia (ainakin ekg)