Elintarviketuotannon hygienian erikoistumiskoulutus
Erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä.

Tut­kin­to­ni­mi­ke

Elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i livsmedelsproduktionshygien
Specialist in Veterinary Medicine, Hygiene of Food Production

Ta­voit­teet

Koulutus perustuu eläinlääkärin perustutkinnon laaja-alaisuuteen ja sen hyödyntämiseen elintarvikkeiden tuotantohygienian ja turvallisuuden erikoisosaamisessa. Tavoitteena on, että erikoistuvalla eläinlääkärillä on laaja-alaiset tiedot elintarvikeketjujen turvallisuuden ja laadun hallinnasta, sekä hyvät valmiudet ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen.

Koulutukseen hakeminen

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen voi hakea henkilö, jolla on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä Suomessa. Suositeltavaa on, että hakija on työskennellyt vähintään vuoden (12 kuukautta) erikoistumisalaan soveltuvissa tehtävissä eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen. Tämä työkokemus voidaan hyväksilukea osaksi koulutusta (ks. koulutuksen yleisosa).

 

Koulutusvaatimukset

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset koulutusvaatimukset tulivat voimaan 1.8.2020 alkaen. Erikoistuvat eläinlääkärit, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden erikoiseläinlääkärikoulutukseen 1.8.2020 tai sen jälkeen, suorittavat opintonsa näiden koulutusvaatimusten mukaisesti. 

Tutkinnon rakenne

Elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non hy­gie­nian kou­lu­tus­oh­jel­ma, 240 op

Alla olevassa listassa on kuvattu erikoistumiskoulutuksen opintopisteiden muodostuminen työpaikkakoulutuksen ollessa laajin mahdollinen. Kirjallisia opintosuoritteita tai kurssimuotoista koulutusta on mahdollista suorittaa enemmän, jolloin ohjatun käytännön työpaikkakoulutukseen vaadittu opintopistemäärä vastaavasti vähenee. Ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen laajuus on kuitenkin vähintään 140 op. Yhden kuukauden työskentely (vähintään 35 h/ vko) vastaa kuutta opintopistettä.

  • Yleisosa (12 kk)
     
  • Ohjattu käytännön työpaikkakoulutus (153 op)
    • Perusosa (kesto noin 20 kk) (117 op)
    • Syventävä osa (kesto 6 kk) (36 op)
       
  • Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus (55 op)
    • Hygieenikkokuulustelun teoreettinen osa (40 op)
    • Muu kurssimuotoinen koulutus (15 op) (≥ 5 h = 0,5 op, 2-5 h = 0,3 op)
       
  • Koulutusohjelmakohtaiset kirjalliset opintosuoritteet (30 op)
    • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
    • Portfolio (2 op)
    • Tieteellinen julkaisu (10 op)
    • Kuulustelu (10 op)
    • Muut kirjalliset suoritteet (6 op)
      • Kirjallisuuskatsaus (2 tai 4 op)
      • Tapausselostus min. 1 kpl (2 tai 4 op)
         
  • Arviointi- ja ohjauskeskustelu (2 op)

Yhteensä 240 op

Erikoistujan ohjaus

Erikoistujalle määrätään eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta pääohjaaja ennen ohjatun erikoistumiskoulutuksen aloittamista. Pääohjaajan lisäksi erikoistujalla tulee olla lähiohjaaja tai useampi liittyen ohjattuun käytännön työpaikkakoulutukseen. Lähiohjaajan tulee olla ympäristöterveydenhuollon tai elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori. Ohjaajana voi toimia myös alaan liittyvä erikoiseläinlääkäri tai lääketieteen tohtori.

Pääohjaajan kanssa käydään vähintään kerran vuodessa arviointi- ja ohjauskeskustelu (2 op).

Koulutuksen sisältö

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen laajuus on 240 op (kesto noin 4 vuotta). Erikoiseläinlääkärikoulutukseen kuuluu yleisosa, ohjattu käytännön työpaikkakoulutus, kurssimuotoinen teoreettinen koulutus, kirjalliset opintosuoritteet, koulutusohjelmakohtainen kuulustelu sekä tieteellisen julkaisun laatiminen. Opintoihin tulee sisältyä osa-alueita seuraavista: elintarvikevälitteisten patogeenien torjunta ruokaketjun eri vaiheissa, ruokamyrkytykset ja niiden epidemiologinen selvitystyö, elintarvikkeiden mikrobiologinen pilaantuminen ja pilaajamikrobien ehkäiseminen, tuotantoon liittyvät laatujärjestelmät ja niiden hallinta, riskinarviointi, omavalvonta, HACCP-järjestelmä, jäljitettävyys, tuotantoympäristöön sekä valmistusprosesseihin liittyvä osaaminen, diagnostiset menetelmät elintarvike- ja vesihygieniassa, sekä ravinnon kemialliset terveysriskitekijät.

Yleis­osa, 12 kk

Yleisosa suoritetaan heti koulutuksen alussa ennen koulutuksen muiden osien aloittamista. Yleisosa muodostuu vuoden (12 kk) kokoaikaisesta työskentelystä elintarviketeollisuudessa, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon tai elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtävissä kunnan tai valtion viroissa tai Helsingin yliopistolla. Yleisosan työskentely voi olla koko- tai osa-aikaista. Jos työ on ollut osa-aikaista, vaadittu työaika pidentyy vastaamaan 12 kk:n kokoaikaista työkokemusta. Yleisosa voidaan hyväksilukea eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkua hankitun ja edellä esitetyt vaatimukset täyttävän työkokemuksen perusteella.

Oh­jat­tu käy­tän­nön työ­paik­ka­kou­lu­tus, 140-153 op

Perusosa (104-117 op)
Perusosan käytännön työpaikkakoulutukseksi hyväksytään työskentely Ruokavirastossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, maa- ja metsätalousministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, aluehallintovirastossa, ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä tai Helsingin yliopiston elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Jos erikoistuja työskentelee päätoimisesti elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla, tulee hänen suorittaa vähintään 6 kk:n mittainen työjakso yliopiston ulkopuolella. Yhden kuukauden työskentely vastaa 6 op:tä.

Syventävä osa (36 op)
Syventävän osan käytännön työpaikkakoulutus käsittää 6 kk:a työskentelyä eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla erikoistumistoimessa. Tähän kuuluu tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista, osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen, sekä syventymistä pääohjaajan kanssa sovittuihin elintarvikehygienian tai –tuotannon aihepiireihin. Erikoistuja kirjoittaa tutkimusaiheestaan julkaisun.

Syventävä osa voidaan katsoa suoritetuksi myös, jos erikoistuja on työskennellyt elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla muussa kuin erikoistumistoimessa vähintään 6 kk, ja syventävälle osalle asetetut sisältövaatimukset katsotaan täyttyvän.

Syventävä osa voidaan lyhentää 3 kk:n mittaiseksi, jos erikoistuja on perehtynyt tieteelliseen työhön toisessa tutkimuslaitoksessa vähintään puolen vuoden ajan ja kirjoittanut tänä aikana aiheestaan julkaisun, tai koonnut sekä analysoinut materiaalin julkaisun kirjoittamista varten. Ohjausryhmä päättää tapauskohtaisesti mahdollisuudesta jakson lyhentämiseen. Työjakso tulee kuitenkin suorittaa aikana, jolloin erikoistuja voi osallistua opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen.

Kurs­si­muo­toi­nen teo­reet­ti­nen kou­lu­tus, 40 op + vä­hin­tään 15 op

Elintarvikehygieenikkokuulusteluun (40 op) sisältyvät tarkastuseläinlääkärikuulustelu, ympäristöterveydenhuollon hallinnon kurssi sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelu. Lisäksi elintarvikehygieenikkokuulusteluun sisältyy tarkastuseläinlääkärikuulustelun tenttiä edeltävä neljän työviikon mittainen työskentely tarkastuseläinlääkärin tehtävissä sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelua edeltävä neljän työviikon mittainen työskentely kaupungineläinlääkärin tehtävissä (pääsääntöisesti elintarvike- ja/tai terveydensuojelulainsäädännön mukaisia virkatehtäviä hoitavana kaupungin- tai kunnaneläinlääkärinä). Nämä neljän viikon työskentelyjaksot voidaan suorittaa osin tai kokonaan ohjattuna harjoitteluna. Työskentelyjaksot voidaan hyväksilukea eläinlääkäriksi valmistumisen jälkeen hankitun ja edellä esitetyt vaatimukset täyttävän työkokemuksen perusteella.

Erikoistumisopintojen aikana tulee lisäksi suorittaa vähintään 15 op verran muita koulutuksia, kuten kotimaisia tai kansainvälisiä kursseja, seminaareja ja koulutustapahtumia. Kurssimuotoiseen koulutukseen tulee kuulua opintoja elintarvike- ja ympäristöhygieniasta sekä ympäristöterveydenhuollon hallinnosta. Erikoistuja pitää itse kirjaa suorittamistaan opintopisteistä ja säilyttää koulutusten osallistujatodistukset, ohjelmat, sisältökuvaukset ym. dokumentit osana portfoliotaan. Vaadittujen opintopisteiden täytyttyä erikoistuja toimittaa yhteenvedon suorittamistaan kursseista pääohjaajalle, joka hyväksyy kurssimuotoisen koulutuksen yhtenä kokonaisuutena.

Erikoistujan tulee lisäksi osallistua ainakin kerran erikoistumisensa aikana elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston järjestämään erikoistujien iltapäiväseminaariin. Tästä kertyvät opintopisteet lasketaan osaksi kurssimuotoista koulutusta.

Eläinlääkäriksi laillistumisen jälkeen tai yleisosan suorittamisen aikana suoritettuja kursseja (muuta kuin elintarvikehygieenikkokuulusteluun sisältyvää koulutusta) voidaan erityistapauksissa hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen perustelluista syistä.

Kou­lu­tus­oh­jel­ma­koh­tai­set kir­jal­li­set opin­to­suo­rit­teet, vä­hin­tään 30 op

Koulutukseen kuuluvia kirjallisia suoritteita ovat henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), portfoliotyöskentely, tieteellisen julkaisun laatiminen, kuulustelu sekä muut kirjalliset suoritteet, joita ovat kirjallisuuskatsaukset ja tapausselostukset.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
Erikoistuja laatii HOPS:n yhdessä pääohjaajan kanssa hakuvaiheessa jätetyn alustavan opintosuunnitelman pohjalta. HOPS:n laatimiseksi on erillinen ohje Moodle-alueella. HOPS:in kirjataan erikoistujan tavoitteet ja kiinnostusalueet, suuntautuminen erikoistumisalan sisällä, mahdolliset alaan liittyvät aikaisemmat opinnot, sekä suunnitelma perus- ja syventävän osan työpaikkakoulutuksesta sekä kursseista aikataulusuunnitelmineen. Lisäksi siihen kirjataan erikoistujan muut ohjaajat. Opintosuunnitelma hyväksytetään ohjausryhmässä 6 kk:n kuluessa ohjatun käytännön työpaikkakoulutuksen alkamisesta. HOPS tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään opintojen edetessä.

Portfolio (2 op)
Erikoistumisen etenemisen seurannassa käytetään portfoliota, johon erikoistuja kirjaa opintojen etenemiseen liittyvät huomiot opintojensa alusta alkaen, ja kokoaa mm. dokumentit ja todistukset kurssimuotoisista koulutuksista ja kirjallisista opintosuorituksista. Erikoistumisen päätteeksi erikoistuja laatii perusportfolion pohjalta näyttöportfolion (ks. erillinen ohjeistus), joka toimitetaan ohjausryhmälle hyväksyttäväksi.

Tieteellinen julkaisu (10 op)
Erikoistuja laatii pienimuotoisesta tutkimuksesta tieteellisen artikkelin, joka tulee hyväksyä julkaistavaksi vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä kotimaisessa tai ulkomaisessa tieteellisessä sarjassa. Jos artikkeli julkaistaan Suomen Eläinlääkärilehdessä tm. kansallisen tason julkaisussa, tulee erikoistujan olla artikkelissa ensimmäisenä kirjoittajana. Kansainvälisessä artikkelissa erikoistuja voi olla myös toisena kirjoittajana, jos työpanos katsotaan yhtäläiseksi.

Kuulustelu (10 op)
Kirjallinen kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuussa ja siihen voi osallistua, kun on suorittanut vähintään 160 op verran erikoistumisopintoja.

Muut kirjalliset suoritteet (yht. 6 op):

  • Kirjallisuuskatsaus (2 tai 4 op): Ohjeellinen pituus viitteineen on 6-8 sivua. Jos kirjoitus julkaistaan ammattilehdessä, saa kirjoituksesta 4 op:tä. Aiheita voi ideoida pääohjaajan kanssa, ja niitä on koottu myös erikoistujien Moodle-alueelle.
  • Tapausselostus (2 tai 4 op): Tekstin vähimmäispituus viitteineen on 4 sivua. Erikoistumiskoulutukseen on sisällytettävä yhden tapauksen esittäminen joko Moodle-alueella tai suullisesti erikoistujien tilaisuudessa. Erikoistujien odotetaan osallistuvan tapausselostuksiin liittyvään, Moodle-alueella käytävään keskusteluun. Tapausselostuksen suullisesta esittämisestä saa 1 op:n kurssimuotoiseen koulutukseen. Jos kirjoitus julkaistaan ammattilehdessä, saa kirjoituksesta 4 op:tä.

Ar­vioin­ti- ja oh­jaus­kes­kus­te­lut (2 op)

Erikoistuja pitää säännöllisesti yhteyttä pääohjaajaan, ja järjestää vuosittain ohjauskeskusteluja pääohjaajan kanssa (yht. 3-4 kertaa erikoistumiskoulutuksen aikana). Ohjauskeskustelussa opintojen etenemistä seurataan mm. portfolion ja opintosuoritusten kautta. Pääohjaaja tarkistaa kurssimuotoisen koulutuksen sisällöt, opintopisteet ja todistukset sekä hyväksyy kirjalliset suoritukset, ja toimittaa niistä tiedot kirjattavaksi opintosuoritusrekisteriin.

Kou­lu­tuk­seen hy­väk­syt­tä­vät kan­sain­vä­li­set eri­kois­tu­mis­tut­kin­not

Erikoistumiskoulutukseen voidaan hyväksyä kyseistä aihepiiriä käsitteleviä osia kansainvälisistä erikoistumiskoulutuksista ohjausryhmän arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti.

Tutkinnon suorittaminen

Suoritettuaan elintarviketuotannon hygienian erikoistumiskoulutuksen hyväksytysti eläinlääkäri voi käyttää nimikettä elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinlääkäri.