Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoistumiskoulutus

Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoistumiskoulutuksessa (240 op) keskeisiä alueita ovat terveydenhuollon epidemiologiset menetelmät ja käytännön terveydenhuollon suunnittelu tiloilla, tuotantoympäristön ja muiden sairauksille altistavien tekijöiden merkitys, tuotantorakennusten suunnittelu sekä tuotantoeläinten etologia ja hyvinvointi. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoistumiskoulutuksen pysyväismääräykset löytyvät tältä sivulta.

Tutkintonimike

Tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i hälso och sjukvård för produktionsdjur
Specialist in Production Animal Medicine

Tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri syvällisesti erikoisalansa tieteelliseen tietoon sekä alan käytännön valmiuksiin. Tavoitteena on, että tuotantoeläinten hoitoon erikoistuneella eläinlääkärillä on laaja-alaiset tiedot ja taidot eläintuotannon muodoista, suunnitelmallisesta terveydenhuollosta tuotantoyksiköissä, tuotantoympäristöstä ja ruokinnasta, sairauksien ehkäisystä sekä yksilösairaanhoidosta. Erikoistuneella eläinlääkärillä on myös valmiudet ammattitaitonsa ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteella sekä erikoisalansa kehittämiseen. Koulutusta voi painottaa eläinlaji- tai asiasisällöllisesti, esimerkiksi nauta- tai sikatalouteen, kirurgiaan tai lisääntymistieteeseen.

Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon koulutuksessa keskeisiä alueita ovat terveydenhuollon epidemiologiset menetelmät ja käytännön terveydenhuollon suunnittelu tiloilla, tuotantoympäristön ja muiden sairauksille altistavien tekijöiden merkitys, tuotantorakennusten suunnittelu, sekä tuotantoeläinten etologia ja hyvinvointi. Alkutuotannon osuus ja merkitys eläinperäisten elintarvikkeiden laatuketjussa ovat tärkeitä opiskelukohteita. Tuotantosairauksien etiologia, hoito, ehkäisy ja sairausekonomia, sekä tarttuvien tautien diagnostiikka, epidemiologia, hoito ja vastustus kuuluvat koulutuksen sisältöön. Lainsäädäntöön ja hallintoon liittyvät asiat, tuotantoeläinten lääkintä ja lääkejäämät, sekä asiakasviestintä ovat myös tärkeitä osa-alueita. Yksilösairaanhoito käsittää yksilötasolla tärkeiden sairauksien, kuten erilaisten sisätautien, lisääntymishäiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan, hoidon ja ehkäisyn. Päivystystyö kuuluu myös erikoistumiskoulutukseen. Erikoistujan osallistuminen seminaareihin, ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin itse esiintyen kuuluu koulutukseen.

Opinto-oikeuden myöntäminen

Opinto-oikeus voidaan myöntää eläinlääketieteen lisensiaatille, joka on valmistumisensa jälkeen työskennellyt vähintään yhden vuoden ajan tuotantoeläinpraktiikassa tai muissa tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä tehtävissä. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä erikoistujalle määrätään pääohjaaja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta.

Hakuohjeet

Koulutus on laajuudeltaan vähintään 240 op ja sen suorittaminen kestää noin kolme vuotta. Tutkinto koostuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta (2 op), ohjatuista työskentelyjaksoista eli käytännön työpaikkakoulutuksesta (180 op, 1 kk = 6 op), kirjallisista opintosuoritteista (35 op), kurssimuotoisesta koulutuksesta (20 op, ≥ 5 tunnin päivä = 0,5 op), ja vuosittaisista arvioinneista ja ohjauskeskusteluista (3 op). Erikoistumiskoulutus jaetaan perus- ja syventävään osaan.

Perusosa (124 op)

Opinnot alkavat henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Tämän erikoistuja työstää yhteistyössä ohjaajansa kanssa, ja toimittaa hyväksyttäväksi tuotantoeläinerikoistumisen ohjausryhmälle 6 kuukauden kuluessa opinto-oikeuden myöntämisestä. Erikoistuja voi muuttaa suunnitelmaansa erikoistumisen edetessä, kunhan sopii tästä ohjaajansa kanssa ja päivittää muutokset opintosuunnitelmaan.

Perusosan työskentelyjaksot voivat sisältää kliinistä eläinlääkärintyötä erikoiseläinlääkärin ohjaamana kuntapraktiikassa, yksityisessä tuotantoeläinpraktiikassa, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tai vastaavassa ulkomaisessa laitoksessa. Perusosan opinnot voivat sisältää monipuolista työskentelyä teurastamojen, meijerien tai neuvontajärjestöjen palveluksessa, Elintarviketurvallisuusvirastossa tai muussa tutkimuslaitoksessa alaan erikoistuneen ohjaajan johdolla. Tehtävät maa- ja metsätalousministeriössä tai aluehallintovirastoissa voidaan myös hyväksyä osaksi tätä jaksoa. Muualla kuin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisessa työpaikassa, virastossa tai tutkimuslaitoksessa työskentelevän ohjaajan kanssa.

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
  • Käytännön työpaikkakoulutus (20 kk) (120 op)
  • Ohjaus- ja arviointikeskustelut (2 op)

Syventävä osa (116 op)

Tämän koulutusosuuden aikana erikoistuja syventää tietojaan ja taitojaan yleisesti sekä valitsemallaan erikoistumisalan osa-alueella; työskentelee erikoistumista tukevissa työtehtävissä, osallistuu koulutukseen ja kursseille, ja työstää tutkintoon kuuluvia kirjallisia opintosuoritteita.

 Ohjattujen työskentelyjaksojen aikana erikoistuja työskentelee opintosuunnitelmansa mukaisesti ohjausryhmän hyväksymissä, erikoistumisalalle soveltuvissa työtehtävissä. Osuuteen sisältyy noin 6 kk:n työskentelyjakso (minimi 3 kk) kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla. Tämän lisäksi soveltuvia työskentelypaikkoja ovat esimerkiksi ulkomaiset eläinlääketieteelliset tiedekunnat ja korkeakoulut, Evira ja muut alan tutkimuslaitokset, neuvontajärjestöt, teurastamot ja teollisuus.

Koulutuksen sisältyvän kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla koulutuskokonaisuuteen soveltuvaa. Ennen opinto-oikeuden myöntämistä suoritettuja kursseja hyväksytään tutkintoon vain perustelluista syistä.

  • Käytännön työpaikkakoulutus (10 kk) (60 op)
  • Kurssimuotoinen koulutus (20 op)
  • Ohjaus- ja arviointikeskustelut (1 op)
  • Kirjalliset suoritteet
  • Potilaskirjanpito ja yhteenveto (2 op)
  • Potilaskertomukset, 5 kpl (2 op)
  • Leikkauskertomukset, 3 kpl (1 op)
  • Farmakologian raportit, 3 kpl (3 op)
  • Terveydenhuoltoraportit, 5 kpl (5 op)
  • Portfoliotyöskentely ja näyteportfolio (2 op)
  • Tieteellisen julkaisun kirjoittaminen (10 op)
  • Kuulustelu (10 op)

Yhteensä 240 op

Erikoistujan ohjaus ja opintojen edistymisen seuranta

Erikoistuja pitää koko opintojensa ajan kirjaa potilastapauksistaan ja tekemistään toimenpiteistä, kuten leikkauksista ja terveydenhuoltokäynneistä, ja työstää erikoistumisportfoliota.

Erikoistumiseen liittyvien työskentelyjaksojen aikana erikoistuja pitää säännöllisesti yhteyttä ohjaajiinsa, jotka ovat alan erikoiseläinlääkäreitä tai eläinlääketieteen tohtoreita. Erikoistuja ja hänen pääohjaajansa seuraavat opintojen edistymistä vähintään kerran vuodessa tapahtuvien ohjauskeskusteluiden, portfolion työstämisen ja opintosuoristusten rekisteröinnin avulla. Pääohjaaja hyväksyy kaikki erikoistujan opintosuoritteet. Tämän lisäksi HOPS ja näyteportfolio hyväksytetään erikoistumisen ohjausryhmässä.

Erikoistumisopintoja koskevia ohjeita on koottu tuotantoeläinerikoistujien omalle verkko-oppimisalustalle. Erikoistuja on velvollinen pitämään itsensä ajan tasalla myös näiden ohjeiden osalta. Terveydenhuoltoraporttien ja farmakologian raporttien opintopisteisiin sisältyy myös muiden erikoistujien raportteihin perehtymistä ja kommentointia erikoistujien verkko-oppimisalustalla.

Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot

Tutkintotodistuksen saa kun on ilmoittautunut erikoistujaksi ja esittää ohjaajalle hyväksyttävän portfolion suoritettuaan muuten kuin de facto -tunnustuksella jonkun seuraavista:

  • European College of Bovine Health Management ECBHM
  • European College of Porcine Health Management ECPHM
  • European College of Poultry Veterinary Science ECPVS
  • European College of Small Ruminant Health Management ECSRHM

Muista kansainvälisistä erikoistumistutkinnoista voidaan hyväksyä tuotantoeläimiä käsitteleviä osia koulutuksesta tapauskohtaisesti.