Tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutus

Tutkintonimike

Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i djurens infektionssjukdomar
Specialist in Veterinary Medicine, Infectious Animal Diseases

Tavoitteet

Tarttuvien eläintautien (TT) koulutusohjelman avulla erikoistuja hankkii valmiuksia tarttuvien eläintautien epidemiologian, ehkäisemisen, vastustuksen, lainsäädännön ja diagnostiikan erityisosaamista vaativiin tehtäviin erityisesti Suomessa. Koulutusta voi syventävässä osassa painottaa mm. hallinto- ja viranomaistehtäviin, tarttuvien eläintautien ehkäisemiseen, riskien arvioimiseen, diagnostiikkaan, epidemiologiaan, ekonomiaan tai vastustukseen. Erikoistujan omat tavoitteet ovat lähtökohtana koulutuksen tarkemmalle suunnittelulle ja toteutukselle. Jokainen tarttuviin eläintauteihin erikoistuva eläinlääkäri perehtyy kaikille yhteisten opintoaiheiden lisäksi itse valitsemiinsa syventymisaiheisiin. Syventävän vaiheen aikana erikoistuja lisää valmiuksiaan toimia erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä ja syventyy myös erikoisalansa erityisosaamisen kehittämiseen.

Opinto-oikeuden myöntäminen

Tarttuvien eläintautien erikoistumiseen voi hakeutua 12 kk valmistumisen jälkeen, jolloin hakijalla tulee olla vähintään yhtä vuotta vastaava normaali viikkotyötuntimäärä työskentelyä eläinlääkärinä. Tämä on ns. yleisosa. Tänä aikana hän on hankkinut käytännön tasolla kokemusta tarttuvien eläintautien vastustamisesta esimerkiksi käytännön eläinlääkintähuollon, eläintautitorjunnan tai tarttuvien eläintautien diagnostiikan tehtävissä ja muodostanut henkilökohtaista näkemystä ammatillisen kehittymisen tavoitteistaan tarttuvien eläintautien erikoisalalla.

Koulutukseen hakevan tulee olla työsuhteessa ohjatun osan koulutuspaikkaan. Tämän työsuhteen ei kuitenkaan tarvitse olla vakinainen. Näitä koulutuspaikkoja erikoistujalla voi olla erikoistumisaikanaan useita. Ohjatun osan koulutuspaikkoina voivat olla tarttuvien eläintautien erikoistumiseen sopivat työtehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa, maa- ja metsätalousministeriössä, Eläintautien torjuntayhdistys ETT:ssä, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Muut koulutuspaikat ja niissä toimivat lähiohjaajat tulee esittää ja perustella TT-ohjausryhmälle henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tai sen päivityksen avulla. Opintopisteitä voi kertyä vasta sen jälkeen, kun koulutuspaikka ja sen lähiohjaaja on hyväksytty. Myös ulkomainen koulutuspaikka voi tulla kyseeseen.

Tarttuvien eläintautien koulutusohjelmaan hakevan tulee osoittaa työtodistuksin, oikeaksi todistetulla CV:llä ja hakemukseen täytettävillä tiedoilla 1) hankittu kokemus erityisesti tartuntatautien ehkäisemisestä ja vastustuksesta, 2) erikoistumiskoulutukselle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet, 3) voimassa oleva työsuhde ainakin yhteen ohjatun erikoistumiskoulutuksen koulutuspaikkaan, 4) esitys pääohjaajaksi tiedekunnasta ja 5) esitys ja alustava lupaus koulutuspaikasta valittavalta sisältöohjaajalta, jos on tarkoitus pääasiassa erikoistua jossakin tietyssä koulutuspaikassa tiedekunnan ulkopuolella. Hakija voi kysyä mahdollisia kyseeseen tulevia pääohjaajia tiedekunnan tästä erikoistumisalasta vastaavalta eläinlääkäriltä.

Hakemus lähetetään sähköisesti tiedekunnan toimistoon. Tiedekunta hyväksyy tämän hakemuksen perusteella hakijan ohjattuun erikoistumiskoulutukseen ja määrää hänelle samalla pääohjaajan.

Hakuohjeet

Ohjattu erikoistumiskoulutus (3 v, 240 op)

Käytännön työpaikkakoulutus (210 op)

  • Perusosa (90–120 op)
  • Syventävä osa (90–120 op)

    Molemmista kuitenkin yhteensä vain 210 op.

Kurssimuotoinen koulutus

  • Kun kurssimuotoista koulutusta on kertynyt vähintään 15–30 op, kirjataan kurssimuotoinen koulutus omalla koodillaan suoritetuksi (hyväksytään ilman opintopisteitä)
  • Opintopisteet kerryttävät kurssista riippuen perus- tai syventävää osaa ja niiden opintopisteet sisältyvät perus- tai syventävän osan opintopisteisiin.

Kirjalliset opintosuoritukset (30 op)

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
  • Erikoistumisportfolio (2 op)
  • Vertaisarvioidun artikkelin kirjoittaminen (10 op)
  • Perusosan kuulustelu (5 op)
  • Syventävän osan kuulustelu (5 op)

Muut kirjalliset suoritukset

  • Vuosittainen keskustelu pääohjaajan kanssa ja muistio (á 0,5 op) (2–4 op)
  • Vuosittaiset portfoliopohdinnat (á 0,5 op) (2–4 op)
  • HOPS-tarkistukset (á 0,5 op) (2–4 op)
  • Kirjallisuuskatsaus (2 tai 4 op)
  • Tapausselostus tai muu esitelmä (1 tai 4 op)

Muiden kirjallisten suoritusten ne opintopisteet, jotka menevät yli 6 op, kirjataan perus- tai syventävään osaan riippuen siitä, kumpaan ne kuuluvat.

Yhteensä 240 op

Tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutuksen opintoaiheet

Erikoistujan ohjaus

Ohjausryhmä: Tarttuvien eläintautien erikoistumista ohjaa erikoistumisalasta vastaavan eläinlääkärin ohella eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston tarttuvien eläintautien erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmä (TT-ohjausryhmä), joka mm. pitää yllä ajankohtaista listausta opintoaiheista, hyväksyy opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja sen avulla esitetyt koulutuspaikat ja sisältöohjaajat, vuosittaisen portfoliopohdinnan avulla tiedekunnassa ja sen ulkopuolella suoritetut koulutusjaksot, loppuportfoliopohdinnan, erikoistumisportfolion ja artikkelin sekä päättää kuulusteluvaatimuksista, -kysymyksistä ja vastausten arvioimisesta. Lisäksi ohjausryhmä hyväksyy uudet pääohjaajat, jotka eivät aikaisemmin ole toimineet pääohjaajina. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, mutta voi käsitellä kiireellisiä asioita kahden viikon varoitusajalla sähköpostitse.

Pääohjaaja: Erikoistujalle määrätään tiedekunnasta pääohjaaja, joka on pysyvässä työsuhteessa tiedekuntaan. Pääohjaajan tulee olla tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri tai tarttuvista eläintaudeista väitellyt eläinlääketieteen tohtori. Pääohjaaja on TT-ohjausryhmän jäsen ja hyväksyy kurssimuotoisen koulutuksen opintosuorituksen ja kirjalliset opintosuoritukset, kun erikoistuja on ne esittänyt hyväksyttäviksi ns. koontilomakkeella. Pääohjaajan kanssa käytäviä ohjauskeskusteluja tulee olla vähintään kolme kertaa erikoistumiskoulutuksen aikana. Näiden tapaamisten järjestäminen on erikoistujan itsensä vastuulla.

Sisältöohjaaja: Muualla kuin yliopistolla kokonaan erikoistuva eläinlääkäri esittää itselleen sisältöohjaajan, jonka hyväksyy TT-ohjausryhmä ja joka on suostunut toimimaan tehtävässä. Sisältöohjaajan tehtävänä on olla erikoistujan mentori, joka kokemuksellaan auttaa erikoistujaa löytämään parhaita mahdollisia väyliä erikoistumisen toteuttamiseen työyhteisössä. Sisältöohjaajan tulee olla eläintautien erikoistumiseen soveltuvan suomalaisen tai ulkomaisen erikoistumistutkinnon suorittanut erikoiseläinlääkäri tai tarttuviin tauteihin liittyvältä alalta väitellyt eläinlääkäri.  

Lähiohjaaja: Muita ohjaajia kutsutaan lähiohjaajiksi ja heitä erikoistujalla voi olla useita työtehtävistä riippuen, koska ohjatun erikoistumiskoulutuksen perusosassa on useita opintoaiheita (katso opintoaihelista). Lähiohjaajan ei tarvitse olla eläinlääkäri ja hän voi alasta riippuen olla esimerkiksi julkisyhteisöistä tai teollisuudesta. Lähiohjaajan hyväksyy erikoistujan esityksestä pääohjaaja ja häneltä täytyy saada suostumus. Lähiohjaaja hyväksyy sen vuosittaisen portfoliopohdinnan, johon sisältyy hänen vastuualueellaan tehty HOPSin mukainen työ (skannattu allekirjoitettu vuosittainen portfoliopohdinta).

Opintojen edistyminen ja sen seuraaminen

Erikoistuja pitää itse kirjaa suorittamistaan opintopisteistä ja toimittaa vuosittain erillisen ohjeen mukaisen vuosittaisen portfoliopohdinnan TT-ohjausryhmälle. Hyväksytyt opintopisteet viedään koontilomakkeella pääohjaajan kautta suorituksiksi. Erikoistuja kerää perusporfolioonsa kurssi- ja muita todistuksia, pitämiään luentoja ja esityksiä, tekemiään raportteja ja koosteita. Opintopisteiden kertymistä eri opintoaiheisiin voi seurata esimerkiksi työpäiväkirjan avulla, joka tulee myös sisällyttää perusportfolioon. Portfolioita kootaan ja kirjoitetaan erillisten ohjeiden mukaisesti.

Perusosa

Perusosan aikana opiskelija perehtyy mahdollisimman laaja-alaisesti erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja erikoisalansa käytännön valmiuksiin. Hän perehtyy tartuntatautien epidemiologiaan, diagnostiikkaan, ehkäisemiseen, vastustukseen ja lainsäädäntöön laaja-alaisesti tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon perusosan opintoaiheiden mukaisesti (Tarttuvien eläintautien opintoaiheet).

Syventävä osa

Syventävässä osassa erikoistuja lisää valmiuksiaan toimia erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä, syventää osaamistaan ja syventyy myös erikoisalansa kehittämiseen. Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista sekä osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen ja esitelmien pitämistä syventymisalaltaan. Erikoistuja keskittyy yhdestä kolmeen (1–3) opinto-aiheeseen, jotka voivat olla perus- tai syventävästä osasta (Tarttuvien eläintautien opintoaiheet) tai jotka räätälöidään erikoistujan omien tavoitteiden mukaisesti. Syventävän osan koulutuspaikan erikoistuja valitsee syventävän aiheensa mukaisesti.

Jos erikoistuja tulee valituksi hoitamaan tiedekunnan erikoistumistointa, hän sijoittuu tarttuvien eläintautien erikoistumiseen sopiviin työtehtäviin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa osallistuen opetukseen, diagnostiikkaan ja mahdollisesti tutkimustoimintaan tavoitteidensa mukaisesti ja suorittaen perus- ja/tai syventävää osaa.

Kurssimuotoinen koulutus

Kurssimuotoinen koulutus koostuu vapaavalintaisista kotimaisista tai ulkomaisista erikoistumiskoulutuksen alaan liittyvistä kursseista, seminaareista ja kongresseista. Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan erikoistumiskoulutuksen aikana. Laillistumisen jälkeen mutta ennen erikoistumiskoulutuksen alkua suoritetuista kursseista voidaan hyväksyä korkeintaan viisi vuotta vanhat kurssit, mutta tämä harkitaan TT-ohjausryhmässä tapauskohtaisesti erikoistujan perustellusta esityksestä. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista. Kurssimuotoisen koulutuksen avulla voidaan myös laajentaa osaamista alueille, joihin koulutuspaikkojen työtehtävät eivät anna valmiuksia. Käytännössä kurssimuotoisen koulutuksen opintopisteet sisällytetään perus- tai syventävän osan opintopisteisiin. Kun niitä on koossa 15–30 op, merkitään kurssimuotoinen osuus pääohjaajan kautta suoritetuksi. Sen jälkeenkin kursseilla voi täydentää perusosan niitä opintoaiheita, joihin ei työn kautta kerry valmiuksia. Syventävän osan kurssien opintopisteet voi kertoa kahdella, mutta sitä ei tarvitse tehdä, jos kursseja kertyy tarpeeksi.

Ohjattuun koulutukseen liittyvät kirjalliset opintosuoritukset

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (2 op): Erikoistujan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma ohjaajiensa avustuksella 6 kk sisällä koulutukseen hyväksymisestä. HOPS:sta tulee käydä ilmi, kuinka erikoistuja saa erikoistumiskoulukseen kuuluvista opintoaiheista vaadittavat opintopisteet, mitä hän suorittaa kursseilla, syventymisala, koulutuspaikat ja eri jaksoista vastaavat ohjaajat. TT-ohjausryhmä hyväksyy HOPS:n ja antaa tarvittaessa siitä palautetta. HOPS:n etenemistä seurataan säännöllisissä tapaamisissa pääohjaajan kanssa. Erikoistuja päivittää HOPS:ia vuosittaisen portfoliopohdinnan yhteydessä.

Vuosittainen portfoliopohdinta (á 0,5 op): Vuosittain erikoistuja hyväksyttää kertyneet opintopisteet erillisen ohjeen mukaisesti TT-ohjausryhmälle toimitettavalla vuosittaisella portfoliopohdinnalla.

Loppuportfoliopohdinta (1 op): Kun erikoistuminen lähenee loppuaan ja opintopisteet on koottu, erikoistuja kirjoittaa loppupohdinnan, jossa hän kuvaa, kuinka kaikki opintoaiheet on suoritettu, esittää viimeistään tässä artikkelia hyväksyttäväksi ja osoittaa erityisesti, kuinka tautivastustuksen ja virologian osuus on suoritettu. Erikoistujan tulee myös osoittaa, kuinka hän on säännöllisesti seurannut erikoistumisalansa tieteellisiä lehtiä.

Erikoistumisportfolio (2 op): Lopputyönään erikoistuja kirjoittaa erikoistumisportfolion, joka on virallinen asiakirja, jolla erikoistuja voisi hakea virkaa tai tointa ja jossa hän osoittaa ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa.

Kirjallisuuskatsaus, valinnainen (2 tai 4 op): Pääsääntöisesti erikoistuja ehdottaa itse aiheen (tai tarvittaessa pääohjaajat antavat aiheita) kirjallisuuskatsausta varten.  Kirjallisuuskatsauksen tulee olla 3-4 liuskaa ja siitä saa kaksi opintopistettä. Kirjoitelmilla voi koota enintään 10 opintopistettä. Mikäli kirjoitus julkaistaan Eläinlääkärilehdessä tai muussa alaan liittyvässä ammattilehdessä, saa kirjoituksesta neljä opintopistettä.

Tapausselostus tai muu esitelmä, valinnainen (1 tai 4 op): Tapausselostuksen esittämisestä tai muun esitelmän pitämisestä saa yhden opintopisteen. Mikäli erikoistujan kirjoitus tapausselostuksesta tai esitelmästä julkaistaan Eläinlääkärilehdessä tai muussa alaan liittyvässä ammattilehdessä, saa kirjoituksesta neljä opintopistettä.

Julkaisun laatiminen (= vertaisarvioidun artikkelin kirjoittaminen; 10 op): Erikoistuja kirjoittaa erikoistumiskoulutuksen aikana syventymisaiheeseensa liittyvän vertaisarvioidun artikkelin. Erikoistujan on oltava artikkelin ensimmäinen kirjoittaja. Kansainvälisiin julkaisusarjoihin kirjoitettu tieteellinen artikkeli käy myös, kun sen aihe on erikoistumisalan mukainen. Kansainvälisessä julkaisussa erikoistujan ei tarvitse olla ensimmäisenä kirjoittajana, mikäli erikoistujan koulutusohjelmakohtainen ohjausryhmä katsoo hänen selvittämänsä työpanoksen riittäväksi. Artikkelin tulee olla hyväksytty julkaistavaksi ennen kuin sen opintopisteet voidaan hyväksyä. Ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista, mutta lisensiaattitutkinnon jälkeen kirjoitetun artikkelin hyväksymisestä opintosuoritukseksi päättää TT-ohjausryhmä.

Kuulustelu (5+5 op): Tarttuvien eläintautien kuulustelussa on kaksi osaa: perusosa ja syventävä osa, joissa molemmissa annetaan kysymysvaihtoehtoja. Kuulustelun voi suorittaa yhdessä tai kahdessa osassa. Jos kuulustelun suorittaa yhdessä osassa, kuulusteluun saa osallistua, kun koossa on vähintään 160 op. Jos kuulustelun suorittaa kahdessa osassa, perusosan voi suorittaa heti HOPS:n laatimisen jälkeen, mutta syventävän osan vasta, kun koossa on vähintään 160 opintopistettä. Osien suorittamisjärjestyksen saa itse valita, mutta kuulusteluun ilmoittauduttaessa on ilmoitettava, aikooko osallistua syventävän osan kuulusteluun. Kuulustelussa saa vielä päättää, osallistuuko vain toiseen vai molempiin osiin. Lisäksi kuulustelussa voi saada suoritettua vain toisen osan, jos toinen osa hylätään. Kuulustelun vanhenemisajan lasketaan alkavaksi vasta jälkimmäisen osan suorituspäivämäärästä. Kuulustelussa erikoistuja saa käyttöönsä eläintautilainsäädännön sähköisessä muodossa; hän saa myös käyttää kuulustelussa lakisäädösten tulosteita, joissa ei ole omia merkintöjä ja jotka on toimitettu nimellä varustettuna tiedekunnan kansliaan vähintään viikkoa ennen kuulustelua.

Tohtoriopintojen ja muun suoritetun erikoistumisen hyväksyminen erikoistumiseen

TT-ohjausryhmä hyväksyy tohtoriopintojen suorituksia erikoistumiseen hakemuksen ja esityksen perusteella ja tapauskohtaisesti sekä edellyttäen, että tohtoritutkinnon aihe sopii tarttuvien eläintautien erikoistumisaiheisiin.

Jos tarttuvien eläintautien erikoistumisen koulutusohjelmaan hakeva tai siinä erikoistuva eläinlääkäri on suorittanut muuten kuin de facto -tunnustuksella eurooppalaisen tai jonkun muun erikoistumiskoulutuksen diplomitutkinnon sellaisella alalla, joka sopii tarttuvien eläintautien erikoistumiseen, hänen on mahdollista saada korvattua kansallisessa erikoistumisessa vaadittavia suorituksia. Koulutusohjelmaan hakevan tai hyväksytyn eläinlääkärin tulee HOPSin avulla esittää, kuinka aikaisempi erikoistumiskoulutus korvaa tarttuvien eläintautien erikoistumisen kurssimuotoista osuutta, perus- ja syventävän osan opintoaiheita ja/tai vertaisarvioidun julkaisun. Sen lisäksi korvattavaksi esitettävien opintoaiheiden kaikki opintopisteet ja suoritukset on perusteltava erillisellä anomuksella, josta selviää, mitä opintoaiheen alakohtaa opintopisteet koskevat ja miten erikoistumisalan laaja-alaisuus ja erityisesti tarttuvien eläintautien lainsäädäntö ja virologia ovat hallinnassa. Puuttuvien opintoaiheiden, -pisteiden ja suoritusten sekä erikoistumisportfolion osalta toimitaan kuten kansallisessa erikoistumiskoulutuksessa. Kuulusteluun saa osallistua, kun erikoistuja on kansallisen erikoistumisen suhteen pysyväismääräysten edellyttämässä vaiheessa. Tapauskohtainen harkinta jää TT-ohjausryhmälle ja tarvittaessa tiedekunnan erikoistumistoimikunnalle.