Hevossairauksien erikoistumiskoulutus

Tutkintonimike

Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i hästsjukdomar
Specialist in Veterinary Medicine, Equine Diseases

Tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on hevossairauksiin (syvällisesti) perehtynyt asiantuntija, jolla on laaja-alaiset tiedot, taidot ja valmiudet työskennellä itsenäisesti erikoiseläinlääkärinä vaativissa työtehtävissä. Koulutusta voidaan painottaa kirurgiaan, sisätauteihin tai lisääntymistieteisiin, mutta erikoiseläinlääkärin oletetaan olevan perehtynyt kaikkiin hevossairauksien osa-alueisiin.

Opinto-oikeuden myöntäminen

Eläinlääkäri voi hakea opinto-oikeutta hevossairauksien erikoistumisen koulutusohjelmaan, kun hän valmistumisen jälkeen on työskennellyt vuoden verran kokopäiväisessä hevospraktiikassa (yleisosa). Mikäli työskentely on ollut osa-aikaista, pidentyy vaadittava työaika vastaavasti. Hyväksyttävä työ on monipuolinen, kokopäivätoiminen työskentely erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä, kuten esim. kliininen eläinlääkärintyö koti- tai ulkomaisella hevosklinikalla, työskentely praktisoivana eläinlääkärinä siten, että pääosa työstä on kliinistä hevostyötä tai työskentely eläinlääketieteellistä (hevoseen kohdistuvaa tai soveltuvaa) tutkimusta suorittavassa laitoksessa.Yleisosan suorittaminen dokumentoidaan työtodistuksin ja/tai potilaspäiväkirjan avulla. Ilman ohjausta työskennellessä potilasmäärä on aina dokumentoitava potilaspäiväkirjalla, jossa vähintään 200 hevospotilasta.

Opiskeluoikeutta hakiessaan eläinlääkärin tulee olla työsuhteessa hyväksyttyyn ohjatun perusosan koulutusklinikkaan ja hänellä tulee olla kyseisellä klinikalla työskentelevän lähiohjaajan kirjallinen suostumus.

Hakuohjeet

Ohjattu erikoistumiskoulutus (3 vuotta, 240 op)

Käytännön työpaikkakoulutus (30–33 kk, 1kk = 6 op) (180–195 op)

  • Perusosa (108–123 op) (kesto 18–21 kk)
  • Syventävä osa (72 op) (kesto 12 kk, joista 6 kk yliopistolla)

Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus (15–30 op) ( ≥ 5 h = 0,5 op, 2–5 h = 0,3 op)

Koulutusohjelmakohtaiset kirjalliset opintosuoritteet (30 op)

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
  • Kirjalliset raportit 8 kpl (2,5 op)
  • Vuosiarvioinnit 3 kpl (1,5 op)
  • Potilaskirjanpito (2 op)
  • Erikoistumisportfolio (2 op)
  • Julkaisu artikkelin laatiminen (10 op)

Kuulustelu (10 op)

 

Yhteensä 240 op

  • Pääohjaaja: Erikoistujalle määrätään tiedekunnasta pääohjaaja, joka on pysyvässä työsuhteessa kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastoon. Pääohjaajan tulee olla hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, hevossairauksista väitellyt eläinlääketieteen tohtori tai hevossairauksien eurooppalainen tai amerikkalainen diplomaatti (kansainvälinen diplomaatti).
  • Lähiohjaaja: Kullekin työjaksolle ohjatun perusosan aikana tulee koulutuspaikassa olla nimetty sivuohjaaja, joka on antanut kirjallisen suostumuksen. Erikoistujan sivuohjaajana voi toimia hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, hevossairauksista väitellyt eläinlääketieteen tohtori tai hevossairauksien eurooppalainen tai amerikkalainen diplomaatti (kansainvälinen diplomaatti).

Ohjattu peruskoulutus (18–21 kk, 108–123 op)

Opintoihin tulee kuulua perusopinnot hevosen kirurgiassa, sisätaudeissa, lisääntymisessä ja diagnostisessa kuvantamisessa. Peruskoulutuksen aikana erikoistuja työskentelee työsuhteessa tiedekunnan hyväksymällä ohjatun perusosan koulutusklinikalla. Hevosohjausryhmä hyväksyy klinikat.

Erikoistujan työskentelyn tulee olla ohjattua, siten että erikoistujan ja lähiohjaajan tulee pääsääntöisesti työskennellä yhdessä samassa työpaikassa. Erikoistuja on velvollinen pitämään erikoistumisensa aikana sekä aihekohtaista ja kronologista potilaskirjanpitoa.

Käytännön työpaikkakoulutukseen hyväksytään yleisten pysyväismääräysten mukainen työaika, lyhin hyväksytty työjakso on yksikalenterikuukausi (30 vrk). Ohjattuun perusosaan voidaan hyväksyä yksittäisiä harjoittelupäiviä koulutuspaikan ulkopuolelta rajoitetusti.

Ohjattu syventävä osa (12 kk, 72 op, tästä 6 kk yliopistolla)

Puolet syventävästä osuudesta suoritetaan Yliopistollisen Eläinsairaalan hevossairaalan erikoistumistoimessa (vuosittain 2 tehtävää), tai muussa tehtävässä. Opintoihin kuuluu päivittäinen kliininen työ, osallistuminen sairaalan sisäiseen koulutukseen, potilasdemonstraatioihin, seminaareihin, kliiniseen opetukseen ja potilaspäivystykseen. Lisääntymisopintojen osuus yliopistoajasta on 0,5–1 kk, suoritusaika sovittava erikseen.

Toinen puoli syventävästä osasta voidaan suorittaa hevosohjausryhmän hyväksymässä paikassa, kuten muussa yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, hevossairaalassa, hevosklinikalla (hyväksytty syventävään osaan) tai siittolassa (hyväksytty syventävään osaan).

Koulutuksen syventävässä osassa eläinlääkäri parantaa tietojaan erikoisosaamisensa ja mielenkiintonsa osa-alueella. Ala voi olla esim. kirurgia tai tarkemmin esim. ontumadiagnostiikka, pehmytosakirurgia, ähkykirurgia, laparoskopia tai haavat ja muu hätätapauskirurgia. Lisäksi yliopisto-osuuden aikana erikoistuja perehtyy monipuolisesti sairaalatoimintaan ja päivystyspotilaisiin.

Kurssimuotoinen koulutus (15–30 op)

Ohjattuun erikoistumiskoulutukseen vaaditaan 15–30 op kurssimaista koulutusta. Kurssimuotoinen koulutus koostuu vapaavalintaisista kotimaisista tai ulkomaisista erikoistumiskoulutuksen kliinistä hevoslääketiedettä käsittelevistä kursseista, seminaareista ja kongresseista.

Koulutuksesta kertyy 0,5 op / ≥ 5 tunnin koulutuspäivä ja vastaavasti 2–5 t koulutuspäivästä saa 0,3 op.

Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan erikoistumiskoulutuksen aikana. Laillistumisen jälkeen mutta ennen erikoistumiskoulutuksen alkua suoritetuista kursseista voidaan hyväksyä korkeintaan viisi vuotta vanhat kurssit.

Ohjattuun koulutukseen liittyvät kirjalliset opintosuoritukset (30 op)

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma: Erikoistujan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma pääohjaajan kanssa 6 kk sisällä koulutukseen hyväksymisestä. Hevossairauksien ohjausryhmä hyväksyy suunnitelmat ja antaa tarvittaessa palautteen. Erikoistujan tulee päivittää vuosittain opintosuunnitelmansa pääohjaajan kanssa. Erikoistuja itse vaikuttaa ohjatun erikoistumiskoulutuksen sisältöön henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan, jossa hän voi kiinnostuksensa mukaisesti painottaa eri osa-alueita. Opiskelija on itse vastuussa ohjatun erikoistumiskoulutuksen monipuolisuudesta. Erikoistujan tulee päivittää vuosittain opintosuunnitelmansa pääohjaajan kanssa. (2 op)
  • Vuosiraportointi: Erikoistuja on velvollinen ottamaan kerran vuodessa yhteyden pääohjaajaansa. Erikoistujan ja pääohjaajan tulee vuosittain arvioida koulutuksen etenemistä erillisen arviointikaavakkeen mukaisesti. (3 kpl, 0,5 op /arviointi)
  • Potilaskirjanpito: Erikoistuja on velvollinen pitämään perusosan ja syventävän osan aikana potilastapauksista kirjanpitoa. Kirjanpitoon tulee sisältyä vähintään 100 potilastapausta vuosittain ohjatun koulutuksen aikana, pääohjaaja hyväksyy kirjanpidon. (2 op)
  • Kirjalliset raportit: Erikoistujan tulee kirjoittaa ohjatun osan aikana seuraavat raportit: kaksi potilastapausta ja kaksi anestesia-, röntgen- ja kliinisen farmakologian raporttia. Raportit hyväksyy joko pääohjaaja tai erikseen tehtävään nimetyt henkilöt. ( yhteensä 2,5 op)
  • Erikoistumisportfolio: Erikoistuja ylläpitää koulutuksensa ajan portfoliota, jonne hän kerää kaikki opintosuoritukset. Portfolion pohjalta erikoistuja laatii koulutuksen lopuksi erikoistumisportfolion/näyteportfolion, jonka ohjausryhmä hyväksyy. 
  • Julkaisun laatiminen: Erikoistumiskoulutukseen sisältyy myös vähintään yhden hevosiin liittyvän, alan erikoisosaamista osoittavan vertaisarvioidun julkaisun laatiminen. Käsikirjoitus tulee hyväksyä julkaistavaksi vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä julkaisusarjassa. Erikoistujan tulee olla ensimmäisenä kirjoittajana Suomen Eläinlääkärilehdessä julkaistavassa artikkelissa. Kansainvälisessä julkaisussa erikoistujan ei tarvitse olla ensimmäisenä kirjoittajana, mikäli erikoistujan koulutusohjelmakohtainen ohjausryhmä katsoo hänen selvittämänsä työpanoksen riittäväksi. Ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista laadittujen julkaisujen hyväksymisestä opintosuoritukseksi päättää ohjausryhmä. (10 op)
  • Kuulustelu: Erikoistujan tulee läpäistä kirjallinen kuulustelu. Kuulusteluun voi ilmoittautua, kun opintosuorituksia on koossa vähintään 160 opintopistettä. Kuulusteluun voi osallistua ennen kuin syventävä osa on kokonaan suoritettu. Kuulustelu vanhenee 4 vuodessa. Kuulusteluvaatimukset päivitetään vuosittain. (10 op) 

Pääohjaaja hyväksyy erikoistujan kaikki muut opintosuoritukset, ohjausryhmä hyväksyy portfolion. Pääohjaaja lähettää tiedon opintosuoritusten hyväksymisestä myös ohjausryhmälle.

Hevossairauksien erikoistumistutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumistutkinnot

Tutkintotodistuksen saa kun on ilmoittautunut erikoistujaksi ja esittää ohjaajalle hyväksyttävän portfolion suoritettuaan muuten kuin de facto -tunnustuksella jonkin seuraavista koulutuksista:

  • ECVS, ACVS (European / American Veterinary Specialist in Equine Surgery)
  • ECEIM, ACVIM - Large animal
  • European / American Specialist in Equine (/Large Animal) Internal Medicine

Muista kansainvälisistä tutkinnoista voidaan hyväksyä hevosia käsitteleviä osia koulutuksesta tapauskohtaisesti. Hevossairauksien erikoistumisen ohjausryhmä käsittelee hakemukset.

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen kuuluu ohjattu käytännön työpaikkakoulutus. Eläinlääketieteellinen tiedekunta myöntää koulutusoikeuden niille tiedekunnan ulkopuolisille klinikoille, jotka täyttävät koulutuspaikkavaatimusten kriteerit.

Oikeutta toimia hevossairauksien erikoistumisalojen koulutusklinikkana anotaan erikoistumistoimikunnalta. Vapaamuotoisessa hakemuksessa on syytä kuvata klinikan toimintaa, mm. potilasmäärät, klinikan varuste- ja palveluvalikoima, klinikan henkilöstö ja koulutuksesta vastaavan eläinlääkärin tiedot.

Yleisosan ja/tai ohjatun osan koulutuspaikkahakemus lähetetään tiedekuntaan erikoistumiskoulutuksesta vastaavalle suunnittelijalle osoitteella: ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto.

Yleisklinikoilta vaaditaan, että erikoistujan lisäksi klinikalla työskentelee päätoimisesti yksi eläinlääkäri kyseisellä erikoistumisalalla (ei välttämättä erikoiseläinlääkäri).

Ohjatun erikoistumiskoulutuksen klinikoilta vaaditaan, että klinikalla työskentelee päätoimisesti erikoistujan lisäksi hevossairauksien erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori.

Perusosan klinikka

  • Pätevä lähiohjaaja
  • Riittävä potilasmateriaali, vähintään 800 potilasta vuodessa
  • Röntgen/kuvankatselumahdollisuus
  • Ultraäänilaite
  • Tähystyslaitteet; ainakin ylähengitystiet
  • Selvitys laboratoriotoiminnasta

Syventävän osan klinikka
(edellisten vaatimusten lisäksi)

  • Riittävä ja monipuolinen potilasmateriaali, vähintään 2000 potilasta vuodessa
  • Inhalaatioanestesia ja tarkoituksenmukainen valvontalaitteisto
  • Monipuolinen leikkaustoiminta asianmukaisissa tiloissa
  • Röntgen, mahdollisuus myös vaativampiin kuvauksiin
  • Ultraäänilaite, jonka avulla mahdollisuus sekä sisätauti- että kirurgisiin diagnooseihin
  • Sydäntutkimuksia (ainakin ekg)

Koulutuspaikkaoikeuden saaneet klinikat