Elintarviketuotannon hygienian erikoistumiskoulutus

Tutkintonimike

Elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i livsmedelsproduktionshygien
Specialist in Veterinary Medicine, Hygiene of Food Production

Tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on lisätä syvällistä asiantuntijuutta elintarvikehygienian osa-alueella. Koulutus perustuu eläinlääkärin perustutkinnon laaja-alaisuuteen ja sen hyödyntämiseen elintarvikkeiden tuotantohygienian ja turvallisuuden erikoisosaamisessa.

Tutkinnon laajuus on 240 op (kesto 4 vuotta). Se koostuu ohjatusta yhden vuoden mittaisesta koulutuksen yleisosasta sekä kolmen vuoden mittaisesta ohjatusta erikoistumisesta, sisältäen käytännön työpaikkakoulutusta, kurssimuotoista teoreettista koulutusta, tieteellisen julkaisun laatimisen sekä muita kirjallisia opintosuoritteita ja koulutusohjelmakohtaisen erikoistumiskuulustelun.

Erikoistumisen pääpaino tulee liittyä elintarvikkeiden tuotantoprosessien hygieenisiin ja terveydellisiin riskeihin ja niiden hallintaan. Koulutuksen tärkeitä opiskeluaiheita, joita erikoistujan on sisällytettävä opintoihinsa, ovat elintarvikehygienian lisäksi tuotantoon liittyvät laatujärjestelmät ja niiden hallinta, riskinarviointi, omavalvonta, HACCP-järjestelmä ja tuotantoympäristöön sekä varsinaisiin valmistusprosesseihin liittyvä osaaminen. Elintarvikehygienian opintojen tulee ottaa huomioon elintarvikkeiden tuotantoympäristö ja lopputuote patogeenisten mikrobien ja pilaajamikrobien kasvun kannalta eli painottua elintarviketuotannon mikrobiekologiaan.

Opinto-oikeuden myöntäminen

Laillistettu eläinlääkäri voi hakea opinto-oikeutta erikoistumistutkinnon suorittamiseen työskenneltyään valmistumisen jälkeen vähintään vuoden ajan alaan liittyvissä tehtävissä. Työskentely elintarviketeollisuudessa, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon tai elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtävissä kunnan tai valtion viroissa tai Helsingin yliopistolla katsotaan tässä alaan liittyviksi tehtäviksi. Vuoden työkokemuksen on sisällettävä vähintään 4 viikkoa työskentelyä valvonta- ja/tai hallintotehtäviä hoitavana eläinlääkärinä ympäristöterveydenhuollon valvontayksikössä (ympäristöterveydenhuollon hallinnon harjoittelu) ja 4 viikkoa tarkastuseläinlääkärin tehtävissä. Yleisosan suoritettuaan, ohjattuun erikoistumiseen hakeva henkilö täyttää sähköisen lomakehakemuksen tai toimittaa hakemuksen tiedekunnan kansliaan jatkotutkintosuunnittelijalle. Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston erikoistumisen ohjausryhmän puheenjohtaja määrää hakijalle pääohjaajan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

Hakuohjeet

 

Ohjattu erikoistuminen (3 vuotta, 240 op)

Listassa on kuvattu erikoistumiskoulutuksen opintopisteiden muodostuminen työpaikkakoulutuksen ollessa laajin mahdollinen. On huomioitava, että kirjallisia opintosuoritteita tai kurssimuotoista koulutusta voi suorittaa enemmän, jolloin käytännön työpaikkakoulutukseen vaadittu opintopistemäärä vastaavasti vähenee. Käytännön työpaikkakoulutuksen minimimäärä on kuitenkin 140 op.

  • Käytännön työpaikkakoulutus (noin 25 kk) (153 op)
  • Perusosa (kesto noin 20 kk) (117 op)
  • Syventävä osa (kesto 6 kk) (36 op)
  • Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus (55 op)
  • Hygieenikkokuulustelun teoreettinen osa (40 op)
  • Muu kurssimuotoinen koulutus (15 op) (≥ 5 h = 0,5 op, 2-5 h = 0,3 op)

Koulutusohjelmakohtaiset kirjalliset opintosuoritteet (30 op)

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op)
  • Portfolio (2 op)
  • Tieteellinen julkaisu (10 op)
  • Kuulustelu (10 op)
  • Muut kirjalliset suoritteet (6 op)
  • Kirjallisuuskatsaus (2 tai 4 op)
  • Tapausselostus min. 1 kpl (2 tai 4 op)

Arviointi- ja ohjauskeskustelu (2 op)

 

Yhteensä 240 op

Tiedekunnasta määrätyn pääohjaajan lisäksi erikoistujalla tulee olla lähiohjaaja tai useampi liittyen käytännön työpaikkakoulutukseen. Lähiohjaajan tulee olla ympäristöterveydenhuollon tai elintarviketuotannon erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori. Ohjaajana voi toimia myös alaan liittyvä erikoislääkäri tai lääketieteen tohtori.

Pääohjaajan kanssa käydään vähintään kerran vuodessa arviointi- ja ohjauskeskustelu (2 op).

Käytännön työpaikkakoulutus (140–153 op)

  • Perusosa
    Käytännön työpaikkakoulutukseksi erikoistumisen perusosalla hyväksytään työskentely elintarviketeollisuudessa, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, maa- ja metsätalousministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, aluehallintovirastossa, ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä tai Helsingin yliopiston elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon osastolla. Mikäli erikoistuja työskentelee päätoimisesti elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla, tulee hänen suorittaa vähintään 6 kk:n mittainen työjakso yliopiston ulkopuolella.
  • Syventävä osa
    Erikoistumisen syventävän osan työpaikkakoulutus käsittää 6 kk työskentelyjakson eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston erikoistumisvirassa. Tähän kuuluu tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista, osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen sekä syventymistä monipuolisesti elintarvikkeiden tuotantohygieniaan. Opinnoissa on huomioitava useita seuraavista aihealueista: liha-, kala-, maito- ja vihannestuotanto, tuotantohygienia ja siihen liittyvät mahdolliset terveysriskit ja niiden hallinta, riskinarviointi, tuotantotilojen ja prosessilinjojen rakenteet ja niiden hallinta sekä elintarvikevälitteisten mikrobien ekologia ja epidemiologia. Tämän ohella osa opinnoista voi liittyä muihin elintarviketuotantoon liittyviin aloihin, kuten esimerkiksi elintarvikevalvontaan, elintarvike-ekonomiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Erikoistuja kirjoittaa tutkimusaiheestaan julkaisun.

Kyseinen jakso voidaan katsoa suoritetuksi myös, mikäli erikoistuja on työskennellyt elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla muussa kuin erikoistumisvirassa vähintään 6 kk, mikäli työskentelyjaksolle asetetut sisältövaatimukset täyttyvät.

Tiedekunnassa suoritettava syventävä jakso voidaan lyhentää 3 kk:n mittaiseksi, mikäli erikoistuja on perehtynyt tieteelliseen työhön muussa tutkimuslaitoksessa vähintään puolen vuoden ajan ja kirjoittanut tänä aikana aiheestaan julkaisun, tai koonnut sekä analysoinut materiaalin julkaisun kirjoittamista varten. Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston johtoryhmä päättää tapauskohtaisesti mahdollisuudesta jakson lyhentämiseen. Lyhennetty erikoistumisjakso tulee kuitenkin suorittaa aikana, jolloin erikoistuja voi osallistua opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen.

Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus (40 op + vähintään 15 op)

Erikoistuvan eläinlääkärin on suoritettava hygieenikkokuulusteluun sisältyvät tarkastuseläinlääkärikuulustelu, ympäristöterveydenhuollon hallinnon kurssi sekä hygieenikkokuulustelu. Nämä muodostavat yhteensä 40 opintopistettä. Tämän teoreettisen osuuden lisäksi erikoistujan tulee suorittaa kurssimuotoista koulutusta vähintään 15 opintopisteen verran. Ennen erikoistumisopinto-oikeuden myöntämistä suoritettuja kursseja hyväksytään vain erityisen perustelluista syistä.

Kurssimuotoiseen koulutukseen tulee kuulua opintoja elintarvike- ja ympäristöhygieniasta sekä ympäristöterveydenhuollon hallinnosta. Opiskelija pitää itse kirjaa suorittamistaan opintopisteistä ja säilyttää koulutusten todistukset osana portfoliotaan. Vaadittujen opintopisteiden täytyttyä erikoistuja toimittaa yhteenvedon suorittamistaan kursseista pääohjaajalle, joka hyväksyy kurssimuotoisen koulutuksen yhtenä kokonaisuutena.

Ohjattuun koulutukseen liittyvät kirjalliset opintosuoritteet (vähintään 30 op)

Erikoistumiskoulutukseen kuuluvia kirjallisia suoritteita ovat henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), portfolio, tieteellisen julkaisun laatiminen, kuulustelu sekä muut kirjalliset suoritteet, joita ovat kirjallisuuskatsaukset ja tapausselostukset.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (2 op): Erikoistuja laatii yhdessä pääohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta selviävät opiskelijan tavoitteet, suuntautuminen erikoistumisalan sisällä sekä erikoistumisen käytännön toteuttaminen (suunnitelma työskentelystä erikoistumisen aikana sekä kurssimuotoisesta koulutuksesta). Lisäksi HOPS:sta ilmenevät erikoistujan muut ohjaajat. Erikoistumisen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. HOPS:in laatimista varten on erillinen ohje. Opintosuunnitelma hyväksytään elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston erikoistumisen ohjausryhmässä.

Portfolio (2 op): Erikoistumisen etenemisen seurannassa käytetään portfolio-muotoista seurantajärjestelmää, jossa opiskelija itse kokoaa opintosuorituksistaan todistuksia ja kirjaa ylös oppimisen kannalta merkittäviä seikkoja. Erikoistumisen päätteeksi koulutukseen liittyen kirjoitetaan ns. näyteportfolio, johon on erillinen ohjeistus.

Julkaisun laatiminen (10 op): Erikoistuja laatii pienimuotoisesta tutkimuksesta tieteellisen artikkelin, joka tulee hyväksyä julkaistavaksi vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä kotimaisessa tai ulkomaisessa tieteellisessä sarjassa. Mikäli artikkeli julkaistaan Suomen Eläinlääkärilehdessä, tulee erikoistujan olla artikkelissa ensimmäisenä kirjoittajana. Kansainvälisessä julkaisussa erikoistujan ei tarvitse olla ensimmäisenä kirjoittajana, mikäli erikoistujan koulutusohjelmakohtainen ohjausryhmä katsoo hänen selvittämänsä työpanoksen riittäväksi.

Kuulustelu (10 op): Kirjallinen kuulustelu järjestetään kerran marraskuussa ja siihen voi osallistua kun on suorittanut vähintään 160 op verran erikoistumisopintoja.                                                                      

Muut kirjalliset suoritteet (vähintään 6 op)

Kirjallisuuskatsaus (2 tai 4 op): Pääohjaajat antavat pyydettäessä aiheita kirjallisuuskatsausta varten ja niitä on myös saatavana oppimisalustalla. Kirjoitelman pituus on 3-4 liuskaa ja siitä saa kaksi opintopistettä. Kirjoitelmilla voi koota enintään kuusi opintopistettä. Mikäli kirjoitus julkaistaan Eläinlääkärilehdessä tai muussa alaan liittyvässä ammattilehdessä, saa kirjoituksesta 4 opintopistettä.

Tapausselostus (2 tai 4 op): Tapausselostuksen esittämisestä saa yhden opintopisteen kurssimuotoiseen koulutukseen. Yhden tapauksen esittäminen kuuluu pakollisena osana erikoistumiseen. Erikoistujien odotetaan myös osallistuvan tapausselostuksiin liittyvään, oppimisalustalla käytävään keskusteluun. Mikäli kirjoitus julkaistaan Eläinlääkärilehdessä tai muussa alaan liittyvässä ammattilehdessä, saa kirjoituksesta 4 opintopistettä.

Pääohjaaja hyväksyy erikoistujan koulutusjaksot, kurssimuotoisen koulutuksen sekä kirjalliset opintosuoritukset. Pääohjaaja lähettää tiedon opintosuoritusten hyväksymisestä sekä erikoistumisportfolion elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston erikoistumisen ohjausryhmälle. Ohjausryhmän tulee hyväksyä erikoistumisportfolio, ja vahvistaa kaikki opintosuoritukset hyväksytyksi.

Erikoistumistutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumistutkinnot

Elintarviketuotannon hygienian erikoistumistutkintoon voidaan hyväksyä kyseistä aihepiiriä käsitteleviä osia kansainvälisistä erikoistumiskoulutuksista alakohtaisen erikoistumisen ohjausryhmän arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti.