ELL Kristiina Sarjokarin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lypsylehmien kuolleisuutta Suomessa, ja tunnistetiin tärkeimpiä sille altistavia riskitekijöitä. Tavoitteena oli löytää keinoja lehmien hyvinvoinnin, pitkäikäisyyden ja elinikäistuottavuuden parantamiseksi. Aihe on merkityksellinen, sillä se linkittyy paitsi eläinten hyvinvointiin, myös maidontuotannon resurssitehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin aktiivisesti maitoa tuottavien tilojen tuotosseurantatietoja vuosilta 2011-2020, sekä tutkijaryhmän keräämiä havaintoja lehmistä ja niiden olosuhteista pihattonavetoissa.
Lypsylehmien kuolleisuus sisältää sekä itsestään kuolleet, että tilalla lopetetut lehmät. Väitöstutkimus osoitti, että lypsylehmien kuolleisuus sekä kuolleisuuden osuus kaikista lehmien poistoista kasvoivat Suomessa vuosina 2013–2020. Kokonaiskuolleisuuden kasvu johtui lopetettujen lehmien määrän lisääntymisestä Holstein-rodun osuuden kasvaessa, ollen suurempaa isommilla tiloilla. Itsestään kuolleiden lehmien osuus sitä vastoin säilyi alhaisella tasolla koko seurantajakson ajan. Lisäksi karjojen keskimääräinen poistoprosentti pieneni, ja poistettujen lehmien ikä ja elinikäistuotos kasvoivat.
Lehmäkuolleisuuden huippu ajoittui ensimmäisiin kymmeneen päivään poikimisen jälkeen. Tietyt sairaudet lisäsivät lehmän riskiä kuolla tilalla, mutta näiden vaikutuksissa havaittiin suuria tilakohtaisia eroja. Itsestään kuolemisen syytä ei useimmiten tilalla tiedetty, mutta lopetuksen syynä oli yleisimmin sorkka- tai jalkasairaus. Tutkimuksessa havaittiin kuolinriskin yhteyksiä pihaton olosuhteisiin ja karjan hoitokäytäntöihin.
Sarjokarin tutkimuksen mukaan kuolleisuuden vähentämiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Se vaatii huolellista paneutumista yksittäisten karjojen tilanteisiin, sillä altistavat tekijät ovat tilakohtaisia.
– Maitotilayrittäjän työ on haastavaa ja vaatii paljon osaamista ja hyvää karjasilmää. Tuottajien päätöksenteon tueksi tarvitaan nykyistä paremmin pureksittua dataa sekä laadukkaita asiantuntijapalveluja, Sarjokari toteaa.
Väitöksen tiedot
Eläinlääkäri, ELL Kristiina Sarjokari väittelee perjantaina 5.6.2026 klo 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, B-rakennus, Sali 108, Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on professori Peter T. Thomsen, Aarhus University, ja kustoksena professori Päivi Rajala-Schultz. Tilaisuutta voi seurata myös
Kristiina Sarjokari toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa, tuotantoeläinten hyvinvoinnin tutkijaryhmässä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa kunnaneläinlääkärinä, opettajana, tutkijana, ja terveydenhuoltoeläinlääkärinä.
Yhteystiedot
- Kristiina Sarjokari, 050 398 6123
,