Liisa Lilja-Maula työskentelee eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolla. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt koirien hengitystiesairauksiin sekä siihen, miten ääripiirteet, kuten lyhyt kuono tai lyhyet jalat, vaikuttavat koirien hyvinvointiin ja miten jalostuksella voidaan puuttua näihin ongelmiin.
Tutkimus lyhytkuonoisten koirarotujen ylähengitystieoireyhtymästä (brachycephalic obstructive airway syndrome, BOAS) johti siihen, että Suomen Kennelliitto otti vuonna 2017 käyttöön BOAS-testin jalostuksen tueksi. Lilja-Maula on toiminut tutkimustyönsä ohella Kennelliitossa eläinlääkärinä ja jalostukseen otettavien seulontaröntgenkuvien lausujana vuodesta 2017 lähtien, ja tiivis yhteistyö jatkuu myös uudessa tehtävässä.
– Tutkijoiden, rotujärjestöjen ja Kennelliiton aktiivisen yhteistyön ansiosta Suomi on ollut edelläkävijä BOAS-testauksessa ja sen tulosten arvioinnissa, hän sanoo.
Koirien ääripiirteiden aiheuttamat ongelmat on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta aiheeseen on herätty laajemmin vasta viime vuosina. Aihe on tällä hetkellä entistä ajankohtaisempi, koska valmisteilla on sekä kansallisen että EU-tason lainsäädäntöä ääripiirteiden rajoittamiseksi.
– Minua on tutkijana ilahduttanut erityisesti se, miten tutkimusten tuloksia on voitu konkreettisesti hyödyntää koirien terveyden parantamiseksi ja kuinka aktiivisia suomalaiset koiranomistajat ja kasvattajat ovat olleet osallistumaan tutkimuksiin, Lilja-Maula sanoo.
Liisa Lilja-Maula valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2003 ja eläinlääketieteen tohtoriksi vuonna 2015. Hän toimi Suomen Akatemian osa-aikaisena kliinisenä tutkijana vuosina 2017–2021 ja sai kliinisen tutkimuksen dosentuurin seuraeläinten alalta vuonna 2020. PI-status hänelle myönnettiin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2021.