Bottom content

Koulutus

Tiedotusvälineissä pohditaan lähes päivittäin biologiaan liittyviä tärkeitä kysymyksiä, kuten: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa eliöstöömme? Estääkö monimuotoinen luonto allergioita? Miten syöpäsolu toimii? Miten aivot toimivat?

Helsingin yliopisto tarjoaa Suomen laaja-alaisimman biologian kandiohjelman, josta valmistuu luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Viikin kampuksella toimivassa ohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa: ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia ja neurotiede, kasvibiologia, mikrobiologia sekä perinnöllisyystiede. Näiden tieteenalojen tutkimusryhmissä selvitetään muun muassa edellisiä kysymyksiä. Uusi tutkimustieto välittyy opiskelijalle kandiohjelman monipuolisen opetuksen kautta.

Suoritettuaan biologian kandiohjelman opiskelija

  • tuntee biologian keskeiset teoriat ja käsitteet
  • tuntee eliökunnan kehityksen ja monimuotoisuuden perusteet
  • ymmärtää eliöiden perinnöllisyyttä, fysiologiaa, rakennetta ja toimintaa solutasolta toimivan organismin ja populaatioiden kautta eliöyhteisötasolle

Lisäksi opiskelija

  • osaa soveltaa oppimaansa teoriaa ja käyttää keskeisiä laboratorio- ja kenttätutkimusmenetelmiä
  • osaa analysoida tutkimusaineistoja tilastollisesti
  • pystyy etsimään tieteellisiä artikkeleita ja lukemaan niitä
  • osaa kirjoittaa raportteja ja pitää esitelmiä
  • omaa hyvät ryhmätyöskentely- ja keskustelutaidot

Katso lisätietoja opinnoista ohjelman verkkosivuilta: www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/biologian-kandiohjelma

Biologian kandiohjelmassa on erillinen sisäänotto suomenkielisille (50) ja ruotsinkielisille (15) opiskelijoille. Ohjelman opetuskielet ovat suomi ja ruotsi, ja kurssit ja tutkielman voi kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi. Kurssikirjat ja oheislukemisto ovat pääasiassa englanniksi. 

Ohjelman erikoisuutena on mahdollisuus suorittaa tutkinto kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Kaksikielisen tutkinnon (KaTu) ohjelmassa vähintään tutkinnon kolmasosa (60 opintopistettä) suoritetaan toisella kotimaisella kielellä (ruotsi). Käytännössä opiskelija voi suorittaa suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista ruotsiksi. Kielikeskus tarjoaa tukea opiskeluun toisella kielellä.

KaTu-opiskelija saa tutkintotodistukseensa merkinnän siitä, että hän on suorittanut kaksikielisen tutkinnon. Lisäksi opiskelija saa virallisen todistuksen kielitestistä (CEFR/C1). Kaksikielinen tutkinto kehittää käytännön kielitaitoa, mikä parantaa opiskelumahdollisuuksia muissa Pohjoismaissa ja voi olla valttikortti työnhaussa.

Helsingin yliopistossa on runsaasti eri alojen ruotsinkielisiä kursseja, joita voi sisällyttää Katu-tutkintoon. Myös muissa Suomen yliopistoissa sekä Pohjoismaiden yliopistoissa ruotsiksi suoritetut kurssit voi liittää tutkintoon.

Biologian kandiohjelman erityispiirre on monipuolisuus. Opiskelemalla koulutusohjelman viittä tieteenalaa opiskelija oppii keskeisen teorian lisäksi kattavasti laboratoriomenetelmiä. Toisaalta eliöt, niiden elinympäristöt ja niistä tehtävä tutkimus tulevat tutuiksi kenttäkursseilla, joita pidetään Helsingin yliopiston kenttäasemilla Kilpisjärvellä, Lammilla ja Tvärminnessä sekä Keniassa Taitan tutkimusasemalla.

Biologian kandiohjelmassa voi myös hakea aineenopettajankoulutukseen, josta valmistuu biologian aineenopettajaksi. Koulutukseen on erillinen haku, johon on suositeltavaa osallistua jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Biologian koulutusohjelman tieteenala on biologia, mutta koulutuksen aikana opiskelija erikoistuu yhteen biologian osa-alueeseen. Biologian erikoistumisala on yksi viidestä ohjelmassa mukana olevista tieteenaloista.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), ja se suoritetaan kolmessa vuodessa. Tutkinto rakentuu seuraavasti:

Pakolliset opinnot 140 op

  • biologian perusopinnot 25 op
  • biologian aineopinnot, jotka sisältävät kandidaatintutkielman 95 op
  • muut opinnot 20 op

Valinnaiset opinnot  40 op

  • opintoja omasta tai muista koulutusohjelmista

Biologian perus- ja aineopinnot sisältävät tieteenalojen keskeiset teoriat ja käsitteet sekä laboratorio- ja kenttäkursseja. Opetuksessa pyritään yhä enemmän opiskelijalähtöisyyteen, mikä korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa. Käytännössä se tarkoittaa perinteisten luentojen ja verkkokurssien lisäksi yhä enemmän kirjallisia raportteja, seminaariesityksiä ja ryhmätöitä.

Ensimmäisen vuoden yhteisten perusopintojen aikana opiskelija valitsee ohjelman viidestä tieteenalasta mieleisensä, johon hän perehtyy syvällisemmin. Kandidaatintutkielma kirjoitetaan kyseisestä tieteenalasta.

Tieteenalakohtaisen opintokokonaisuuden (30 op) suoritettuaan opiskelijalla on ainakin seuraavat valitsemansa tieteenalan valmiudet:

Ekologia ja evoluutiobiologia

  • tunnistaa Suomen keskeiset elinympäristöt sekä eläin- ja kasvilajit
  • ymmärtää mitä luonnonvalinta on ja miten evolutiivinen muutos tapahtuu
  • ymmärtää miten ekologista teoriaa voi soveltaa käytännössä
  • tuntee käyttäytymisekologisen tutkimuksen lähtökohdat
  • osaa suunnitella ja toteuttaa tieteellisen tutkimuksen

Fysiologia ja neurotiede

  • tuntee eläinten keskeisten elintoimintojen mekanismit
  • ymmärtää eri kudosten ja elinten rakenteen sekä toiminnan yhteyksiä, myös niiden evolutiivisen kehityshistorian näkökulmasta
  • ymmärtää miten molekyyli- ja solubiologiset mekanismit ohjaavat yksilön kehitystä, elintoimintoja, sopeutumista ja vuorovaikutuksia ympäristön kanssa
  • tuntee fysiologian ja neurotieteen keskeisimmät tutkimusmenetelmät

Kasvibiologia

  • tunnistaa Suomen keskeiset elinympäristöt sekä eläin-, kasvi- ja sienilajit
  • osaa käyttää eliölajien määrityskaavoja ja pystyy inventoimaan luontokohteiden lajistoja esimerkiksi suojelusuunnittelun tai maankäytön tarpeisiin
  • tuntee kasvien fysiologian ja kehitysbiologian perusteet
  • osaa tarkastella kasvien rakenteita evolutiivisesta ja ekologisesta näkökulmasta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa ekologisen tutkimuksen

Mikrobiologia

  • tunnistaa mikrobien pääryhmät, niiden erityispiirteet sekä aseman eliökunnassa
  • ymmärtää mikrobien tärkeimpiä toimintamekanismeja sekä niiden vaikutuksia eliöiden ja erilaisten ekosysteemien toimintaan
  • osaa suunnitella ja toteuttaa mikrobiologisen tutkimuksen
  • tuntee mikrobien bioteknistä hyötykäyttöä

Perinnöllisyystiede

  • ymmärtää miten ominaisuudet periytyvät
  • tuntee perinnöllisen muuntelun lainalaisuudet populaatiotasolla ja evolutiivisessa aikaskaalassa
  • tuntee miten perinnöllinen informaatio on rakentunut ja miten se toimii sekä geeni- että genomitasolla
  • ymmärtää miten geneettinen informaatio säätelee eliöiden kehitystä ja toimintaa
  • tuntee perinnöllisyystieteen bioteknisiä menetelmiä ja esimerkiksi lääketieteellisiä sovelluksia

Muut opinnot sisältävät kieli- ja viestintäopintoja, työelämään valmentavia opintoja ja työelämäjakson, joka voi olla käytännön työharjoittelu tai työelämään perehdyttävä projekti.

Aineenopettajakoulutukseen valittu opiskelija suorittaa valinnaisina opintoina 60 op toisesta opetettavasta aineesta, joka biologian opiskelijalla on tavallisesti maantiede, mutta voi olla myös kemia, fysiikka, matematiikka tai terveystieto.

Kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma (6 op), joka perustuu jonkin ohjelman tieteenalan tieteelliseen kirjallisuuteen (katso kohta Opintojen rakenne). Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti tutkielman aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja oppii kirjoittamaan äidinkielellään hyvää asiatekstiä.

Kandidaatintutkielmaa tehdessä oppii

  • etsimään ja valitsemaan aiheen kannalta keskeiset tieteelliset artikkelit
  • lukemaan ja arvioimaan kriittisesti valitsemansa artikkelit
  • tiivistämään artikkeleiden pääasiat omin sanoin kirjallisesti hyvällä asiakielellä
  • viittaamaan artikkeleihin tieteellisen käytännön mukaisesti

Tutkielman laajuus on noin 20 sivua ja se suositellaan tehtäväksi tutkinnon kolmantena opiskeluvuotena. Ohjeet tiedon etsimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen annetaan kandidaattiseminaarissa.

Biologian kandiohjelmasta valmistunutta rohkaistaan hakeutumaan työelämään. Valmistuneella on seuraavia uramahdollisuuksia:

  • tutkimusryhmän avustaja sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa (yliopistot, virastot, tutkimuslaitokset)
  • avustaja, asiantuntija tai luontokartoittaja ympäristö- ja luonnonsuojelutehtävissä (virastot, yritykset, tutkimuslaitokset)
  • viestintätehtävät (sanoma- ja aikakauslehdet sekä muu media)
  • maisterivaiheen opiskelija jossakin maisteriohjelmassa (katso kohta Jatko-opintomahdollisuudet)

Biologian kandiohjelmassa voi opiskella biologian aineenopettajaksi. Opetettavien aineiden opinnot (biologia ja toinen opetettava aine, esimerkiksi maantiede) tulee sisältyä jo kandidaatin tutkintoon. Aineenopettajan pätevyyden saa kuitenkin vasta, kun maisterintutkinto ja siihen sisällytettävät opettajan pedagogiset opinnot (60 op) on suoritettu.

Kandiohjelman tieteenalojen toiminta on hyvin kansainvälistä. Opiskelija voi osallistua kansainväliseen toimintaan seuraavasti:

  • hakea ulkomaille opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun
  • osallistua ulkomaalaisten opettajien pitämille kursseille ja ulkomaalaisten tutkijoiden seminaariesityksiin
  • suorittaa työharjoittelun kansainvälisessä tutkimusryhmässä joko Suomessa tai ulkomailla
  • opiskella kieliä Kielikeskuksessa
  • osallistua ulkomaalaisten opiskelijoiden tapaamisiin
  • toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden tuutorina
  • toimia ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä
  • Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA)
  • Helsingin yliopiston kenttäasemat Kilpisjärvellä, Lammilla, Tvärminnessä ja Kenian Taitalla
  • Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS)
  • Luonnonvarakeskus (LUKE)
  • Molekyylibiotieteiden kandiohjelma (Helsingin yliopisto)
  • Suomen Bioteollisuus ry
  • Suomen ympäristökeskus (SYKE)
  • Ympäristötieteiden kandiohjelma (Helsingin yliopisto)

Biologian kandiohjelmaan osallistuvissa tieteenaloissa on useita kansainvälisesti tunnettuja tutkimusryhmiä.

Biologian kandiohjelman suorittaneella on hyvin monipuolisia jatko-opintomahdollisuuksia. Opiskelija voi jatkaa jossain Helsingin yliopiston maisteriohjelmassa etukäteen ilmoitettujen kriteerien ja periaatteiden mukaisesti hakematta uutta tutkinnonsuoritusoikeutta.

Valmistuneella opiskelijalla on suorittamistaan opintokokonaisuuksista riippuen suora opinto-oikeus Helsingin yliopiston Viikin kampuksella toimivaan kahdeksaan maisteriohjelmaan:

  • Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelma
  • Environmental Change and Global Sustainability -maisteriohjelma (Environmental Change study track)
  • Genetiikan ja molekulaaristen biotieteiden maisteriohjelma
  • Kasvibiologian maisteriohjelma
  • Maataloustieteiden maisteriohjelma
  • Metsätieteiden maisteriohjelma (metsäekologian opintosuunta)
  • Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmaan
  • Neurotieteen maisteriohjelma

Lisäksi biologian kandiohjelman suorittanut voi menestyä hyvin seuraavien ohjelmien erillishaussa:

  • Elintarviketieteiden maisteriohjelma (vaaditaan alan opintoja)
  • Ihmisen ravitsemus ja ravintokäyttäytyminen -maisteriohjelma (vaaditaan alan opintoja)
  • Life Science Informatics -maisteriohjelma (Kumpulan kampus; vaaditaan 40 op alan opintoja) 
  • Translation medicine (TRANSMED)

Biologian kandiohjelmasta valmistunut voi myös hakea erillishaussa muiden suomalaisten tai ulkomaalaisten yliopistojen maisteriohjelmiin.

Hakeminen
Tiedekunnat

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Bio- ja ympäristöalan osaajia tarvitaan monipuolisesti yhteiskunnan eri alueilla. Bio- ja ympäristötieteellisellä tiedolla on keskeinen merkitys mm. terveydenhuollossa ja lääketieteessä, luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä, ratkaisujen löytämisessä ympäristöongelmiin, elintarviketuotannossa sekä monilla teollisuuden aloilla.

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on keskeinen osa Viikin kampuksen tutkimus- ja opetuskeskittymää. Tiedekunta ja sen lähiyksiköt muodostavat Suomen laajimman bio- ja ympäristötieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Tiedekunnan vahvuutena on tutkimuksen korkea laatu sekä monipuoliset ja vetovoimaiset tutkimus- ja opetusalat. Tavoitteena on kouluttaa työmarkkinoilla kilpailukykyisiä bio- ja ympäristötieteellisen alan asiantuntijoita, joilla on kansainvälisen akateemisen asiantuntijan tiedot ja taidot.

Tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta:

  • Biotieteiden laitos (Viikin kampus)
  • Ympäristötieteiden laitos (Viikin kampus ja Lahden yliopistokampus)

Lisäksi tiedekunnalla on kolme biologista kenttäasemaa:

  • Kilpisjärven biologinen asema Käsivarren Lapissa
  • Lammin biologinen asema Kanta-Hämeessä
  • Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangossa

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa opetus annetaan pääosin Viikin kampuksen moderneissa tutkimus- ja opetustiloissa. Lisäksi Lahden yliopistokampuksella on ympäristöalan tutkintokoulutusta. Opetusta annetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Opiskelu on monimuotoista. Luentojen ja pienryhmätyöskentelyn lisäksi on laboratorio- ja maastokursseja. Pääosa maastokursseista pidetään tiedekunnan kenttäasemilla Lammilla, Kilpisjärvellä ja Tvärminnessä. Useissa pääaineissa opinnot sisältävät myös opinto- ja tutkimusretkeilyjä ulkomaille. Työ- ja tutkimusharjoittelua on mahdollista tehdä kotimaassa ja ulkomailla. Maisterivaiheen lopputyön kokeellisen osuuden aineistoa voit kerätä tai suorittaa lopputyön kokeellisen osuuden valitsemassasi tutkimusympäristössä. Myös tiedekunnan piirissä toimivissa tutkimusryhmissä on runsaasti ulkomaisia tutkijoita. Tutkimusryhmissä ilmapiiri on kansainvälinen ja työkielenä käytetään englantia.

Opetuksessa yhdistyvät usein luento- ja verkko-opetus. Luento- ja muuta opiskelumateriaalia on saatavana virtuaalisilla oppimisalustoilla. Eliöiden ja elinympäristöjen lajintunnistukseen on kehitetty erillinen verkko-oppimisympäristö.

Viikissä on kampuksen oma tiedekirjasto. Sen yhteydessä on myös kaupunginkirjaston Viikin toimipiste. Lahden yliopistokampuksella on alueella toimivien korkeakoulujen yhteinen tiedekirjasto.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.

PL 65
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite:
Puhelin: 02941 24140