Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2018 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

  1. perehtynyt syvällisesti omaan tieteenalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen,
  2. saavuttanut erittäin syvällisen ymmärryksen tieteenalan luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta, tietojen sovellettavuudesta käytännössä sekä taidon tuottaa uutta tieteellistä tietoa,
  3. saavuttanut riittävät viestintä-, argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot sekä muut valmiudet toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä.

Tohtoriohjelman virallinen opetuskieli on englanti.

Biolääketieteellinen tohtoriohjelma (DPBM) on yksi Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun kahdeksasta tohtoriohjelmasta ja se toimii pääasiassa Lääketieteellisessä tiedekunnassa Meilahden kampuksella, mutta opiskelijoita on myös Viikin kampuksella.

Tohtoriohjelman toiminta-alueet ovat biolääketiede, translationaalinen lääketiede ja molekyylilääketiede.

Tutkijakoulutus koostuu korkeatasoisissa tutkimusryhmissä tehtävän tutkimustyön lisäksi kurssimuotoisista opinnoista, jotka täydentävät ja kypsyttävät opiskelijan tieteellistä osaamista ja ajattelua ja valmistavat koulutuksen jälkeiseen työelämään. Tohtoriohjelma kannustaa myös osallistumaan erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin (kongressit, symposiumit) ja sitä kautta verkostoitumaan muun tutkijayhteisön kanssa. Tavoitteena on nelivuotisen tutkijakoulutusjakson päätteeksi suorittaa tohtorintutkinto.

Tohtoriohjelmassa on yli 250 tohtoriopiskelijaa, joista noin 35 - 45 % tekee väitöskirjansa Lääketieteellisessä tiedekunnassa.  Opiskelijat edustavat yli 20 kansallisuutta ja Biolääketieteellisen tohtoriohjelman virallinen opetuskieli on englanti.

Tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa (ja tieteenfilosofiaa)
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op), esim. yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälistä liikkuvuutta, esim. tutkimusyhteistyö
  • väitöskirja

Väitöskirja on uusista tutkimustuloksista koostuva tieteellisesti merkittävä kokonaisuus. Se voi olla joko monografiaväitöskirja tai artikkeliväitöskirja, joka koostuu yhteenveto-osasta ja osajulkaisuista.

Rehtorin päätöksen mukaisesti (RP 79/2012) väitöskirjan on täytettävä yhdenvertaiset tieteelliset kriteerit. Se sisältää
a) uutta tieteellistä tietoa ja osoittaa
b) väittelijän kriittistä ajattelua
c) oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
d) metodien hallintaa sekä soveltamiskykyä.

Väitöskirja
e) on tieteellisesti vakuuttava
f) se sisältää perusteltuja tuloksia
g) se on tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Väitöskirja vastaa tyypillisesti neljän vuoden kokopäiväistä työskentelyä.

Biolääketieteellinen tohtoriohjelma tarjoaa tohtorikoulutettavilleen valmiudet sekä ammattimaiselle tutkijanuralle että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tohtoriohjelma edistää lääketieteen ja biotieteiden tohtorikoulutusta kehittämällä ohjelmaan kuuluvien tohtorikoulutettavien asiantuntijuutta ja osaamista keskeisillä osa-alueilla. Tohtoriohjelman tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnalla, yliopistoilla ja terveydenhuollon yksiköillä on käytössään korkeasti koulutettuja ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä eri alojen asiantuntijoita.

Lääketieteen tohtori, hammaslääketieteen tohtori ja filosofian tohtori.

Biolääketieteellinen tohtoriohjelma tarjoaa tohtorikoulutettavilleen valmiudet sekä ammattimaiselle tutkijanuralle että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin.

DPBM tarjoaa tohtorikoulutettavilleen kansainvälisen tutkimus- ja koulutusympäristön sekä runsaasti mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. DPBM tukee tohtorikoulutettaviensa osallistumista kansainvälisiin kokouksiin ja kursseille, sekä kansainvälisiä tutkimusvierailuja. DPBM-tohtorikoulutettavia kannustetaan osallistumaan myös mm. pohjoismaisen NorDoc-tohtorikoulutusverkoston toimintaan ja tapahtumiin. Lisäksi merkittävä osa DPBM:n koulutustarjonnasta toteutetaan englanninkielisenä ja kaikki DPBM-tohtorikoulutettavat julkaisevat tutkimustuloksiaan kansainvälisillä julkaisufoorumeilla.

Biolääketieteellinen tohtoriohjelma (DPBM) on yksi Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun kahdeksasta tohtoriohjelmasta ja se toimii pääasiassa Lääketieteellisessä tiedekunnassa Meilahden kampuksella, mutta opiskelijoita on myös Viikin kampuksella. Biolääketieteellisen tohtoriohjelman ja Kliinisen tohtoriohjelman tohtoriopiskelijat muodostavat yhdessä opiskelijaneuvoston, ”Student Councilin”, jonka tehtävänä on kurssien ja erilaisten tapahtumien järjestäminen.

Tohtoriohjelman toiminta-alueet ovat biolääketiede, translationaalinen lääketiede ja molekyylilääketiede.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.