Mitä tutkit?
Etsin tutkimuksessani parhaita keinoja luontokadon pysäyttämiseksi. Tutkimukseni kattaa useampia osa-alueita, esimerkiksi erilaisten luonnonsuojelullisten keinojen vaikuttavuuden ja tehokkuuden vertailua ja parantamista. Lisäksi etsin keinoja luontotiedon kattavuuden lisäämiselle ja paremmalle käytölle osana yhteiskunnan arkipäiväistä päätöksentekoa, kuten kaavoitusta. Tutkimukseni keskiössä on myös uusien teoreettisten menetelmien kehittäminen, jotta kohdistaisimme nykyisiä luonnonsuojelullisia varoja mahdollisimman tehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan eniten ja missä niillä on eniten vaikutusta.
Missä ja miten tutkimuksesi aihe vaikuttaa?
Luontokato on uhka paitsi luonnolle itselleen, myös ihmisten terveydelle ja ihmiskuntien taloudelliselle ja sosiaaliselle vakaudelle. Yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta, joka nyt köyhtyy hälyttävää vauhtia. Teen työssäni laajaa yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten päättäjien ja ympäristöhallinnon edustajien kanssa, jotta tutkimukseni tukisi heidän työtään luontokadon pysäyttämisessä. Tutkimusryhmäni tuottamaa tietoa ja menetelmiä on otettu käyttöön muun muassa kuntien maankäytön suunnittelussa sekä luontohaittojen kompensoimisessa. Osallistun myös asiantuntijana esimerkiksi luontoa ja luonnonsuojelua koskevaan lainsäädäntötyöhön.
Mikä on tällä hetkellä erityisen inspiroivaa alallasi?
Tutkimusalallani on kovassa nosteessa erityisesti luonnonsuojelullisten toimien vaikuttavuuden parempi ymmärtäminen. Tunnemme jo melko hyvin ihmistoimien negatiiviset vaikutukset luontoon, mutta suojelutoimien tarkka positiivinen vaikutus tiedetään yllättävänkin huonosti. Emme esimerkiksi osaa tarkalleen sanoa kuinka paljon suojelualueet ovat torjuneet luontokatoa, vaikka niiden positiivinen vaikutus on kiistaton. Sama koskee uudempia mekanismeja, kuten luonnon ennallistamistoimia, luontohaittojen kompensoimista ja vapaaehtoisia suojelutoimia.
Vaikka tutkijana inspiroidun varsinkin tieteellisistä kysymyksistä, on viime vuosina ollut kuitenkin erityisen motivoivaa nähdä kuinka laajasti esimerkiksi suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat lähteneet nostamaan luontoteemoja tekemisensä keskiöön. Tieteen ja oman tutkimukseni vaikutus näkyy kuitenkin lopulta eniten siinä, että oppeja viedään käytäntöön muuttamaan ihmiskunnan toimintatapoja.
Juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 27.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona. Yksittäinen luento kestää noin 20 min ja luentojen välissä olevalla tauolla yleisö voi vaihtaa salia. Luentopäivän ohjelma ja salien suoratoistolinkit löytyvät
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan suojelubiologian professori Heini Kujala pitää juhlaluentonsa ”Suojeluinformatiikalla luontokatoa pysäyttämässä" keskiviikkona 27.5.2026 klo 14:30.