Humanisticum ry ja Helsingin yliopiston alumniyhdistys järjestävät yhteistyössä Urasafarin humanistiopiskelijoille ja alumneille syksyllä 2019. Urasafari on 1-2 työpäivää kestävä työelämäkokeilu alumnin työpaikalla, jonka aikana opiskelija tutustuu alumnin työuraan, organisaation ja työelämässä kehittyviin taitoihin. Urasafari on vapaaehtoinen ja palkaton. Urasafari on tarkoitettu Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan pää- ja sivuaineopiskelijoille sekä humanistialumneille.

Alumnien hakuaika Urasafariin on 24.9.-13.10.2019. Pyydämme alumneja laatimaan esittelytekstin, jossa on ilmoitettu alumnin työtitteli, organisaatio ja lyhyt kuvaus siitä, mitä opiskelija tulisi tekemään Urasafarin aikana. Alustava työnkuvaus voi olla hyvin vapaamuotoinen, mutta toivomme sen osoittavan monipuolisuutta ja hyödyllisyyttä opiskelijalle. Pääsääntöisesti hakukohteisiin valitaan 1 opiskelija per kohde. Opiskelija ja alumni saavat toistensa yhteystiedot, kun opiskelijavalinnat kohteisiin on suoritettu. Tämän jälkeen opiskelija ottaa yhteyttä alumniin ja he sopivat Urasafarin tarkemmasta luonteesta ja ajankohdasta. Urasafari pidetään marraskuun 2019 aikana, jos toisin ei sovita. Kaikille Urasafarin osallistujille yhteinen aloitustapaaminen järjestetään perjantaina 25.10.2019 klo 17-19 Uudella Ylioppilastalolla Wilhelmsson-salissa (Mannerheimintie 5 A, 5. krs.). Tilaisuudessa pidetään esitelmä mentoroinnista alumneille ja kerrotaan humanisteista työelämässä. Tervetuloa tutustumaan humanistiopiskelijoihin ja -alumneihin!

Oletko kiinnostunut tarjoamaan Tvex-opiskelijalle, tvexaajalle, harjoittelupaikan, jossa on mahdollista työskennellä tai saada ohjausta ruotsiksi? Tai ehkä mahdollisuuden varjostaa ruotsin kielen taitoista asiantuntijaa yhden päivän aikana? Ilmoittaudu mukaan Tvex-verkostoon!   

Verkosto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää ruotsin kielen taitoaan työelämässä ja luoda kontakteja ruotsin- ja kaksikielisille työmarkkinoille. Työnantajana saat näkyvyyttä opiskelijapiireissä, näyttäydyt houkuttelevana työnantajana ja saat mahdollisuuden luoda kontakteja tulevaisuuden kaksikielisiin asiantuntijoihin. Verkosto luodaan osana  “Kaksikieliset asiantuntijat työelämässä”-hanketta, joka toteutetaan vuosina 2019–2020. Hankkeen mahdollistajana toimii säätiö Tre Smeder.

Ilmoittaudu mukaan! Organisaation nimi ja antamasi yhteystiedot julkaistaan Tvex-verkostossa Helsingin yliopiston verkkosivuilla

Harjoittelujakso on 3 kuukauden pituinen ja opiskelijat suorittavat sen yleensä toisen opiskeluvuoden jälkeen. Opiskelijoiden on mahdollista saada taloudellista tukea yliopistolta harjoittelujaksoa varten.

Asiantuntijan varjostaminen tarkoittaa, että opiskelija varjostaa/seuraa asiantuntijaa tämän työpaikalla yhden päivän ajan saadakseen käsityksen työarjesta. Ennen varjostamista opiskelija allekirjoittaa vaitiolovelvollisuussopimuksen. 

Tavoite on luoda laaja verkosto, josta tvexaajat voivat etsiä ruotsin- tai kaksikielistä harjoittelupaikkaa tai mahdollisuutta varjostaa asiantuntijaa. Huomioi, että verkoston jäsenenä et takaa harjoittelupaikkaa tai varjostamismahdollisuutta opiskelijoille. Vastaavasti emme takaa, että opiskelijat ottavat teihin yhteyttä. Verkoston tarkoitus on tuoda yhteen työnantajia, joilla on tarve kaksikieliselle osaamiselle ja sitä osaamista omaavat opiskelijat.

Toivottavasti haluat liittyä!

Kysymyksiin Tvex-verkostosta vastaa projektikoordinaattori Maria Forsius, maria.forsius@helsinki.fi

Valtio haluaa saada nuoret mahdollisimman nopeasti lukion penkiltä yliopistoon, ja tämä näkyy Helsingin yliopistossa pääsykokeiden muuttumisena. Viime keväänä pääsykokeisiin valmistumisaikaa rajoitettiin sillä, että pääsykoeaineisto julkistettiin vasta kuukautta ennen kokeita ja se oli myös aiempaa suppeampi. Tämän oli määrä parantaa saman kevään ylioppilaiden asemaa niin, että he ehtivät ensin valmistautua ylioppilaskirjoituksiin ja vielä levä­ täkin ennen pääsykoeurakkaa.

– Ennakkomateriaalin supistus oli vasta ensimmäinen askel ja isot muutokset ovat vielä edessä, kertoo Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

– Jatkossa, vuonna 2020, pääväylä opiskelijavalinnoissa toteutetaan niin sanottuna todistusvalintana ja lisäksi kehitetään pääsykoetta, jossa aineisto voidaan antaa käteen vasta koesalissa, Niinistö­-Sivuranta sanoo.

– Tällöin keskimäärin noin puolet pääsee sisään suoraan ylioppilasarvosanoillaan ja puolet puhtaasti pääsykokeen perusteella. Lisäksi yliopistoon voi päästä suorittamalla avoimessa yliopistossa tietyn verkkokurssin huippupisteillä. Vielä on varhaista arvioida, paljonko yliopisto-opiskelijat uudistusten vuoksi nuorenevat, mutta suunta on väistämätön.

– Yliopistojen rahoitusmalli 2021:n mukaan ne, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoaan ja valmistuvat tavoiteajassa, tuottavat yliopistolle selvästi enemmän rahaa kuin toisen tai kolmannen tutkinnon suorittaneet. Tämä ohjaa nuorten ja ensikertalaisten ottamiseen tavalla tai toisella. Mallia ei vielä joulukuussa ollut hyväksytty, mutta muutoksia on Niinistö­-Sivurannan mukaan tulossa.

– Toisaalta yliopistot haluavat säilyttää ”useita reittejä yliopistoon”, joten pääsykokeista ei kokonaan luovuta. Alumnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että jatkossa yritykseen voi tulla yhä enemmän jopa vain 22 ­vuotiaita maistereita. Jotta he eivät olisi työelämän suhteen liian keltanokkia, työ­ elämäopintojen määrä Iso Pyörä ­tutkinnonuudistuksessa nostettiin kandidaatinopinnoissa kymmeneen opintopisteeseen. Kokonaisuus vaihtelee tiedekunnittain. Yhtäällä on työelämäluentoja ja koulutusta CV:n muotoiluun, mutta opiskelijat osallistuvat myös tutkimushankkeisiin ja saavat yrityksistä aitoja ongelmia ratkottavakseen, jolloin he voivat yhdistää teoreettisen osaamisen konkreettiseen tekemiseen. Opiskelijat esimerkiksi miettivät työhyvinvointia yrityksissä, tuovat jonkin projektin käynnistämisvaiheeseen nuoren sukupolven näkemystä tai ideoivat pelifirmalle uutta peliä.

– Uraseurantakyselyissä systemaattisesti mainitaan geneeristen vuorovaikutustaitojen ja ongelmanratkaisun merkitys työelämässä, Niinistö-­Sivuranta sanoo.

Toimien tuloksellisuutta on mahdotonta suoraan osoittaa, mutta luultavasti jotain on tehty oikein ja suunta on hyvä. Syksyllä uutisoitiin, että Helsingin yliopisto loikkasi sijalta 82 sijalle 48 yliopistovertailussa, jossa vertaillaan valmistuvien työllistymistä globaaleilla työmarkkinoilla. Listan huipulla olivat yhdysvalta­ laiset Harvard, Caltech ja MIT sekä Britannian Cambridgen yliopisto. Aalto-­yliopisto oli sijalla 140. Times Higher Educationin tilaamassa listassa kaksi raatia, joissa kummassakin oli noin 7000 asian­ tuntijaa, otti kantaa siihen, mistä ylipistoista heidän mielestään valmistuivat työmarkkinakelpoisimmat ihmiset. Alumnit voivat pyydystää kandi­ opiskelijoita yritystensä projekteihin suoraan tai urapalveluiden kautta.

Vuonna 2012 valmistuneista Helsingin yliopiston alumneista 17 % työskenteli pienessä tai keskisuuressa yrityksessä viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Pk-sektori oli vuonna 2017 yliopistonuraseurantakyselyn mukaan toiseksi suurin työllistäjä kuntasektorin jälkeen. Tästä syystä yliopiston urapalvelut tiivistää vuonna 2019 yhteistyötä pk-yritysten kanssa, jotta opiskelijat tutustuisivat niihin potentiaalisina työnantajina jo opiskeluaikana. Samalla yritysten tieto yliopisto-opiskelijoiden monipuolisesta osaamisesta lisääntyy.

Keväällä 2019 käynnistyvän Think Career -harjoitteluohjelman tavoitteena on löytää Helsingin yliopiston opiskelijoille uusia työharjoittelumahdollisuuksia pk-yrityksistä ja järjestöistä. Työharjoittelulla on parhaimmillaan suuri merkitys opiskelijan asiantuntijuuden, työelämätaitojen sekä urasuunnitelmien kehittymiselle. Ajoittain opiskelijat myös löytävät pysyvämmän työpaikan harjoittelujakson kautta. Työnantajalle Helsingin yliopiston opiskelijat tarjoavat mahdollisuuden saada työyhteisöön uudenlaista näkökulmaa sekä ajankohtaista tietoa yliopistosta. Think Career -harjoitteluohjelmassa on mukana 12 työnantajaa ja 14 harjoittelupaikkaa. Koska suurin osa ohjelman yrityksistä palkkaa harjoittelijan ensimmäistä kertaa, tukee yliopiston urapalvelut työnantajia harjoittelijoiden rekrytoinnissa ja ohjaamisessa.

Lue lisää yhteistyömahdollisuuksista verkkosivuiltamme helsinki.fi/tyonantajapalvelut ja ota yhteyttä yliopiston urapalveluihin osoitteeseen employerservices@helsinki.fi.

Alumni Ambassadorit antavat palautetta opiskelijoiden CV:stä ja LinkedIn-profiileista ja auttavat opiskelijoita luomaan yhteyksiä potentiaalisiin työnantajiin. Ambassadorit vastaavat myös yksinkertaisiin kysymyksiin, joita opiskelijoilla saattaa olla koskien työelämässä tarvittavia taitoja.

Kun kansallinen rahoitus yritysten tutkimus­ ja tuotekehityshankkeisiin on viime vuosina vähentynyt, tähyää moni yritys nyt EU:n suuntaan. Tässä yritysten kannattaisi olla yhteydessä Helsingin yliopistoon, koska meillä on pitkä kokemus EU­hankkeista”, vinkkaa Helsingin yliopiston Yritysyhteistyö­tiimin vetäjä palvelupäällikkö Maarit Haataja. Hänen mukaansa tapaamisissa yritysten kanssa on viime aikoina noussut esille kiinnostus hakea EU­rahoitusta yliopiston ja yritysten yhteishankkeisiin, joissa yli­ opiston perustutkimusta sovellettaisiin yritysten tuotekehityksessä.

Kotimaassa taas Finpron ja Tekesin yhdistelmästä syntynyt Business Finland voisi tarjota tutkimusrahoitusta yhteishankkeille,  joissa paino on vielä enemmän tuotekehityksen puolella. Haatajan johtama yhdeksänhenkinen tiimi tuo yhteen yritys­ maailmaa ja tutkijoita.

– Aktiivisimmista yrityksistä otetaan yhteyttä suoraan meihin ja kysytään, millaista heitä hyödyttävää tutkimusta monitieteisestä yliopistosta voisi löytyä, Haataja kertoo. Kun yhteinen sävel löytyy, Haatajan tiimi vierailee yrityksissä tutkijoiden kanssa kertomassa Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa on menossa kokeilu, jossa selvitetään, miten yritys­ yhteistyö voisi tukea tutkimusta sekä syventää jo olemassa olevia suhteita. Samalla on tarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita. Laitoksen johdon ja tutkijoiden kanssa on analysoitu tiedekunnan yritysyhteistyöpotentiaalia, ja blogeissa kerrotaan onnistuneista yritysyhteistyöhankkeista niin yritysten kuin tutkijoidenkin näkö­ kulmasta. Viime vuoden keväästä lähtien tutkijoille on järjestetty koulutuksia siitä, miten yritysten kanssa kannat­ taa toimia esimerkiksi sopimusten ja hinnoittelun suhteen sekä mikä tutkimuksessa voisi yrityksiä kiinnostaa kaupallisessa mielessä.

Tutkijoille järjestetään poikki­ tieteellisiä tapaamisia tietyn aihealueen, kuten mikrobiomin, ympärille. Näin tutkijat saavat käsityksen siitä, ketkä muut yliopistossa tutkivat samoja teemoja tai aiheita toisesta näkökulmasta. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa sen, että tutkimusryhmät voivat paketoida yhteisen osaamisensa konseptiksi, johon yritysten on helppo tarttua. Kaiken tämän pohjustuksen lisäksi tämän vuoden keväällä järjestetään tilaisuus, jossa eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kertovat alan yrityksille, missä eläinlääketieteellinen tutkimus menee. Näin yritykset voivat löytää sopivia tutkijoita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

– Muutkin tiedekunnat ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kun nyt ensin tämä vuosi pilotoidaan eläinlääketie­ teellisen tiedekunnan kanssa, sen jälkeen olemme viisaampia siinä, mikä toimii ja mikä ei. Jatkossa voimme sitten räätälöidä kullekin tiedekunnalle sille sopivan yritysyhteistyöohjelman, Haataja kertoo.

Yritysyhteistyö-tiimin blogi: blogs.helsinki.fi/andaction/

 Ota yhteyttä: businessteam@helsinki.fi

Helsingin yliopiston omistama Helsinki Innovation Services (HIS) auttaa tutkijoita perustamaan startup­yrityksiä, joiden avulla he voivat kaupallistaa tutkimuslöydöksensä.

– Alallaan kokeneet alumnit ovat tervetulleita perustettavien yritysten hallitusten jäseniksi ja myös yrittäjiksi tai yrittäjätiimin jäseniksi, sanoo HIS:in toimitusjohtaja Jari Strandman.

Parhaillaan HIS:issä on valmistelussa yli 20 kaupallistamisprojektia. Mikäli ne päätyvät yrityksiksi asti, tarvitaan hallitukseen vähintään kolme jäsentä. Yksi jäsen on yleensä tutkijoiden edustaja, toinen taas edustaa Helsingin yliopiston rahastoja, mutta kolmanneksi ja siitä eteenpäin tarvitaan kokeneita ja motivoituneita ulkopuolisia henkilöitä.

Viime vuonna HIS:in avulla perustettiin kolme yritystä

Kumpulan kampuksella perustettu Nanojet kehittää teknologiaa, jolla 2D­mikroskooppi voidaan edullisesti muuttaa 3D­kuvantamisen tarpeisiin. Tämä tuo laboratorioille huomattavia säästöjä, sillä 3D­ mikroskoopit maksavat satojatuhansia euroja mutta 2D­mikroskoopit vain noin kymmenesosan siitä. Kumpulan kampuksella perustetun GlucoModi- cumin kehittämällä teknologialla verensokerin pitoisuus voidaan mitata ilman, että iho rikotaan neulalla. Viikin kampuksella perustettu Solubility Company taas kehittää lääkeyhtiöille teknologiaa, jolla lääkeaineen liukoisuuden voi mitata jo lääke­ kehityksen varhaisessa vaiheessa. Varhainen tieto tuo yrityksille suuria säästöjä: jos lääkeaineen liukoisuus elimistöön todetaan huonoksi, se täytyy huomioida  jatkokehityksessä ja joskus jopa luopua kyseisen lääkeaihion kehityksestä. Lisäksi Viikissä ollaan juuri perustamassa yritystä, joka tuottaa mehiläisille rokotetta esikotelomätää vastaan. Kyseessä on maailman ensimmäinen hyönteisille suunnattu rokote.

Strandmanin mukaan maailman huippuyliopistoissa syntyy vuosittain keskimäärin viidestä kymmeneen tällaista spinout­yhtiötä.

– Lukumäärä on pieni, mutta yritysten arvonnousupotentiaali on todella suuri, koska kilpailukyky syntyy huippututkimuksesta ja uusista keksinnöistä. Esimerkiksi Valo Therapeuticsilla kehitteillä olevan uudenlaisen syöpärokotteen kaupallinen potentiaali voidaan laskea miljardeissa euroissa, Strandman sanoo.

Ota yhteyttä: jari.strandman@helsinki.fi tai +358 40 7006968

Alumniyhdistuksen joukosta on valittu mentorit kaudelle 2018-2019. Mentorina toimiminen on sekä hauskaa että energisoivaa. Se ei vaadi niinkään työtä, vaan hieman aikaa ja viitseliäisyyttä, kuvailee useamman kerran mukana ollut mentori Otto Mattsson. Tällä kaudella mukana on yli 100 aktoria ja heitä mentoroimassa 29 alumnia. Kullakin mentorilla on 2–5 opiskelijaa ryhmässään. Ryhmät tapaavat puolen vuoden ajan omavalintaiseen tahtiin ja tapaan. Yhteiseen päätöstilaisuuteen kokoonnutaan toukokuussa 2018.

Ilmoitamme tällä sivulla ja sähköpostitse kun mentorihaku kaudelle 2018-2019 aukeaa. Käy varmistamassa henkilökohtaisella linkilläsi, että olet valinnut kiinnostuksen kohteeksesi "Toimimaan mentorina" jotta lähetämme viestin sinulle. Löydät henkilökohtaisen linkin sähköpostista, joka on otsikoitu Jäsenmaksu 2018 ja yhteystietojen päivitys tai Tervetuloa Alumniyhdistyksen jäseneksi.

Alumniyhdistyksen ja yliopiston yhteinen tavoite on auttaa opiskelijoita työllistymään. Seuraavilla sivuilla esitellään yhdistyksen keskeisimmät keinot työllistymisen tukemiseen. Alumniyhdistyksen tärkein kumppani tässä työssä on yliopiston urapalvelut, jonka kanssa järjestämme jo kolmatta kertaa yhteistyössä ryhmämentorointiohjelman. Kukin mentori jakaa omaa osaamistaan ja elämänkokemustaan opintojensa loppuvaiheessa olevalle 2–5 opiskelijan pienryhmälle. Opiskelijat saavat vertaistukea myös toisiltaan.

Tuemme myös urapalveluiden tekemän valtakunnallisen uraseurannan toteutumisessa. Uraseurannan tavoite on tuottaa tietoa akateemisten työllistymisestä ja yliopisto koulutuksen vastaamisesta työelämän tarpeisiin. Autamme myös löytämään harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Työskentelemme tiiviisti Ylioppilaskunnan, ainejärjestöjen ja tiedekuntajärjestöjen kanssa. Osallistumme esimerkiksi oppiala- ja kampuskohtaisiin työelämätapahtumiin, pidämme yllä aiheelle omistettua Facebook-ryhmää ja toteutamme vuosittain uusien opiskelijoiden Fuksiseikkailun. Tuemme erityisesti ainejärjestöjen työelämä- ja alumnivastaavien työtä.

Lisäksi toteutamme tänä vuonna kunnianhimoisen Alumni Ambassador -ohjelman, jossa sadoilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada alumneilta vinkkejä työnhakuun ja uraan. Ohjelmassa hyödynnetään LinkedInin mahdollisuuksia.

Alumnirahasto tukee lahjakkaita ja aktiivisia perustutkinto-opiskelijoita vuosittain jaettavilla stipendeillä. Alumnirahastoon on mahdollista perustaa eri aloille kohdennettuja nimikkorahastoja.

ALUMNIFUKSI jäsenyys on suunnattu Helsingin yliopistosta vastavalmistuneille. Mikäli valmistumisestasi on kaksi vuotta tai vähemmän tai olet edelleen opiskelijana Helsingin yliopistossa suositellemme sinulle tätä jäsenysmuotoa. Se on vuositasolla perusjäsenyyttä edullisempi 20€ (36€) ja sisältää eritysetuja äskettäin valmistuneille. AlumniFuksi jäsenyyteen sisältyy Yliopisto-lehden vuosikerta sähköisenä sekä numerot 1 ja 7 painettuna. 

Yhdistys tarjoaa AlumniFukseille omia räätälöityjä palveluja, joiden keskiössä ovat työpaikat, verkostot, urapalvelut ja jäsenedut kuten UniSportin kausikortti henkilöstöhintaan ja kurssit, valmennus- ja testauspalvelut sekä hieronnat etuasiakashintaan (etu on voimassa kaksi vuotta valmistumispäivästä eikä se sisällä sisällä kenttä- ja salivarauksia).

Osana Alumniyhdistyksen yli 7000:n jäsenen yhteisöä AlumniFuksi solmii ja ylläpitää yhteyksiä useaan alumniin ja voi tutustua mahdollisiin työnantajiin ja/tai työpaikkoihin yhdistyksen suljetussa LinkedIn ryhmässä ja tapahtumissa. Vuodet opiskelijana Helsingin yliopistossa voivat olla päättymässä tai ovat jo päättyneet mutta vuodet Helsingin yliopiston alumnina voivat alkaa ja ne jatkuvat loppuelämän.

Alumniyhdistyksen oma LinkedIn-ryhmä on työ- ja uraverkosto Helsingin yliopiston alumneille.
Ryhmässä Alumniyhdistyksen jäsenet tarjoavat toisilleen ja opiskelijoille työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja sekä mentorointia, neuvontaa ja vinkkejä työnhakuun.

Ryhmä on rajattu vain Helsingin yliopiston alumneille, opiskelijoille ja henkilökunnalle, joten tiedät jokaisen käyttäjän olevan osa alumniyhteisöä. Ryhmään hyväksytään kaikki Alumniyhdistyksen jäsenet. Kuka on alumni?

Liity ryhmään painamalla "Join"-nappia ryhmän etusivulla ja kirjautumalla LinkedIniin omilla tunnuksillasi. Jos sinulla ei ole tunnusta, voit luoda sen LinkedInin etusivulla.

Työelämä- ja alumniasioista kiinnostuneille on vuonna 2015 perustettu Facebookissa HYY:n työelämä ja alumnit -niminen ryhmä, jossa on 370 jäsentä. Ryhmän tarkoituksena on toimia alustana ajatuksenvaihdolle HYY :n piirissä toimivien opiskelijajärjestöjen työelämäja alumnivastaaville sekä HYY :n ja Alumniyhdistyksen toimijoille. Ryhmässä on jaettu tietoja niin ajankohtaisista työelämätapahtumista kuin järjestösektorin avoimista työpaikoista. Ryhmä mahdollistaa eri sektorin toimijoiden kohtaamisen ja keskustelun ajankohtaisista työelämän ilmiöistä.

Opiskelijoiden itsensä järjestämät työelämätapahtumat ovat tehokkaita tilaisuuksia oman oppialan tunnetuksi tekemiseen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen. Aine- ja tiedekuntajärjestöt sekä niiden yhteistyökumppanit järjestävät vuoden mittaan erilaisia työelämätapahtumia yliopiston kampuksilla.  lumniyhdistys tiedottaa niistä jäsenilleen ja auttaa tapahtumien toteutuksessa.

Kumpulan kampuksella järjestettiin marraskuussa 2017 ensimmäistä kertaa matemaattis- luonnontieteellisen alan opiskelijoille Kumpulan potentiaali -niminen työelämä- ja rekrytointipäivä. Tapahtumassa oli mukana lähes 50 eri yritystä, jotka esittivät puheenvuoroja ja pitivät ständejä sekä työpajoja. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään 1.11.2018.

Joulukuun alussa 2017 kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteistyöjärjestö Condus järjesti Siltavuorenpenkerellä ensimmäistä kertaa Beha Works -työelämäpäivän, jossa oli mahdollisuus kuunnella puheenvuoroja, osallistua työpajoihin sekä hakea työpaikkoja ja vinkkejä paikalla olevilta eri organisaatioiden edustajilta.

Joulukuussa 2017 valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Kannunvalajat järjesti valtiotieteilijöiden VTM17-työelämämessut Tiedekulmassa ja Yliopiston päärakennuksen aulassa. Mukana oli runsaasti näytteilleasettajia.

 

Helsingin yliopiston Rekrynet tavoittaa opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka etsivät koulutustaan vastaavia töitä. Opiskelijoille voit tarjota esimerkiksi opintojen ohessa tehtäviä osa-aikaisia tehtäviä tai projekteja. Valmistuneiden joukosta löydät tekijät haastaviin tehtäviin. Rekrynetiin jättämä ilmoituksesi julkaistaan parin päivän viiveellä.

Helsingin yliopistossa on 11 tiedekuntaa, joissa opetetaan yli 300 oppiainetta. Osaaminen ja asiantuntemus on laajaa ja poikkitieteellistä. Tutustu yliopiston oppiaineisiin.

Kun haluat tavoittaa Helsingin yliopiston kansainvälisiä osaajia, tee työpaikkatarjouksesi englanniksi. Kansainvälisiä opiskelijoita Helsingin yliopistossa on lähes 2 200.

Kaikkiin opintoihin Helsingin yliopistolla voi kuulua harjoittelu. Koska yliopiston oppiainevalikoima on Suomen laajin, harjoittelijoita voi etsiä monenlaisiin tehtäviin. Lisätietoa harjoittelusta saat yliopiston urapalveluilta.

Harjoittelija voi tehdä erilaisia selvityksiä, kyselyjä tai muuta organisaatiota hyödyttävää tutkimusta ja projekteja. Harjoittelu johtaa usein myös tulevaisuuden rekrytointiin. Harjoittelun kesto on keskimäärin 3 kk. Harjoittelupaikat julkaistaan Rekrynetissä.

Harjoittelupaikkaa voi tarjota myös kansainvälisille opiskelijoille. Helsingin yliopistossa tarjotaan opetusta yli 40 kansainvälisessä maisteriohjelmassa eri aloilla.

Harjoittelu on opiskelijalle osa opintoja. Siksi harjoittelijalla tulee olla työpaikalla ohjaaja ja työtehtävien sellaisia, joissa hyödynnetään opinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, harjoittelijan palkka on kokopäiväisestä työstä vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävä vähimmäispalkka.

Helsingin yliopisto ei julkaise palkattomia harjoittelupaikkoja. Pidätämme oikeuden olla julkaisematta paikkoja, jotka eivät sovellu opiskelijoillemme. Tutustu Rekrynetin julkaisuehtoihin.

Pro gradu -toimeksiannoiksi sopivat erinomaisesti projektiluontoiset tutkimus- ja kartoitustehtävät.  Opiskelijalle gradu on osaamisen näyte ja kokonaisuus, jolle määritellään tutkimustehtävä, tavoite, laajuus ja aikataulu.

Kun ilmoitat aiheestasi, se näkyy opiskelijoille Rekrynetissä. Opiskelijat ottavat suoraan yhteyttä, mikäli aihe kiinnostaa ja sopii heidän opintoihinsa. Opiskelija huolehtii oman ainelaitoksensa hyväksynnästä opinnäytetyön aiheelle ja toimeksiannolle.

Rahoitusvaihtoehdot: työsuhde, palkkio tai laskutus, mikäli opiskelija on yrittäjä tai ammatinharjoittaja. Helsingin yliopistolla ei ole lahjakirjakäytäntöä tai säätiötä, jota kautta pro gradu -toimeksiannon voi rahoittaa. Lue lisää gradutoimeksiannon rahoitusvaihtoehdoista.

Valmistuminen keskeytti hyvin alkaneet opinnot”, vitsailimme Meilahdessa keväällä 1984. Kiire oli maailmalle: töihin, tienaamaan, erikoistumaan ja aikuiseen itsenäiseen elämään. Ensimmäisen kodin ja auton hankinta sekä opintolainan lyhennys veivät ajan ja energian. Mutta sittemmin alkoi törmätä entisiin opettajiin, kurssi­ kavereihin, osakunnasta ja ainejärjestöstä tuttuihin kasvoihin. Yliopisto ei päästänyt otteestaan.

Nuorena medisiinarina minua kiinnosti eniten oma tieteenala. Iän ja elämänkokemuksen karttuessa näkökulma laajeni ja minua alkoi harmittaa, etten aikoinaan kyennyt paremmin hyödyntämään universitasta – laaja­alaista akateemista opinahjoa. Alumniyhdistyksen toiminnassa olen saanut uudelleen yhteyden paitsi omaan, myös muihin tiede­ kuntiin. Kuinka paljon tiede onkaan edistynyt ja yliopisto muuttunut valmistumiseni jälkeen!

Lääkärinä minua huolettaa yhä enemmän vaihto­ ehtoiset ”totuudet”, väärät uutiset, taikausko ja suoranainen humpuuki, vaikka väestön koulutustaso on ainakin mitattuna korkeampi kuin koskaan aiemmin. Lääketiede on tiede eikä mielipide! Kokemus­ asiantuntijoita toki tarvitaan, mutta ei yksittäinen some­huispaus kumoa tutkittua tietoa. Maailma tarvitsee yhä enemmän tietoa, tosiasioita ja tutki­ musta. Muutoin emme pärjää ilmastonmuutoksessa emmekä muissakaan globaaleissa haasteissa. Kestävä kehitys perustuu tutkittuun tietoon.

Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen 29. toimintavuosi 2019 on ehtinyt hyvään alkuun. Meitä on jo liki 7 500. Pian äänestetään maahamme uusi eduskunta. Tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus on tärkeä vaaliteema. Rakas alma materimme on koulut­ tanut meidät palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Helsingin yliopisto tarvitsee alumnejaan. On meidän vuoromme ”maksaa takaisin”, huolehtia yliopistomme tulevaisuudesta. Alumnius on maailman suurissa ja perinteisissä yliopistoissa olennainen osa yliopiston brändiä, toimintaa, yhteiskuntasuhteita ja varainkeruuta. Oppi, jonka olemme saaneet yliopistossa. Verkostot, jotka olemme luoneet opiskeluaikana. Tutkintotodistus, jossa komeilee Suomen ykkösyliopiston sinetti. Tervetuloa aktiiviseen alumnitoimintaan – tuo tämän vuoden aikana ainakin kaksi opiskelukaveriasi mukaan.

Onnellista alumnivuotta 2019!

Kati Myllymäki
Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja
Alumniyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja
Lääketieteen alumni

Monia opiskelijoita pelottaa siirtyä pois yli­ opistolta: mitä jos työmaailmasta ei löydykään omaa intohimon kohdetta tai edessä odottaa ura kaupan kassana monen vuoden kouluttautumisen jälkeen? Tällaisia huolia kuudennen vuoden historian opiskelija, Alumniyhdistyksen Alumni Ambassador ­hankevastaava Sonja Sipponen kuulee jutellessaan opiskelijoiden kanssa opiskelijajärjestöjen työelämä­ tapahtumissa sekä erilaisilla messuilla.

– Työelämän pelko on krooninen ongelma keskustakampuksen humanistisissa tieteissä, mutta huomasin samaa huolta myös esimerkiksi Viikissä. Opiskelija on helposti hukassa, jos hän ei ole kohdentanut opintojaan tiettyyn päämäärään eikä osaa sanoittaa yrityksille, miksi monialaisuus on hyvä asia. Ylipäätään ongelma on Sipposen mukaan se, että opiskelijat heräävät miettimään urakysymyksiä vasta opintojen loppuvaiheilla. Sen sijaan, että he etu­ käteen kysyisivät alumneilta, mitä kursseja arvostettaisiin työelämässä, he miettivät jälkikäteen miltä käydyt kurssit näyttävät CV:ssä ja mistä saisi puuttuvan osaamisen.

ALUMNIYHDISTYKSEN opiskelijoiden työelämätaitoja tukeva toiminta kuten mentorointi, LinkedIn­koulutus ja erityisesti sen Alumni Ambassador ­palvelu tarjoaa alumnille suoran ja helpon tavan auttaa opiskelijaa. Alumniyhdistys kanavoi kuitenkin osan opiskelijoiden auttamisesta opiskelijajärjestöjen kautta.

– Yhteistyössä on voimaa ja ainejärjestöissä on fiksua porukkaa, toteaa Sipponen.

– Opiskelijajärjestöt tietävät parhaiten, millaisia tapahtumia omille opiskelijoille kannattaa järjestää ja milloin. Jos me Alumniyhdistyksessä yrittäisimme järjestää työelämäpaneeleja, kävisi helposti niin, että puhujat olisi väärin valittu, ajankohta väärä, eikä paikalle välttämättä juuri tulisi opiskelijoita.  Niinpä opiskelijajärjestöt pikemminkin tilaavat Alumniyhdistyksen kautta alumneja tilaisuuksiinsa puhumaan työelämään liittyvistä teemoista. Tämä käytäntö on osoittautunut todella tehokkaaksi, Sipponen sanoo. Joillekin järjestöille toimivat parhaiten rennot keskustelutilaisuudet, jotkut haluavat muodollisempia tilaisuuksia kuten paneelikeskusteluja ja jotkut lähtevät opiskelijaryhmänsä kanssa mieluiten ekskursioille alumnien työpaikoille. Työelämätilaisuuksissa nuoret kysyvät useimmiten sitä, mikä alumnien omissa opiskeluissa on auttanut heitä pääsemään nykyiseen asemaansa.

– Alumnit harvemmin vastaavat, että mikään tietty kurssi olisi ollut ratkaiseva. Pikemminkin tärkeitä ovat olleet yliopistolla luodut verkostot sekä opettelu kriittiseen tarkastelutapaan ja isojen tietomassojen nopeaan hallintaan. Tämä on monelle opiskelijalle huojentava tieto, Sipponen kertoo. Keskeinen ristiriita opiskelijoiden auttamisessa on se, että alumni pystyy helposti samaistumaan opiskelijaan, koska hän on itse ollut sellainen. Mutta opiskelijalle pärjäävä, vanhempi työelämätyyppi on kuviteltavissa olevan aikahorisontin toispuolinen, ei-samaistuttava kummajainen. Sipposen mukaan henkinen ero kuitenkin yleensä kapenee, kun alumni kohtaa opiskelijan ja juttelee rennosti.

– Opiskelija tajuaa, että ennenkin oli samantyyppisiä bileitä tai että opinnoissa oli pakollisena sama vaikea ja ärsyttävä kurssi. Alumniyhdistys tarjoaa opiskelijajärjestöjen työ­ elämä­ ja alumnivastaaville tukea tapahtumien järjestämiseen. Yhdistys on tottunut tapahtumajärjestäjä, kun taas opiskelijajärjestötoimijat ovat aluksi usein vailla kunnollisia verkostoja. Alumniyhdistys myös järjestää syksyisin ja keväisin iltoja, joissa eri opiskelijajärjestöjen uudet ja vanhat työelämä­ ja alumnivastaavat voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia. – Näin tieto välittyy eteenpäin ja uusien vastaavien ei aina tarvitse aloittaa kaikkea nollasta.