Rakkaat alumnit!

Olemme ylioppilaskunnassa olleet tyytyväisiä siihen, kuinka paljon viime aikoina on puhuttu koulutuksen arvostuksesta ja kuinka laajasti puolueet ovat nähneet, että koulutusleikkauksista on siirryttävä koulutuksen rahoituksen lisäämiseen. Koulutuksen arvostuksen palauttaminen on tärkeä tehtävä, jossa voimme yhdessä tehdä suuria. Olemmekin iloisia siitä aktiivisesta otteesta, jolla Helsingin yliopisto on lähtenyt #siksitiedekampanjallaan kohti eduskuntavaaleja. Ylioppilasliikkeessä korkeakoulutuksen rahoituksen nostaminen – vähintään yliopistoindeksin palauttaminen – on samoin yksi vaalien kärkitee­ moista. Haluamme kuitenkin myös laajemmin puhua sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka ei tule yltämään vanhempiensa tulotasoon.

Tämän lisäksi ilmastonmuutos uhkaa koko olemassaoloamme. Toivommekin teitä avuksemme puhumaan eduskuntavaalien alla sen puolesta, että koulutukseen alettaisiin leikkausten sijaan panostaa. Koulutus ja tiede ovat myös avainasemassa ilmaston­ muutoksen torjunnassa. Opiskelijoiden toimeentulo on kestämättömällä tasolla. Opintotuki on muuttunut yhä lainapainoitteisemmaksi samalla kun opiskeluajat ovat kiristyneet. Nykyään opiskelu ei ole samalla tavalla vapaata kuin ennen. Työssäkäynti on miltei välttämätöntä ja kuormituksen lisääntyminen on näkynyt muun muassa opiskelijoiden mielenterveys­ ongelmien huolestuttavana lisääntymisenä. Opintotuki olisikin saatava ensi hallituskaudella nousuun. Pidemmällä aikavälillä näemme, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön vastikkeeton ja elämiseen riittävä perustulo. Tämä olisi vastaus niin muuttuvaan työelämään kuin keino oikeudenmukaisen sukupolvipolitiikan toteuttamiseen. Mutta kaikkein tärkeintä on, että olette kanssamme torjumassa ilmastonmuutosta. Jos epäonnistumme siinä, millään muulla ei ole väliä. Hyvää alkanutta vuotta ja vaalien kevättä!

Lauri Linna
Hallituksen puheenjohtaja 2018 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Monia opiskelijoita pelottaa siirtyä pois yli­ opistolta: mitä jos työmaailmasta ei löydykään omaa intohimon kohdetta tai edessä odottaa ura kaupan kassana monen vuoden kouluttautumisen jälkeen? Tällaisia huolia kuudennen vuoden historian opiskelija, Alumniyhdistyksen Alumni Ambassador ­hankevastaava Sonja Sipponen kuulee jutellessaan opiskelijoiden kanssa opiskelijajärjestöjen työelämä­ tapahtumissa sekä erilaisilla messuilla.

– Työelämän pelko on krooninen ongelma keskustakampuksen humanistisissa tieteissä, mutta huomasin samaa huolta myös esimerkiksi Viikissä. Opiskelija on helposti hukassa, jos hän ei ole kohdentanut opintojaan tiettyyn päämäärään eikä osaa sanoittaa yrityksille, miksi monialaisuus on hyvä asia. Ylipäätään ongelma on Sipposen mukaan se, että opiskelijat heräävät miettimään urakysymyksiä vasta opintojen loppuvaiheilla. Sen sijaan, että he etu­ käteen kysyisivät alumneilta, mitä kursseja arvostettaisiin työelämässä, he miettivät jälkikäteen miltä käydyt kurssit näyttävät CV:ssä ja mistä saisi puuttuvan osaamisen.

ALUMNIYHDISTYKSEN opiskelijoiden työelämätaitoja tukeva toiminta kuten mentorointi, LinkedIn­koulutus ja erityisesti sen Alumni Ambassador ­palvelu tarjoaa alumnille suoran ja helpon tavan auttaa opiskelijaa. Alumniyhdistys kanavoi kuitenkin osan opiskelijoiden auttamisesta opiskelijajärjestöjen kautta.

– Yhteistyössä on voimaa ja ainejärjestöissä on fiksua porukkaa, toteaa Sipponen.

– Opiskelijajärjestöt tietävät parhaiten, millaisia tapahtumia omille opiskelijoille kannattaa järjestää ja milloin. Jos me Alumniyhdistyksessä yrittäisimme järjestää työelämäpaneeleja, kävisi helposti niin, että puhujat olisi väärin valittu, ajankohta väärä, eikä paikalle välttämättä juuri tulisi opiskelijoita.  Niinpä opiskelijajärjestöt pikemminkin tilaavat Alumniyhdistyksen kautta alumneja tilaisuuksiinsa puhumaan työelämään liittyvistä teemoista. Tämä käytäntö on osoittautunut todella tehokkaaksi, Sipponen sanoo. Joillekin järjestöille toimivat parhaiten rennot keskustelutilaisuudet, jotkut haluavat muodollisempia tilaisuuksia kuten paneelikeskusteluja ja jotkut lähtevät opiskelijaryhmänsä kanssa mieluiten ekskursioille alumnien työpaikoille. Työelämätilaisuuksissa nuoret kysyvät useimmiten sitä, mikä alumnien omissa opiskeluissa on auttanut heitä pääsemään nykyiseen asemaansa.

– Alumnit harvemmin vastaavat, että mikään tietty kurssi olisi ollut ratkaiseva. Pikemminkin tärkeitä ovat olleet yliopistolla luodut verkostot sekä opettelu kriittiseen tarkastelutapaan ja isojen tietomassojen nopeaan hallintaan. Tämä on monelle opiskelijalle huojentava tieto, Sipponen kertoo. Keskeinen ristiriita opiskelijoiden auttamisessa on se, että alumni pystyy helposti samaistumaan opiskelijaan, koska hän on itse ollut sellainen. Mutta opiskelijalle pärjäävä, vanhempi työelämätyyppi on kuviteltavissa olevan aikahorisontin toispuolinen, ei-samaistuttava kummajainen. Sipposen mukaan henkinen ero kuitenkin yleensä kapenee, kun alumni kohtaa opiskelijan ja juttelee rennosti.

– Opiskelija tajuaa, että ennenkin oli samantyyppisiä bileitä tai että opinnoissa oli pakollisena sama vaikea ja ärsyttävä kurssi. Alumniyhdistys tarjoaa opiskelijajärjestöjen työ­ elämä­ ja alumnivastaaville tukea tapahtumien järjestämiseen. Yhdistys on tottunut tapahtumajärjestäjä, kun taas opiskelijajärjestötoimijat ovat aluksi usein vailla kunnollisia verkostoja. Alumniyhdistys myös järjestää syksyisin ja keväisin iltoja, joissa eri opiskelijajärjestöjen uudet ja vanhat työelämä­ ja alumnivastaavat voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia. – Näin tieto välittyy eteenpäin ja uusien vastaavien ei aina tarvitse aloittaa kaikkea nollasta.

Vuonna 2012 valmistuneista Helsingin yliopiston alumneista 17 % työskenteli pienessä tai keskisuuressa yrityksessä viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Pk-sektori oli vuonna 2017 yliopistonuraseurantakyselyn mukaan toiseksi suurin työllistäjä kuntasektorin jälkeen. Tästä syystä yliopiston urapalvelut tiivistää vuonna 2019 yhteistyötä pk-yritysten kanssa, jotta opiskelijat tutustuisivat niihin potentiaalisina työnantajina jo opiskeluaikana. Samalla yritysten tieto yliopisto-opiskelijoiden monipuolisesta osaamisesta lisääntyy.

Keväällä 2019 käynnistyvän Think Career -harjoitteluohjelman tavoitteena on löytää Helsingin yliopiston opiskelijoille uusia työharjoittelumahdollisuuksia pk-yrityksistä ja järjestöistä. Työharjoittelulla on parhaimmillaan suuri merkitys opiskelijan asiantuntijuuden, työelämätaitojen sekä urasuunnitelmien kehittymiselle. Ajoittain opiskelijat myös löytävät pysyvämmän työpaikan harjoittelujakson kautta. Työnantajalle Helsingin yliopiston opiskelijat tarjoavat mahdollisuuden saada työyhteisöön uudenlaista näkökulmaa sekä ajankohtaista tietoa yliopistosta. Think Career -harjoitteluohjelmassa on mukana 12 työnantajaa ja 14 harjoittelupaikkaa. Koska suurin osa ohjelman yrityksistä palkkaa harjoittelijan ensimmäistä kertaa, tukee yliopiston urapalvelut työnantajia harjoittelijoiden rekrytoinnissa ja ohjaamisessa.

Lue lisää yhteistyömahdollisuuksista verkkosivuiltamme helsinki.fi/tyonantajapalvelut ja ota yhteyttä yliopiston urapalveluihin osoitteeseen employerservices@helsinki.fi.

Valtio haluaa saada nuoret mahdollisimman nopeasti lukion penkiltä yliopistoon, ja tämä näkyy Helsingin yliopistossa pääsykokeiden muuttumisena. Viime keväänä pääsykokeisiin valmistumisaikaa rajoitettiin sillä, että pääsykoeaineisto julkistettiin vasta kuukautta ennen kokeita ja se oli myös aiempaa suppeampi. Tämän oli määrä parantaa saman kevään ylioppilaiden asemaa niin, että he ehtivät ensin valmistautua ylioppilaskirjoituksiin ja vielä levä­ täkin ennen pääsykoeurakkaa.

– Ennakkomateriaalin supistus oli vasta ensimmäinen askel ja isot muutokset ovat vielä edessä, kertoo Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

– Jatkossa, vuonna 2020, pääväylä opiskelijavalinnoissa toteutetaan niin sanottuna todistusvalintana ja lisäksi kehitetään pääsykoetta, jossa aineisto voidaan antaa käteen vasta koesalissa, Niinistö­-Sivuranta sanoo.

– Tällöin keskimäärin noin puolet pääsee sisään suoraan ylioppilasarvosanoillaan ja puolet puhtaasti pääsykokeen perusteella. Lisäksi yliopistoon voi päästä suorittamalla avoimessa yliopistossa tietyn verkkokurssin huippupisteillä. Vielä on varhaista arvioida, paljonko yliopisto-opiskelijat uudistusten vuoksi nuorenevat, mutta suunta on väistämätön.

– Yliopistojen rahoitusmalli 2021:n mukaan ne, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoaan ja valmistuvat tavoiteajassa, tuottavat yliopistolle selvästi enemmän rahaa kuin toisen tai kolmannen tutkinnon suorittaneet. Tämä ohjaa nuorten ja ensikertalaisten ottamiseen tavalla tai toisella. Mallia ei vielä joulukuussa ollut hyväksytty, mutta muutoksia on Niinistö­-Sivurannan mukaan tulossa.

– Toisaalta yliopistot haluavat säilyttää ”useita reittejä yliopistoon”, joten pääsykokeista ei kokonaan luovuta. Alumnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että jatkossa yritykseen voi tulla yhä enemmän jopa vain 22 ­vuotiaita maistereita. Jotta he eivät olisi työelämän suhteen liian keltanokkia, työ­ elämäopintojen määrä Iso Pyörä ­tutkinnonuudistuksessa nostettiin kandidaatinopinnoissa kymmeneen opintopisteeseen. Kokonaisuus vaihtelee tiedekunnittain. Yhtäällä on työelämäluentoja ja koulutusta CV:n muotoiluun, mutta opiskelijat osallistuvat myös tutkimushankkeisiin ja saavat yrityksistä aitoja ongelmia ratkottavakseen, jolloin he voivat yhdistää teoreettisen osaamisen konkreettiseen tekemiseen. Opiskelijat esimerkiksi miettivät työhyvinvointia yrityksissä, tuovat jonkin projektin käynnistämisvaiheeseen nuoren sukupolven näkemystä tai ideoivat pelifirmalle uutta peliä.

– Uraseurantakyselyissä systemaattisesti mainitaan geneeristen vuorovaikutustaitojen ja ongelmanratkaisun merkitys työelämässä, Niinistö-­Sivuranta sanoo.

Toimien tuloksellisuutta on mahdotonta suoraan osoittaa, mutta luultavasti jotain on tehty oikein ja suunta on hyvä. Syksyllä uutisoitiin, että Helsingin yliopisto loikkasi sijalta 82 sijalle 48 yliopistovertailussa, jossa vertaillaan valmistuvien työllistymistä globaaleilla työmarkkinoilla. Listan huipulla olivat yhdysvalta­ laiset Harvard, Caltech ja MIT sekä Britannian Cambridgen yliopisto. Aalto-­yliopisto oli sijalla 140. Times Higher Educationin tilaamassa listassa kaksi raatia, joissa kummassakin oli noin 7000 asian­ tuntijaa, otti kantaa siihen, mistä ylipistoista heidän mielestään valmistuivat työmarkkinakelpoisimmat ihmiset. Alumnit voivat pyydystää kandi­ opiskelijoita yritystensä projekteihin suoraan tai urapalveluiden kautta.

Kun kansallinen rahoitus yritysten tutkimus­ ja tuotekehityshankkeisiin on viime vuosina vähentynyt, tähyää moni yritys nyt EU:n suuntaan. Tässä yritysten kannattaisi olla yhteydessä Helsingin yliopistoon, koska meillä on pitkä kokemus EU­hankkeista”, vinkkaa Helsingin yliopiston Yritysyhteistyö­tiimin vetäjä palvelupäällikkö Maarit Haataja. Hänen mukaansa tapaamisissa yritysten kanssa on viime aikoina noussut esille kiinnostus hakea EU­rahoitusta yliopiston ja yritysten yhteishankkeisiin, joissa yli­ opiston perustutkimusta sovellettaisiin yritysten tuotekehityksessä.

Kotimaassa taas Finpron ja Tekesin yhdistelmästä syntynyt Business Finland voisi tarjota tutkimusrahoitusta yhteishankkeille,  joissa paino on vielä enemmän tuotekehityksen puolella. Haatajan johtama yhdeksänhenkinen tiimi tuo yhteen yritys­ maailmaa ja tutkijoita.

– Aktiivisimmista yrityksistä otetaan yhteyttä suoraan meihin ja kysytään, millaista heitä hyödyttävää tutkimusta monitieteisestä yliopistosta voisi löytyä, Haataja kertoo. Kun yhteinen sävel löytyy, Haatajan tiimi vierailee yrityksissä tutkijoiden kanssa kertomassa Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa on menossa kokeilu, jossa selvitetään, miten yritys­ yhteistyö voisi tukea tutkimusta sekä syventää jo olemassa olevia suhteita. Samalla on tarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita. Laitoksen johdon ja tutkijoiden kanssa on analysoitu tiedekunnan yritysyhteistyöpotentiaalia, ja blogeissa kerrotaan onnistuneista yritysyhteistyöhankkeista niin yritysten kuin tutkijoidenkin näkö­ kulmasta. Viime vuoden keväästä lähtien tutkijoille on järjestetty koulutuksia siitä, miten yritysten kanssa kannat­ taa toimia esimerkiksi sopimusten ja hinnoittelun suhteen sekä mikä tutkimuksessa voisi yrityksiä kiinnostaa kaupallisessa mielessä.

Tutkijoille järjestetään poikki­ tieteellisiä tapaamisia tietyn aihealueen, kuten mikrobiomin, ympärille. Näin tutkijat saavat käsityksen siitä, ketkä muut yliopistossa tutkivat samoja teemoja tai aiheita toisesta näkökulmasta. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa sen, että tutkimusryhmät voivat paketoida yhteisen osaamisensa konseptiksi, johon yritysten on helppo tarttua. Kaiken tämän pohjustuksen lisäksi tämän vuoden keväällä järjestetään tilaisuus, jossa eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kertovat alan yrityksille, missä eläinlääketieteellinen tutkimus menee. Näin yritykset voivat löytää sopivia tutkijoita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

– Muutkin tiedekunnat ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kun nyt ensin tämä vuosi pilotoidaan eläinlääketie­ teellisen tiedekunnan kanssa, sen jälkeen olemme viisaampia siinä, mikä toimii ja mikä ei. Jatkossa voimme sitten räätälöidä kullekin tiedekunnalle sille sopivan yritysyhteistyöohjelman, Haataja kertoo.

Yritysyhteistyö-tiimin blogi: blogs.helsinki.fi/andaction/

 Ota yhteyttä: businessteam@helsinki.fi

Helsingin yliopiston omistama Helsinki Innovation Services (HIS) auttaa tutkijoita perustamaan startup­yrityksiä, joiden avulla he voivat kaupallistaa tutkimuslöydöksensä.

– Alallaan kokeneet alumnit ovat tervetulleita perustettavien yritysten hallitusten jäseniksi ja myös yrittäjiksi tai yrittäjätiimin jäseniksi, sanoo HIS:in toimitusjohtaja Jari Strandman.

Parhaillaan HIS:issä on valmistelussa yli 20 kaupallistamisprojektia. Mikäli ne päätyvät yrityksiksi asti, tarvitaan hallitukseen vähintään kolme jäsentä. Yksi jäsen on yleensä tutkijoiden edustaja, toinen taas edustaa Helsingin yliopiston rahastoja, mutta kolmanneksi ja siitä eteenpäin tarvitaan kokeneita ja motivoituneita ulkopuolisia henkilöitä.

Viime vuonna HIS:in avulla perustettiin kolme yritystä

Kumpulan kampuksella perustettu Nanojet kehittää teknologiaa, jolla 2D­mikroskooppi voidaan edullisesti muuttaa 3D­kuvantamisen tarpeisiin. Tämä tuo laboratorioille huomattavia säästöjä, sillä 3D­ mikroskoopit maksavat satojatuhansia euroja mutta 2D­mikroskoopit vain noin kymmenesosan siitä. Kumpulan kampuksella perustetun GlucoModi- cumin kehittämällä teknologialla verensokerin pitoisuus voidaan mitata ilman, että iho rikotaan neulalla. Viikin kampuksella perustettu Solubility Company taas kehittää lääkeyhtiöille teknologiaa, jolla lääkeaineen liukoisuuden voi mitata jo lääke­ kehityksen varhaisessa vaiheessa. Varhainen tieto tuo yrityksille suuria säästöjä: jos lääkeaineen liukoisuus elimistöön todetaan huonoksi, se täytyy huomioida  jatkokehityksessä ja joskus jopa luopua kyseisen lääkeaihion kehityksestä. Lisäksi Viikissä ollaan juuri perustamassa yritystä, joka tuottaa mehiläisille rokotetta esikotelomätää vastaan. Kyseessä on maailman ensimmäinen hyönteisille suunnattu rokote.

Strandmanin mukaan maailman huippuyliopistoissa syntyy vuosittain keskimäärin viidestä kymmeneen tällaista spinout­yhtiötä.

– Lukumäärä on pieni, mutta yritysten arvonnousupotentiaali on todella suuri, koska kilpailukyky syntyy huippututkimuksesta ja uusista keksinnöistä. Esimerkiksi Valo Therapeuticsilla kehitteillä olevan uudenlaisen syöpärokotteen kaupallinen potentiaali voidaan laskea miljardeissa euroissa, Strandman sanoo.

Ota yhteyttä: jari.strandman@helsinki.fi tai +358 40 7006968

Maailman vajaan 20 000 yliopiston joukossa Helsingin yliopisto sijoittuu lähes kaikissa rankingeissa sadan parhaan kärkeen (top 0,5 %). Alumnien kannattaakin tuoda opintonsa Helsingin yliopistossa esiin niin ansioluettelossaan kuin muissa yhteyksissä. Helsingin yliopisto julkaisee verkkosivuillaan (helsinki.fi/fi/tutkimus) ajankohtaista tietoa meneillään olevasta huippututkimuksesta. HY saavutti vuonna 2018 sijan 57 kansainvälisesti arvostetussa Shanghai Academic Ranking of World Universities (ARWU) yliopistovertailussa. Toisessa kansainvälisesti arvostetussa vertailussa –Times Higher Education World University Rankings (THE) – Helsingin yliopisto pääsi sijalle 99 pitkälti tieteellisten viittausten perusteella. Viiden rankingin keskiarvolla mitaten yliopiston sijoitukset laskivat, kun Kiina ja muutamat Aasian maat jatkavat vähittäistä nousuaan yliopistovertailuissa. Yliopistoon kohdistuneet rahoituksen leikkaukset alkavat myös vaikuttaa tuloksiin. Eniten kehitettävää Helsingin yli­ opistolla on vertailun perusteella yhteyksissään yrityksiin ja muuhun elinkeinoelämään. Tässä asiassa alumnit voivat varmasti auttaa!

Yksi pohjoismaiden parhaista
Rankinglistojen kärjessä ovat useimmiten pohjoisamerikkalaiset yliopistot. Vuoden 2018 Shanghai-rankingin kärkiviisikko oli sama kuin viime vuonna: yhdysvaltalaiset Harvard University ja Stanford University, brittiläinen University of Cambridge sekä yhdysvaltalaiset Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja University of California, Berkeley. Maailman sadan parhaan joukkoon mahtui vain joitakin pohjoismaalaisia yliopistoja. Niistä Helsingin yliopiston edelle sijoittuivat Kööpenhaminan yliopisto sekä Tukholmassa toimiva Karoliininen instituutti. Helsingin yliopiston taakse jäivät esimerkiksi Uppsalan yliopisto ja Oslon yliopisto.

Valmistuneet työllistyvät hyvin
Times Higher Education ­lehden julkaisemassa THE Employability rankingissa Helsingin yliopiston sijoitus oli 48:s, parannusta 35 sijaa viime vuoteen verrattuna. Ranking kuvaa eri maiden työn­ antajien käsitystä yliopistoista valmistuneiden työmarkkinakelpoisuudesta. Helsingin yliopisto on parantanut sijoitustaan vuodesta 2012 alkaen lähes joka vuosi. Pohjoismaiden keskuudessa Helsingin yliopiston sijoitus oli nyt toinen, viime vuonna viides.

Mihin vertailut perustuvat?
Kansainväliset yliopistovertailut mittaavat useita tekijöitä kuten tutkimusten laajuutta ja vaikuttavuutta, opetuksen tasoa, yliopiston mainetta ja sen kansainvälisyyttä. Esimerkiksi ARWU-vertailussa painottuu tieteellisten julkaisujen ja viittausten lisäksi myös yliopiston alumnien saamien Nobel-palkintojen ja matematiikan alalla jaettavien Fieldsin mitalien määrä. THE-vertailu keskittyy puolestaan opetuksen maineeseen, tohtorintutkintojen määrään ja tutkimukseen laajemmin. Vuoden 2011 Alumni Bengt Holmströmille vuonna 2016 myönnetystä Nobel-palkinnosta HY saa jatkossakin lisäpisteitä vertailuissa.

"Kanslerin tehtäviin kuuluu yhteydenpito yhteiskuntaan ja sen eri sektoreihin. Alumnit ovat keskeinen osa yhteistyöverkostoa. Alumnien kautta yliopisto näkyy ja vaikuttaa kaikilla sektoreilla ja myös kansainvälisesti. Minulle on mieluisaa saada jatkossa toimia aktiivisesti myös Alumniyhdistyksessä sen hallituksen jäsenenä ja tavata aktiivista alumniyhteisöä säännöllisesti.

Yliopistojen olemukseen kuuluva kilpailu on aina näkynyt tutkijoidemme ja opettajiemme kilvoitteluna urillaan. Minulle se näyttäytyy myös vahvasti yliopiston kilpailuna tuloksista, rahoittajista, partnereista ja huomiosta kansainvälisellä yliopistokentällä. Haluamme olla hyvä, houkutteleva ja vaikuttava yliopisto, johon halutaan tulla töihin ja opiskelemaan ja jossa on paras mahdollinen ympäristö tekemiselle. Laadulla erotumme ja menestymme."

Uusilla opiskelijoilla on aiempaa enemmän vaihtoehtoja maisteriopintoihin. Myös työelämä ja digitalisaatio kuuluvat opintoihin aiempaa tiiviimmin. Viime syksy vei Helsingin yliopistosta pääaineet ja toi tilalle koulutusohjelmat. Muutos on osa Iso Pyörä -uudistusta, jossa kandi- ja maisterivaiheen opinnot irrotetaan entistä vahvemmin toisistaan.

Kun erilaisia hakukohteita oli ennen liki 200, kandiohjelmia on nykyään 32 ja maisteriohjelmia 61. Tämä ei silti tarkoita, että oppiaineiden määrä olisi vähentynyt. Yksi koulutusohjelma voi sisältää opintoja useammasta oppiaineesta tai jopa tiedekunnasta, ja opintoja voi valita myös muista kuin omasta koulutusohjelmasta. Toisaalta joidenkin koulutusohjelmien – esimerkiksi lääketieteen – sisältö on hyvinkin lähellä aiempia pääaineita. Iso Pyörä on mullistanut rakenteiden lisäksi myös sisältöjä.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin voit tutustua osoitteessa:
helsinki.fi/fi/opiskelu/koulutusohjelmat

Fuksina sisään, maisterina samasta putkesta ulos. Näin yliopisto-opinnot ovat Suomessa perinteisesti edenneet. Etenkin Pohjois-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa on kuitenkin ollut tyypillistä jo kauan, että kandin ja maisterin tutkinnot suoritetaan eri yliopistoissa. Tähän suuntaan ollaan menossa entistä vahvemmin myös Helsingin yliopistossa.

Meidänkin pitää rohkaista omia kandejamme miettimään rohkeasti, onko meillä sopivaa tarjontaa vai olisiko maisteriopinnot parempi suorittaa jossain muualla, sanoo asiantuntija Esko Koponen Opetuksen strategisista palveluista.

Nykymaailmassa mikään ei ole stabiilia ja staattista, vaan yliopiston täytyy pystyä luomaan toimintaympäristöjä, joissa voi olla luovia. Me haluamme tarjota kansainvälisille opiskelijoille sitä, missä olemme hyviä ja mihin on kysyntää, ja tulla niissä vielä paremmiksi. Ensi syksynä Helsingin yliopistossa toimii kaikkiaan 33 kansainvälistä maisteriohjelmaa. .

Tarvitseeko organisaatiosi harjoittelijaa, graduntekijää tai työntekijääOta yhteyttä Helsingin yliopiston Urapalveluihin: employerservices@helsinki.fi

Tutkimukseen pohjautuvia startup-yrityksiä perustetaan useita joka vuosi. Uudet yritykset tarvitsevat monenlaista tukea matkallaan. Olisiko sinulla mahdollisuus ryhtyä mentoriksi, sparraajaksi tai sijoittajaksi?

Helsingin yliopiston omistama Helsinki Innovation Services (HIS) auttaa tutkijoita tiedeinnovaatioiden hyödyntämisessä. Käytännössä HIS:n asiantuntijat selvittävät innovaation kaupallisia mahdollisuuksia ja kilpailutilannetta, auttavat hakemaan patentteja ja rahoitusta sekä etsivät sijoittajia ja jäseniä startup-yritysten yrittäjätiimeihin. Kaupallistamisputkessa on parhaillaan useita kymmeniä hankkeita, joista ajankohtaisia ovat muun muassa Glucomodicum, Memocate ja Moprim.

Startupit tarvitsevat apua kasvaakseen
Alumnien asiantuntemus ja verkostot ovat monelle startup- yritykselle kullanarvoisia. Jos sinulla on kiinnostusta ja aikaa auttaa nuoria yrityksiä alkuun, ota yhteyttä HIS:n toimitusjohtaja Jari Strandmaniin, jari.strandman@helsinki.fi tai p. 040 700 6968. HIS:n uusilla verkkosivuilla voi tutustua ajankohtaisimpiin innovaatioihin: his.fi.

Helsinki Sustainability Science Centre

Yliopiston tehtävä yhteiskunnassa on korkealaatuinen tutkimus ja koulutus sekä aktiivinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Nämä yhdessä muuttavat maailmaa paremmaksi. Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2017 päätettiin hallituksen kokouksessa 15. joulukuuta 2016. Yliopiston visio katsoo vuoteen 2025 ja teemana on Globaali vaikuttaja yhdessä. Helsingin yliopisto on tunnistanut neljä suurta haastetta: digitalisaatio, globalisaatio, kestävä kehitys sekä ikääntyminen ja hyvinvointi. Näihin perustuen hallitus nimesi 2015 yliopiston kolme strategista tutkimusaluetta: Life Science, Human Mind in Changing World ja Matter and Materials, jotka jakaantuvat temaattisiin alueisiin. Näiden alueiden avulla yliopisto vahvistaa ja profiloi tutkimustaan. Suomen Akatemialta haettavan profiloitumista tukevan määrärahan haku vuonna 2017 kohdistuu mm Helsinki Sustainability Science Centreen (HSSC).

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on vuosia tehnyt hyvää yhteistyötä Alumniyhdistyksen kanssa tavoitteena muuttaa maailmaa paremmaksi. Tiedekunnan perinteisessä alumni- ja sidosryhmätilaisuudessa Oktoberfestissä 2015 päätettiin alumnimatkasta Madagaskarille 2016 teemana kestävä kehitys. Matka oli meille kaikille osallistuneille silmiä avaava kokemus saaren todellisiin olosuhteisiin ja sen kehityksen haasteisiin. Kestävä kehitys on tiedekuntamme keskeisiä tutkimuksen aiheita. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on aloitteentekijä ja promoottori yliopiston hankkeessa perustaa Sustainability Science Center. Tavoitteena on yhdistää eri tieteenaloja useista tiedekunnista sekä yhteiskunnan vaikuttajatahoja ratkaisemaan globaaleja haasteita, jotka on esitetty myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa – Agenda 2030:ssa. Tällä hetkellä HSSC:n suunnittelu etenee ripeästi työryhmässä, jossa on edustettuna laajasti yliopiston kestävän kehityksen tutkimuksen asiantuntijuus. Tavoitteena on, että HSSC perustetaan vuoden 2017 aikana. Keskukselle laaditaan myös yritysyhteistyöstrategia sillä useat yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta yhteistyöhön.
Tiedekunnan ystävät ja alumnit ovat tervetulleita keskuksen järjestämään korkean tason kestävän kehityksen seminaariin 12. toukokuuta 2017 tutustumaan kaikkiin toimijoihin.
 

Tiedekummiksi?
Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tehdään uraa uurtavaa tutkimusta elämäntieteiden ja kestävän kehityksen aloilla. Jokainen alumni voi olla osa tätä työtä ryhtymällä Tiedekummiksi. Kyseessä on uudentyyppinen tiedettä ja tutkijoita tukeva rahoitusmuoto. Ryhtyessäsi tiedekummiksi pääset tutkimusryhmän toiminnan ytimeen ja voit seurata tutkimuksen edistymistä läheltä. Saat suoran yhteyden tiedekunnan johtoon ja valitsemasi tutkimusryhmän toimijoihin.

Voit tutustua tutkimusryhmiin ja rahaston toimintaan: helsinki.fi/bio/tutkimus/tutkimusryhmat

Ragna Rönnholm
FT, solu- ja molekyylibiologian dosentti, HY
Bio- ja ymp.tiedekunnan yhteiskuntasuhteet, HY:n hallituksen jäsen 2010–2017