Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2019 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettavan koulutuksen tavoite on saavuttaa syvällinen tietämys sekä itsenäinen tieteellinen tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti joltain alkeishiukkasfysiikan tai maailmankaikkeuden tutkimuksen osa-alueelta. Tohtorin tutkinnon tuottamia tieteenalakohtaisia valmiuksia ovat erittäin syvällinen ymmärrys alan luonteesta, keskeisistä käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta sekä taito tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavan kriittinen ajattelu, argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot syvenevät. Lisäksi tietotyövalmiudet, vuorovaikutustaidot, johtamis- ja neuvottelutaidot, itseohjautuvuus, luovuus ja tieteen etiikan ymmärrys syvenevät, kuten myös valmiudet toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä.

PAPU-tohtoriohjelman erityispiirteenä on isojen kansainvälisten tiede- ja tutkimuskollaboraatioiden puitteissa tapahtuva tutkimustyö  (mm. ESA, ESO, CERN). Tähän työskentelyyn osallistuminen kehittää tohtorikoulutettavan projektityöskentely- ja -organisointitaitoja sekä luo erinomaiset valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

PAPU-tohtoriohjelman opetuskieli on englanti.

Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelmaan kuuluu teoreettista, kokeellista ja havaitsevaa tutkimusta alkeishiukkasfysiikan, kosmologian, astrofysiikan, avaruusfysiikan sekä planeetaarisen astrofysiikan tieteenaloilta. Ohjelma tarjoaa niin yliopistomaailmassa kuin liike-elämässäkin arvostettua korkealaatuista tohtorikoulutusta. Tutkimusyhteistyötä tehdään kansainvälisten hiukkasfysiikan tutkimuskeskusten kuten CERNin kanssa, sekä tähtitieteen ja avaruusfysiikan tutkimuslaitosten kuten ESAn ja ESOn kanssa. Tohtorikoulutettavat tekevät väitöskirjatyötään mm. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella, Fysiikan tutkimuslaitoksella, Ilmatieteen laitoksella sekä Maanmittauslaitoksella.

Ohjelman tohtorikoulutettavien opinnot muodostuvat alkeishiukkasfysiikan, kosmologian, astrofysiikan, avaruusfysiikan tai planeetaarisen astrofysiikan tieteenalojen kursseista, väitöskirjatutkimusta tukevien muiden oppiaineiden kursseista ja seminaareista sekä yleisistä asiantuntijuusopinnoista. Tohtoriohjelma järjestää lisäksi kaikille tohtorikoulutettaville tarkoitettuja seminaareja. Lisäksi tohtoriohjelma voi järjestää kertaluontoisia intensiivikursseja, seminaareja ja vierailuluentoja, joita pitävät tyypillisesti kansainväliset vierailijat. Ohjelma osallistuu myös erilaisten workshoppien ja kesäkoulujen järjestämiseen yhteistyöverkostojen ja muiden alan tahojen kanssa. Kaikkia tohtorikoulutettavia kannustetaan luomaan ja ylläpitämään kansainvälisiä kontakteja osallistumalla kansainvälisiin koulutuksiin, konferensseihin sekä tapaamisiin. Myös opintomatkoja ja tutkimusvierailuja tuetaan.

Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Kokopäivätoimisesti työskenneltäessä tavoitteena on suorittaa tohtorintutkinto neljässä vuodessa. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op), esimerkiksi yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälisten kontaktien luomista, kuten tutkimusyhteistyötä ja osallistumista konferensseihin
  • väitöskirja ja sen puolustaminen väitöstilaisuudessa

Väitöskirja muodostuu joko vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai yksin tekijän nimissä olevasta yhtenäisestä tieteellisestä teoksesta, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia).

 Väitöskirjan tulee

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Ohjelmasta valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet hyvin. Tohtoriohjelman tavoitteena on tarjota valmistuville tohtoreille monipuoliset ammatilliset valmiudet akateemiselle uralle tai muihin kotimaisiin tai kansainvälisiin tehtäviin. Ohjelmasta valmistuneet tohtorit työllistyvät erityisesti

  • akateemiselle sektorille, niin tutkimus- kuin opetustehtäviin
  • julkisen sektorin asiantuntijatehtäviin, esim. Ilmatieteen laitokselle, Maanmittauslaitokselle, Suomen Akatemiaan
  • monipuolisesti liike-elämän palvelukseen, erityisesti tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettavat pääsevät aidosti kansainväliseen tutkimusympäristöön. Tutkimusryhmät pitävät yllä vilkasta kansainvälistä yhteistyötä ja järjestävät paljon sekä tutkijavierailuja ulkomaille että vierailuja ulkomailta Suomeen. Työn tuloksia julkaistaan parhaissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa.

PAPU kannustaa tohtorikoulutettaviaan itsenäistymään, kansainvälistymään ja verkostoitumaan. Heitä kannustetaan esittelemään työnsä tuloksia kansainvälisissä konferensseissa sekä suorittamaan osan tohtoriopinnoistaan ulkomailla joko osallistumalla kansainvälisille jatko-opintokursseille tai työskentelemällä ulkomailla. Tätä varten PAPU tarjoaa myös rahallista tukea kaikille tohtorikoulutettaville.

Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettavilla on erinomaiset mahdollisuudet tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön ja myös pidempään tutkijavierailuun ulkomaisissa yliopistoissa tai kansainvälisissä tutkimuskeskuksissa tai -laitoksissa (esim. CERN, ESA, ESO).

  • Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelmassa tehdään kansainvälistä huippututkimusta kokeellisesta ja teoreettisesta hiukkasfysiikasta teoreettiseen ja havaitsevaan kosmologiaan, astrofysiikkaan ja aurinkokunnan fysiikasta avaruusfysiikkaan sisältäen auringon aktiivisuuden vaikutukset aurinkokuntaan.
  • Hiukkasfysiikan kokeellinen tutkimus perustuu osallistumiseen suurten kansainvälisten hiukkasfysiikan tutkimuskeskusten, erityisesti Cernin, toimintaan.
  • Teoreettisen hiukkasfysiikan tutkimus suuntautuu sekä teorioiden rakenteeseen että fenomenologiaan eli hiukkasten ilmiömaailmaan.
  • Teoreettisessa kosmologiassa tutkitaan varhaisen maailmankaikkeuden ominaisuuksia. Kiinnostuksen kohteina ovat kosmisen mikroaaltotaustan lämpötilavaihtelut, inflaatiomallit, pimeä energia, sekä säiekosmologia.
  • Havaitsevan kosmologian ryhmä osallistuu Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck Surveyor Mission ja Euclid -kokeisiin.
  • Tähtitieteen tutkimuskohteet ulottuvat planeetaarisesta astrofysiikasta tähtien  syntyprosesseihin ja aktiivisuuteen sekä galaksien syntyyn ja kehitykseen.
  •  Avaruusfysiikassa tutkimus suuntautuu avaruusplasmafysiikkaan ja avaruussääilmiöihin.
Hakeminen
Alla linkit valintaperusteisiin. Jos ohjelmaan on monta hakuväylää, näet listassa eri väylät. Yhteishaussa voit hakea kandiohjelmiin päähaussa ja maisteriohjelmiin maisterihaussa. Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän haussa. Voit hakea siirtoa toisesta korkeakoulusta tai toiseen kandiohjelmaan Helsingin yliopiston sisällä siirtohaussa.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.