Kurssilla analysoidaan kahden totalitaristisen yhteiskunnan, Neuvostoliiton ja Kansallissosialistisen Saksan poliittista ja yhteiskuntahistoriaa sekä kulttuuripolitiikkaa.
Bolsevismi ja natsismi olivat sotienvälisenä aikana toistensa tärkeimmät ideologiset kilpailijat. Hegemoniakamppailua käytiin sekä omien kansalaisten sieluista että maiden väliin jäävillä alueilla ja muualla itäisessä Keski-Euroopassa. Näennäisestä vastakkaisuudestaan huolimatta aatteilla oli paljon yhteistä, mm. yksipuoluejärjestelmä, yksilön alisteisuus kokonaisuudelle (kansakunta tai luokka), poliittisten oikeuksien vähäisyys, väkivallan käyttö politiikan välineenä, kattava rakenteellinen kontrolli, vallankäytön perustelu luokkavihollista tai kansanvihollista vastaan käytävällä taistelulla, voimakas propagandakoneisto ja määrätietoinen kulttuuripoliittinen ohjelma.
Toisen maailmansodan alussa Saksa ja Neuvostoliitto olivat ensin liittolaisia (Molotov/Ribbentropsopimus), päätyen lopulta ottamaan mittaa toisistaan. Saksan tappion jälkeen oikeisto- ja vasemmistototalitarismien vastakkainasettelu Euroopassa korvautui kylmän sodan kahtiajaolla, jota määrittivät idän ja lännen, kommunismin ja kapitalismin, NL:n ja Yhdysvaltojen johtamien blokkien ja kulttuuripiirien välinen ideologinen taistelu.
Kurssilla tarkastellaan aluksi maailmansotien välistä aikaa, jolloin kumpikin järjestelmä muotoutui, painottaen erityisesti ideologisen kehityksen suhdetta kulttuurin ja taiteiden kehitykseen. Toisen maailmansodan osalta tarkastellaan sotaan valmistautumisen ja itse sodan vaikutuksia kummankin järjestelmän kulttuuripolitiikkaan. Neuvostoliiton osalta käsitellään kulttuuripolitiikkaa Venäjän 1905 ja 1917 vallankumouksista Stalinin kauden loppuun. Lopuksi tarkastellaan sekä kansallissosialistisen Saksan että Leninin ja Stalinin Neuvostoliiton jälkimainetta ja niiden historiallista käyttöä. Kurssin punaisena lankana on näiden kahden lähtökohdiltaan ja ideologiselta kohdennukseltaan vastakkaisen, mutta toimintatavoiltaan toisiaan muistuttavan järjestelmän ja niiden kulttuuristen käytäntöjen vertailu.
Kurssin tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat itsenäiseen, reflektoivaan tieteelliseen ajatteluun. Kurssilla opitaan analysoimaan kriittisesti kahden erilaisen, mutta keskenään myös analogisen totalitaristisen yhteiskunnan, Neuvostoliiton ja Kansallissosialistisen Saksan poliittista ja ideologista viestintää, kulttuurisia ilmiöitä ja ideologisesti värittyneitä taideteoksia (esim. patsaat, valokuvat, elokuvat, kirjalliset ja musiikkiteokset, arkkitehtuurikohteet ja käyttögrafiikka). Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää ko. järjestelmien kulttuurituotteiden poliittisia ja ideologisia merkityksiä ja osaa asettaa ne aikansa poliittista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten.
Kurssi kehittää myös opiskelijan kykyä tieteellisen kirjallisuuden ja artikkelien kriittiseen lukemiseen ja syventää käsityksiä tutkimustyön eri osa-alueista (kysymyksenasettelu, yhteys tieteellisen keskusteluun, käsitteet, metodit ym.). Omia töitään laatiessaan ja esitellessään sekä toistensa kirjallisia töitä ja esityksiä kommentoidessaan opiskelijat kehittävät myös yhteistyö- ja keskusteluvalmiuksiaan.
Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kahden totalitaristisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikasta sekä propagandan ja agitaation roolista niiden valtiollisissa projekteissa. Opiskelija osaa vertailla kahta erilaista järjestelmää toisiinsa ja löytää yhteneväisyyksiä ja eroja niiden ideologioissa, kulttuuripolitiikassa ja taiteen tuottamisen tavoissa. Opiskelijalla on myös perusymmärrys taiteilijan, ideologian ja vallan suhteesta totalitaristisissa yhteiskunnissa. Opiskelija osaa arvioida taideteoksia ja sitä, miten valtakoneisto ja sen säännöt ovat vaikuttaneet teoksen lopulliseen muotoon ja sisältöön. Kurssi antaa myös valmiuksia vertailla historiallisia ja kulttuuripoliittisia prosesseja ja sensuuria nykyajan vastaaviin ilmiöihin.
Kurssin kertakohtainen ohjelma:
Aihe 1: kurssin järjestäytyminen, lähiopetuskerta MH & MV (molemmat opettajat paikalla)
Aiheet 2, 3: Meri Herrala – Neuvostoliitto
Aiheet 4, 5, 6, 7: Marja Vuorinen – Natsi-Saksa
Aiheet 8, 9: Meri Herrala – Neuvostoliitto
Aihe 10: ensimmäinen ryhmätyökerta – kaksi NL-ryhmätyötä (visuaaliset aineistot ja arkkitehtuuriteema) MH & MV
Aihe 11: toinen ryhmätyökerta – kaksi NS-ryhmätyötä (visuaaliset aineistot) MH & MV Aihe 12: kolmas ryhmätyökerta – NL- ja NS-ryhmätyöt (arkkitehtuuriteemat) MH & MV Aihe 13: MH & MV (45 + 45 min.) – syventävää yhteenvetoa, järjestelmien vertailua
Aihe 14: Loppukeskustelu ja opiskelijapalautteet MH & MV
Jokaisen luennon yhteydessä on flipped classroom -tyyppinen ennakkotehtävä (esim. lukemista, elokuvien, videokoosteiden tai muiden visuaalisten aineistojen katsomista), joka liittyy luennon aihepiiriin.
Kukin opiskelija osallistuu yhden ryhmätyön laatimiseen ja esittämiseen. Tehtävien aineistoina on Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan politiikkaan, kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä tekstejä ja visuaalista materiaalia.
Kurssin pääteeksi kirjoitetaan essee (pituus 6-8 liuskaa plus bibliografia. Times New Roman ja kirjainkoko 12 sekä 1,5 riviväli). Esseen aiheena voi olla joko aikalaistaideteos (elokuva, kirja tai kirjan osa, musiikkiteos, visuaaliset aineistot yms.), jompaakumpaa järjestelmää kommentoiva myöhemmän ajan taideteos tai tutkimuskirjallisuuden pohjalta laadittu, itse määritellystä näkökulmasta laadittu essee.
Kurssin oheismateriaaleina toimivat Moodlen kautta jaettavat oheismateriaalit, jotka liittyvät kurssilla käsiteltyihin erityisaiheisiin. Opiskelijat voivat käyttää hyväkseen näitä materiaaleja halutessaan syventyä johonkin kurssilla esille otettuun erikoisalaan. Opettajat antavat jatkuvasti vinkkejä aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta ja mielenkiintoisista artikkeleista sekä kurssin erityisalueiden tutkijoista. Kurssin loppuesseitä sekä kurssilla analysoitavia ennakkotehtäviä ja ryhmätöitä varten Moodleen kerätään jokaista tehtävää varten myös datapankki, jossa on eritelty jokaisessa tehtävässä käytettävä aineisto, ääni ja kuvat.
Kurssin luennot tallennetaan äänitteinä Moodleen. Näin ollen muualla kuin Helsingissä asuvat opiskelijat voivat suorittaa kurssin myös etänä jokaisen luennon podcast-tallenteen kuunnellen. Etäopiskelijat voivat halutessaan olla mukana ryhmätyössä, jolloin heidän tulee olla ko. esityskerralla mukana esittämässä oma osuutensa; vaihtoehtoisina suoritustapoina joko pitempi loppuessee tai loppuesseen lisäksi tehtävä toinen, ryhmätyön korvaava essee, johon voi sisältyä myös kuvitusta.
Kurssin päättymisen jälkeen opiskelijoilla on kuukausi palauttaa opettajille kurssin loppuessee. Opettajilla on kuukausi arvioida esseet. Tarvittaessa opiskelijat voivat saada 1-2 viikkoa lisäaikaa esseilleen. Poissaoloista (neljännestä poissaolokerrasta lähtien) on kirjoitettava 2-4:n sivun reflektoiva essee/luentopäiväkirja poissaolokertojen luentojen Moodlessa olevista Powerpointeista. Arvosana määrittyy kurssille laaditun ja esitellyn laajan ryhmätyön (30 %) ja kurssin päätyttyä itsenäisesti kirjoitettavan esseen (70 %) pohjalta.