Tunteet ovat erottamaton osa ihmisenä olemista. Ne kiinnittävät meidät todellisuuteen ja värittävät kokemuksemme siitä. Tunteet ovat myös vahvasti yhteiskunnallinen kysymys: ne ovat yhtä aikaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä. Olemmeko vapaita tuntemaan? Kuinka tunnenormit syntyvät? Entä onko tunne järjen vastakohta? Tutkijakollegiumin Kympin sarjassa kuullaan syksyllä 2016 ja keväällä 2017 kymmenen tarinaa tunteista. Kullakin kerralla illan teemasta keskustelevat kaksi aiheeseen perehtynyttä vierasta. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Sarjan tilaisuuksien ajankohdat keväällä 2017 Tiedekulma Aleksilla ovat 18.1., 25.1., 1.2., 8.2. ja 15.2. klo 16.30–18.00.

Kympin sarjaa järjestää Helsingin yliopiston tutkijakollegium

Käsityönopettaja- ja käsityötieteen opiskelijat johdattavat kädentaitoaiheiden maailmaan vaihtuvin teemoin kerran kuussa. Luvassa modernia käsityötiedettä kaikille kiinnostuneille!

Kevään 2017 Käsitelmät järjestetään Tiedekulma Aleksilla 20.2., 20.3., 24.4. ja 22.5. kello 16.30–18. Järjestäjänä käsityönopettajaksi ja käsityötiedettä opiskelevien ainejärjestö Tekstiilarit ry.

Helsingin yliopiston Tiedekulma ja ulkoministeriö järjestävät marraskuun lopussa kolmatta kertaa Arktinen tulevaisuus -tilaisuudet. Tilaisuuksissa tartutaan ajankohtaisiin arktisiin kysymyksiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan arktisen alueen kehityksestä.

Suuria aineistoja, humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden kysymyksiä, tietojenkäsittelytieteiden metodeja. Näistä lähtökohdista avautuu Digital Humanities, digitaaliset ihmistieteet. Löytyykö uusia tulkintoja ja tarkempia vastauksia? Onko lopputuloksena parempaa tiedettä? Mitä tapahtuu oppimiselle ja ymmärtämiselle? Tutustu Digital Humanities -tiedeteeman ohjelmaan 5.10.–2.12.2016 ja osallistu hashtagilla #HelsinkiDH.

Millaisia oppeja kulttuurien välisestä kohtaamisesta voi syntyä? Mitä asioita Suomi ja suomalaiset voisivat omaksua muilta kulttuureilta? Mitä kulttuurienvälinen vuorovaikutus tuo taiteeseen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Taideyliopiston tapahtumasarjassa syksyllä 2016.

Tilaisuuksia:

Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumasarja tarjoaa syksyn aikana kuusi kertaa ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella työelämään liittyvistä asioista Helsingin yliopistosta valmistuneiden alumnien kanssa. Joka toinen viikko vaihtuva alumnivieras vastaa opiskelijoiden kysymyksiin rennosti kahvikupposen äärellä kahden tunnin ajan. Kyse ei ole henkilökohtaisesta uraohjauksesta. Kahvipöydässä voi piipahtaa koko tapaamiselle varattuna aikana.

Tilaisuus järjestetään Tiedekulmassa 14.9. alkaen joka toinen keskiviikko klo 13–15. Tapahtumasarjan järjestää Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikkö yhteistyössä Alumniyhdistyksen kanssa.

Lisätietoa ja Päivystävien alumnien esittelyt: helsinki.fi/fi/opiskelu/kahvia-ja-uravinkkeja.

Unisport järjestää 15 minuutin niskahartiaseudun heilutteluelämyksiä Tiedekulma Aleksilla perjantaisi kello 11.45–12.00 (20.1.2017 alkaen).

Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille kävijöille. Et tarvitse erillistä liikuntavarustusta. Voiko olla hauskempaa ja helpompaa taukoa?

UniSport on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen liikunta- ja hyvinvointipalveluorganisaatio.

Miten keskoslapsen aivot kehittyvät? Mitä marmosettiapinoilta voi oppia empatiasta? Miten kielitieteilijät tutkivat vuorovaikutusta ja ihmisten kognitiivisen tilan muutoksia? Muuttaako kantasolututkimus käsityksemme ikääntymisestä? Tutkijoiden yönä Tiedekulman tietoiskuissa tarkastellaan, miten maailma muuttuu ja miten tutkimus muuttaa sitä. Tule nauttimaan tieteestä kahvin tai lasillisen ääressä.

Tutkijoiden yö järjestetään syyskuun viimeisenä perjantaina (30.9.2016) yhtä aikaa noin 300 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Tänä vuonna tapahtumaan voi osallistua Suomessa kolmellatoista eri paikkakunnalla. Helsingin yliopiston ohjelmaa järjestetään Tiedekulmassa, Helsingin Observatoriossa ja Lahden Yliopistokampuksella. Helsingin yliopiston tutkijoita osallistuu myös Tiedekeskus Heurekan ohjelmaan. Tapahtuman järjestämiseen on saatu kaksivuotinen rahoitus Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmalta, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

Miksi avaruutta tutkitaan? Mitä avaruudesta löytyy ja kuinka sen mahdollisuuksia hyödynnetään tällä hetkellä? Millaiset ihmiset työskentelevät avaruuden parissa? Tätä kaikkea pohditaan Uusi avaruus -teemaviikolla 26.–28.4. Tiedekulmassa. Viikon kolmessa keskustelutilaisuudessa tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia äärettömään avaruuteen mahtuu. Tapahtumissa valotetaan uusia näkökulmia avaruuteen ja sen ilmiöihin sekä esitellään avaruuden parissa toimivia ammattilaisia.

Päivien teemoina ovat Miksi avaruus?, Kaupallinen avaruus ja Yllättävä avaruus.

Elämän tutkimus on omistautunut kaiken elolliseksi laskettavan – ja joidenkin elottomienkin – monimuotoisuudelle aina geeni- ja molekyylitasolta maapallon mittakaavaan. Se valaisee terveyttä, tukee biotaloutta, ja syventyy samankaltaisella tulenpalavalla innolla niin ihmisen, mikrobien kuin rakkaan kotilemmikinkin ihmeelliseen maailmaan. Kuten elämä itse, elämän ihmeellisyyden tutkimus kasvaa ja kehittyy meidän kanssamme. Eläköön elämäntieteet ja ihme elämä!

Helsingin yliopistolla ja Tiedekulmassa tarkastellaan elämää maalis-toukokuussa 2016. Ihme elämä -tiedeteeman aikana Tiedekulmassa järjestetään kaksi tapahtumasarjaa:

Minä väitän -sarja
Mitä väität? Jokaisessa tilaisuudessa kolme väitöskirjantekijää kertoo tutkimuksestaan niin, että naapuritkin ymmärtävät. Mitä tutkimus käsittelee? Miksi juuri tämä aihe? Miksi työ kannatti tehdä? Kenen pitäisi perehtyä väitöskirjan tuloksiin?

Kaiken maailman dosentit -sarja
Yliopistolain 89 §:n mukaan dosentin arvon voi saada henkilö, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, joka on osoittanut kykynsä itsenäiseen tutkimus- tai taiteelliseen työhön ja joka on hyvä opettaja. Tavallisesti dosentilta vaaditaan väitöskirjan lisäksi toisen mokoman verran hyvää tutkimusta. Tilaisuuksissa kolme dosenttia kertoo, mitä he ovat tutkineet, millaisiin kysymyksiin etsineet vastauksia ja mitä uran aikana on selvinnyt. Mitä omalla alalla pitäisi seuraavaksi tutkia ja miksi?

Osallistu keskusteluun: #ihmeelämä