Maladaptation in agriculture - insights and key messages from a Nordic research project / Haittasopeutuminen maataloudessa - näkemyksiä ja keskeisiä tuloksia pohjoismaisesta tutkimusprojektista

(Suomeksi alempana.)

While the success of mitigation measures and policies is central, adaptation, particularly in the most vital sectors, is raising interest. As food production is mostly based on agriculture, adapting agriculture to climate change is pertinent. However, adaptation policies and measures can also have unintended negative consequences – so called maladaptive outcomes. Adaptation in the private sector is a responsibility of the entrepreneurs - in agriculture that is the farmers. Yet the effects of adaptation reach beyond the farm scale to other sectors and affect broader societal development goals such as sustainability and food security. While there is increasing interest and research on agricultural adaptation, the consequences of adaptation actions are yet rarely studied. Increased understanding of the potential maladaptive outcomes can contribute to better-informed decision-making and negotiations between the different options related to adaptation.  

Nordic research project aimed to identify and assess maladaptation in agriculture by several ways:

1. revisiting and redefining the concept of maladaptation (Juhola et al., 2016)
2. understanding stakeholders’ perception of climate adaptation and vulnerability (Juhola et al., 2017; Neset et al., 2018; Käyhkö, 2019)
3. identifying potential maladaptive outcomes (Neset et al., 2018) as well as transformative changes related to adaptation in Nordic agriculture (Käyhkö et al., fc)
4. studying how stakeholders understand and make sense of maladaptation (Neset et al., 2019) and adaptation related trade-offs (Wiréhn et al., fc)
5. assessing how a serious game can support science-policy-practice dialogues on maladaptation (Neset et al., fc; Asplund et al., 2019).

The project conducted both empirical analysis as well as methodological development and critical assessment of novel methodological approaches. The project included systematic literature review, stakeholder interviews in Sweden and Finland, serious gaming and focus group methods. The mix of methods has been used to address the subject of maladaptation in agriculture from various perspectives.

The results indicate how the perception of maladaptation is shaped and negotiated by agricultural stakeholders. While incremental adaptation measures dominate the current state of experience and discussion, this study addresses several transformative measures and identifies multiple trade-offs in adaptation decision-making that need to be addressed to support future adaptation strategies and policy planning. We conclude that maladaptation as a concept presents an important analytical perspective in the assessments of adaptation measures and their outcomes, and requires a contextual and multidimensional understanding. Serious gaming provides a novel approach to science-policy-practice dialogues, but also presents a number of obstacles and opportunities that require further assessment and methodological development.

 ‘Identifying thresholds for maladaptation in Nordic agriculture’ was a joint project between researchers at Linköping University and University of Helsinki. Finnish research team consisted of UEP group leader Sirkku Juhola and PhD student Janina Käyhkö. The four year project ended in 2019 and was led by Tina-Simone Neset from the Department of Thematic Studies – Environmental Change, Center for Climate Science and Policy Research, Linköping University and funded by the Swedish Research Council FORMAS.

The game and a briefing on the project is available at: http://maladaptationgame.info

For list of publications, see below the Finnish text.

***

Maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen on olennaista, mutta sopeutumisella voi olla myös tahattomia haitallisia vaikutuksia niin sanotun haittasopeutumisen (engl. maladaptation) seurauksena.  Yksityisellä sektorilla vastuu sopeutumisesta on yksityisillä toimijoilla, maataloussektorilla siten ensisijaisesti viljelijöillä. Sopeutumisen vaikutukset kuitenkin yltävät maatilatasolta muille sektoreille ja voivat vaikuttaa esim. kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ruokaturvaan. Maatalouden sopeutuminen on herättänyt kiinnostusta, mutta sopeutumistoimenpiteiden vaikutuksia ei juuri ole tutkittu. Lisääntynyt ymmärrys haittasopeutumisesta voi osaltaan parantaa sopeutumiseen liittyvien vaihtoehtojen vertailua ja niistä neuvottelua sopeutumispolitiikan ja päätöksenteon tukena.  

Pohjoismaisessa tutkimusprojektissa keskityttiin haittasopeutumisen tunnistamiseen ja arvioimiseen maataloussektorilla. Tutkimusprojektin osa-alueita olivat:

1. haittasopeutumisen käsitteen uudelleentarkastelu ja –määrittely (Juhola ym. 2016)
2. maatalouden sidosryhmien sopeutumis- ja haavoittuvuuskäsitysten ymmärtäminen (Juhola ym. 2017, Neset ym. 2018, Käyhkö 2019)
3. haittasopeutumisen mahdollisten seurausten (Neset ym. 2018) sekä transformatiiviseen sopeutumiseen liittyvien muutosten tunnistaminen (Käyhkö ym. tulossa)
4. sidosryhmäkeskustelujen tarkastelu haittasopeutumisen ymmärtämisen ja järkeilyn (Neset ym. 2019) sekä sopeutumiseen liittyvien vaihtokulujen (engl. trade-off) (Wiréhn ym. tulossa) osalta
5. hyötypelin (engl. serious game) arviointi haittasopeutumisesta käydyn vuoropuhelun tukena tieteen, päätöksenteon ja käytännön välillä (Neset ym. tulossa; Asplund ym. 2019).

Projektiin kuului sekä empiirisiä osuuksia että menetelmänkehitystä ja uusien menetelmällisten lähestymistapojen kriittistä arviointia. Projektissa tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, sidosryhmähaastatteluja Suomessa ja Ruotsissa sekä käytettiin hyötypeli- ja fokusryhmämenetelmiä. Menetelmien yhdistelmällä tartuttiin tutkimusaiheeseen (maatalouden haittasopeutuminen) useista eri näkökulmista.

Tulokset osoittavat miten maatalouden sidosryhmien käsitykset haittasopeutumisesta muotoutuvat ja miten niistä neuvotellaan. Asteittaisen sopeutumisen toimenpiteistä on eniten kokemuksia ja ne hallitsevat keskustelua. Tässä projektissa osoitetaan kuitenkin myös useita laajamittaisiin ja/tai nopeisiin muutoksiin johtavia toimenpiteitä (engl. transformative measures) ja tunnistetaan vaihtokuluja (engl. trade-off) sopeutumiseen liittyvässä päätöksenteossa. Näiden tarkastelua voidaan suositella tueksi tulevien sopeutumisstrategioiden ja –politiikan suunnittelussa. Tämän projektin johtopäätöksenä toteamme, että haittasopeutuminen käsitteenä tuo tärkeän analyyttisen näkökulman sopeutumistoimenpiteiden ja niiden seurausten arviointiin ja että se vaatii yhteydestä riippuvaa ja moniulotteista ymmärrystä. Hyötypeli-menetelmä tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan tiede-päätöksenteko-käytäntö dialogeihin, mutta siihen liittyy myös rajoitteita ja mahdollisuuksia, jotka edellyttävät lähempää tarkastelua ja menetelmällistä kehittämistä.

Helsingin ja Linköpingin yliopistojen tutkijoiden yhteistyössä toteuttamaa tutkimusprojektia ‘Identifying thresholds for maladaptation in Nordic agriculture’ (2014-2019) johti Tina-Simone Neset/ Center for Climate Science and Policy Research ja rahoitti Ruotsin tutkimusneuvosto FORMAS. Helsingin yliopistossa tutkimuksesta vastasi UEP:n ryhmänjohtaja Sirkku Juhola ja tutkimusryhmään kuului tohtorikoulutettava Janina Käyhkö.

Peli ja projektin yhteenvetoraportti ovat vapaasti saatavilla osoitteessa: http://maladaptationgame.info

Publications/ Julkaisut

Juhola, S. K., & Schmid Neset, T-S. (2015) Vulnerability to climate change in food systems: challenges in assessment methodologies. In A. Paloviita, & M. Järvelä (Eds.), Climate Change Adaptation and Food Supply Chain Management (pp. 57-69). (Routledge advances in climate change research). Abingdon: Routledge.

Juhola, S., Glaas, E., Linnér, B-O., Neset, T-S. (2016) Redefining maladaptation. Environmental Science and Policy, 55(1), 135-140. https://doi.org/10.1016/j.envsci.2015.09.014

Juhola, S., Klein, N., Käyhkö, J., Neset, T-S., (2017) Climate change transformations in Nordic agriculture. Journal of Rural Studies, 51, 28-36. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2017.01.013

Neset, T-S., Wiréhn, L., Klein, N., Käyhkö, J., Juhola, S. (2018) Maladaptation in Nordic agriculture. Climate Risk Management. https://doi.org/10.1016/j.crm.2018.12.003.

Asplund, T., Neset, T-S., Käyhkö, J., Wiréhn, L., Juhola, S. (2019). Benefits and challenges of serious gaming – the case of “The Maladaptation Game”. Open Agriculture, 4(1), 107-117. https://doi.org/10.1515/opag-2019-0010

Neset, T-S., Asplund, T. Käyhkö, J., Juhola, S. (2019) Making sense of maladaptation: Nordic agriculture stakeholders’ perspectives. Climatic Change, 153(1-2), 107-121. https://doi.org/10.1007/s10584-019-02391-z

Käyhkö, J. (2019) Climate risk perceptions and adaptation decision-making at Nordic farm scale–a typology of risk responses. International Journal of Agricultural Sustainability, 1-14. https://doi.org/10.1080/14735903.2019.1689062

Neset, T-S., Juhola, S., Käyhkö, J., Wiréhn, L., Navarra, C., Asplund, T., Wibeck, V., Linnér, B-O. (fc) Supporting dialogue and analysis on trade-offs in climate adaptation research with the Maladaptation Game. Accepted for Simulation and Gaming

Wiréhn, L., Käyhkö, J., Neset, T., Juhola., S. (fc) Analysing trade-offs in climate adaptation decision-making. Accepted for Regional Environmental Change

Käyhkö, J., Wiréhn, L., Juhola., S., Neset, T.-S. (fc) Integrated framework for identifying transformative adaptation in agri-food systems.

For an updated list of all publications of project, see/ päivitetty julkaisulista: https://liu.se/en/research/identifying-thresholds-for-maladaptation