Kasvihuonekaasupäästöjen hillintä vaikuttaa ilmastoon viiveellä: nykyiset päästövähennystoimet näkyvät lämpötilan kasvun taittumisena vasta useiden vuosien päästä. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia. Sopeutumisen merkitys korostuu entisestään, jos päästövähennystoimet ovat riittämättömiä.
”Sopeutumispolitiikan toimeenpano on edennyt hitaasti monissa maissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaikka toimiin on meillä ryhdytty verrattain varhain”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola.
Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi sekä näistä seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten riskien minimoimista.
”Tietoa ilmastoriskeistä ja sopeutumisesta on jo monilla aloilla omaksuttu, mutta osittain toimia on hidastanut vastuiden epäselvyys ja resurssien puute. Ilmasto-osaamisen vahvistaminen ja koordinoitujen sopeutumistoimien edistäminen on entistä tärkeämpää”, Juhola sanoo.
Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen Suomessa aiheuttamista kustannuksista puuttuu. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät.
”Sopeutumispolitiikan tehostaminen Suomessa edellyttää selkeitä sopeutumisen tavoitteita ja indikaattoreita, toimien kustannustehokasta valintaa sekä taloudellisten ohjauskeinojen parempaa hyödyntämistä”, Juhola sanoo.
Maakuntien sopeutumistyötä pitää vahvistaa
Maakuntien ilmastosuunnitelmat ovat painottuneet ilmastonmuutokseen hillintään, ja sopeutuminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle, raportissa todetaan. Sopeutumistyötä on tehty hyvin eri tavoin eri maakunnissa. Tarkemmat vaikutusarviot, sopeutumisen tavoitteet ja alueelliset toimenpiteet puuttuvat monilta.
”Maakuntien edustajia haastatellessa oli ilahduttavaa huomata, että ilmasto-osaamista halutaan maakunnissa vahvistaa ja suunnitelmia ollaan päivittämässä. Maakunnat voisivat oppia toisiltaan ja jakaa tietoa parhaista sopeutumistyön edistämisen käytännöistä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisiin on ilmastosuunnitelmissa käsitelty vain hyvin yleisellä tasolla. Esimerkiksi Lapin ilmastostrategiassa ei eritellä ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Alueellista ilmastonmuutostietoa päätöksenteon tueksi
Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeen tavoitteena oli koostaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksesta sopeutumistoimien suunnittelun pohjaksi. Raportissa tarkastellaan eri sää- ja ilmastotekijöiden jo havaittuja muutoksia sekä kuvataan tulevaa muutosta vuoteen 2050 asti kaikissa Suomen nykyisissä maakunnissa ja itsehallinnollisella Ahvenanmaalla. Tiedot on koottu maakuntakohtaisiin muutostaulukoihin.
Ilmastonmuutoksen voimakkuus ja muutokset sääilmiöissä ovat erilaiset eri puolilla maata. Keskimääräiset lämpötilat nousevat kaikkialla Suomessa, etenkin talvella, vaikka vuosittainen vaihtelu on suurta. Lämpenemisen myötä myös vuotuiset sademäärät kasvavat koko maassa. Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. Etenkin eteläisessä Suomessa lunta ja pakkasia esiintyy yhä harvemmin.
Joihinkin sääilmiöihin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävarmempia. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, joten niiden määrässä ja voimakkuudessa ei välttämättä ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosikymmeninä. Tulvariskiin ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolella Suomea. Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä ja merivesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ainakin Suomenlahdella. Vesistötulvien riskin on arvioitu kasvavan etenkin Etelä- ja Keski-Suomen suurissa vesistöissä.
”Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.
Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, ja raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita.
Lisätietoja
- Sirkku Juhola, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston professori, puh. 029 415 7387
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi