(Suomenkielinen versio on alempana.)
The AR6 WGII presents several major differences to the preceding 5th Assessment Report with regards to how we understand, conceptualise and assess climate risks, and what are its implications for adaptation. All three Working Groups of the AR6 cycle now use the same risk framework.
The updated framework of climate risk allows accounting for increasingly severe, interconnected and irreversible impacts, how they affect regions, sectors and populations, as well as how to allocate resources and how to evaluate responses to reduce risk.
The updated AR6 risk framework has two major differences compared to AR5:
- a response element is added, thus risk is a function of Hazard + Exposure + Vulnerability + Response,
- AR6 introduces and defines several new concepts: systemic risk, aggregate risk, compound risk, cascading risk.
Adding the response element to the framework means that now, while assessing climate change risks, we also consider the outcomes of mitigation and of adaptation, i.e. whether climate risk is reduced or increased. Additionally, we account for the responses elsewhere and to other risks that may have co-benefits or harmful outcomes. For example, while assessing risks to heatwaves, it is pertinent to include into assessment measures to improve air quality, as these have co-benefits for heat risk reduction. Such a change brings about a complex nature of risk and highlights interdependent processes that lead to specific risk outcomes.
With regards to adaptation in particular, this change brings closer risk assessments and adaptation research fields, which have been lacking a deeper and closer conversation. For practice, this means that two separate steps of adaptation, i.e. first assessing risks, and second, planning adaptation measures, are integrated within the same assessment. This allows assessing the efficiency of risk management and adaptation measures.
In this blog post, we focus on risk complexity as highlighted in the AR6 WG II report. The report assesses complex risks across sectors and regions shaped by societal factors. The climate risk and all of its determinants change in space and time. Here, dynamics includes both changes in Hazard, Vulnerability, Exposure and Response, as well as the interactions between them, causing, for example, cascading or systemic effects.
The report highlights that climate risk is complex based on the behaviour of complex systems, i.e. multiple stressors unfolding together, causing cascading or compounding interactions and non-linear responses. Additionally, the report considers risks from responses as well, which include maladaptation, negative side-effects, trade-offs, not achieving the targets, causing new stressors/hazards.
This approach to climate risk goes in line with the observations gathered during the HERCULES project, where UEP researchers study how climate-related health risks in cities are shaped by a multitude of interacting factors belonging to the built and social environment as well as policy and planning. For example, climate change-related health risks caused by worsened water quality as a result of floods and sewage overflows are also influenced by water treatment infrastructure, social inequality and public health policies. Impacts of heat on human health are dependent not only on the hazard, but also on the urban environment, policies and planning. Social environment, including health and economic (in)equality, plays a role in impacts’ distribution and severity. Thus, to reduce the risk, the involved dynamics and complexity should be considered when planning and implementing responses, and the impacts should be monitored to allow adjustments.
This is the first post in our AR6 WGII-related blog series where we highlight some interesting new approaches in the field of climate risk and adaptation research. In the next post, we will talk in more detail about the methodological and practical implications of including response (focusing on adaptation) into risk assessments.
***
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee tänään kuudennen arviointiraporttinsa toisen osan (AR6 WG II), joka keskittyy UEP ryhmän keskeisiin tutkimusaiheisiin: ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen. Avaamme tässä ilmastoriskin käsitettä, joka on raportissa keskeinen. Ilmastoriski on dynaaminen ja kompleksinen. Sen osatekijöitä ovat vaaratekijän, altistumisen ja haavoittuvuuden lisäksi riskivaste.
Uudessa raportissa on useita merkittäviä muutoksia edelliseen raporttiin (AR5) nähden siinä miten ilmastoriski käsitetään, miten sitä arvioidaan ja mitä seurauksia sillä on sopeutumisen näkökulmasta. Ilmastoriski ja riskinhallinta ovat keskeisiä tulokulmia AR6:ssa sekä tutkimukselle että käytännön sopeutumiselle. Raportin kaikissa kolmessa osassa käytetään nyt samaa riskiviitekehystä.
Päivitetyn riskiviitekehyksen avulla voidaan selittää yhä vakavampia kytkeytyneitä ja peruuttamattomia vaikutuksia eri alueilla, sektoreilla ja väestöryhmissä sekä sitä miten resursseja tulisi jakaa ja miten arvioida riskien vähentämiseen suunnattuja toimia, eli niin sanottuja riskivasteita (engl. response).
Päivitetyn riskiviitekehyksen kaksi keskeisintä muutosta AR5 viitekehykseen nähden ovat:
riskivasteen lisääminen funktioon: vaaratekijä + altistuminen + haavoittuvuus + riskivaste = ilmastoriski;
uusien riskikäsitteiden esittely ja määrittely: systeeminen riski, erilaiset kompleksiset riskit, kuten yhdistelmäriskit (aggregate risk, compound risk) ja kertautuvat riskit (cascading risk)
Riskivasteen lisääminen viitekehykseen tarkoittaa sitä, että ilmastoriskien arvioinnissa on huomioitava myös hillintätoimien ja sopeutumisen vaikutukset, eli onko esimerkiksi sopeutumisella onnistuttu vähentämään haavoittuvuutta tai hillintätoimilla riskiä. Tämä muutos lähentää riskiarvioinnin ja sopeutumisen tutkimuskenttiä, joiden välinen keskustelu ei toistaiseksi ole ollut kovin syvällistä ja tiivistä.
Tässä blogikirjoituksessa keskitymme riskin komplesisuuteen AR6 WG II käytetyn määritelmän näkökulmasta. Raportissa arvioitavat vakavat ja kompleksiset riskit ylittävät sektoreiden ja alueiden rajoja, ja ne muovautuvat yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksesta.
Ilmastoriski ja kaikki sen osatekijät ovat muuttuvia suhteessa aikaan ja paikkaan. Tällä dynaamisuudella, tarkoitetaan sekä vaaratekijän, haavoittuvuuden, altistumisen ja riskivasteen että niiden välisen vuorovaikutuksen muutoksia.
Raportissa korostetaan ilmastoriskin kompleksisuutta nojaten kompleksisten järjestelmien käyttäytymisen periaatteisiin, joista keskeisimpiä ovat useiden ajureiden samanaikainen kehittyminen, kertautuvat ja toisiaan voimistavat yhteisvaikutukset sekä epälineaariset kehityskulut esimerkiksi riskivasteiden seurauksena. Viimeksi mainittuihin lukeutuvat muun muassa haittasopeutuminen (engl. maladaptation), negatiiviset ulkoisvaikutukset ja tavoitteissa epäonnistuminen.
UEP ryhmässä tutkimme ilmastoriskiä vastaavanlaisesta tulokulmasta. Esimerkiksi HERCULES hankkeessa tutkimme ilmastonmuutokseen liittyvien terveysriskien kehitystä kaupungeissa dynaamisena fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä päätöksenteon yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi vedenkäsittelyinfrastruktuuri, sosiaalinen eriarvoisuus ja julkisen terveydenhuollon linjaukset vaikuttavat siihen miten sään ääri-ilmiöistä tai lämpötilan noususta aiheutuvaan vedenlaadun heikkenemiseen liityvät terveyshaitat ilmenevät.
Terveysvaikutukset eivät ole ainoastaan vaaratekijästä riippuvia, vaan myös kaupunkiympäristöstä, -suunnittelusta ja -politiikasta. Vaikutusten jakautumista ja vakavuutta taas muovaa sosiaalisen ympäristön tekijät, esim. sosiaalinen eriarvoisuus. Riskin vähentämiseksi onkin otettava huomioon sen dynaamisuus riskivasteita suunniteltaessa ja vaikutuksia on seurattava säätelyn mahdollistamiseksi.
Tämä on ensimmäinen julkaisu AR6 WG II aiheisessa blogisarjassamme, jossa nostamme esiin uusia kiinnostavia lähestymistapoja ilmastoriski- ja sopeutumistutkimuksessa. Seuraavassa blogissa käsitellään tässä esitellyn riskiviitekehyksen menetelmällisistä ja käytännön implikaatioista.
Sopeutumisen perusteisiin kannattaa tutustua vastikään julkaisemassamme Twitter-ketjussa.