Uudenmaanliitto ja Helsingin yliopisto järjestivät Visiona ilmastonkestävä Uusimaa (VILKKU)-hankkeessa työpajan huhtikuun lopussa, jossa keskusteltiin Uudenmaan sopeutumisen visiosta, sekä sopeutumiseen liittyvistä vastuista.
VILKKU-hankkeen tavoitteena on tarkastella sekä yksityisen että julkisen sektorin haavoittuvuutta erilaisille ilmastoriskeille sekä kehittää sopeutumista ja/tai riskienhallintaa osana alueellisen sopeutumissuunnitelman laadintaa.
Julkisen sektorin sopeutumisella pyritään luomaan laaja näkemys siitä, mihin suuntaan ilmastonkestävää yhteiskuntaa halutaan kehittää. Yksityisen sektorin rooli on kuitenkin korostunut vihreän siirtymän sääntelyn kehittymisen myötä, ja sen vastuulla on monia huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja. Tästä syystä ilmastoriskien vaikutukset voivat heijastua laajasti yhteiskuntaan ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä yrityksille itselleen että julkiselle sektorille.
Eri toimialojen haavoittuvuudessa ilmastoriskeille on suurta vaihtelua, ja toisaalta riskienhallinta on usein kytköksissä julkisen sektorin toimintaan esimerkiksi infrastruktuurin, luotettavan tiedonsaannin ja toimialaan kohdistuvan sääntelyn kautta.
Lähtökohtaisesti sopeutumista on toistaiseksi edistetty julkisen sektorin toimesta erilaisilla sopeutumissuunnitelmilla, jotka pääsääntöisesti edistävät julkisen sektorin omaa toimintaa. Näitä suunnitelmia on toimeenpantu julkisen sektorin eri toimialoilla erinäisillä toimeenpanosuunnitelmilla tai toimialan päivittäisissä toimissa.
Sopeutumisen ohjaus
Yhteiskunnan eri toimijoita ohjataan erilaisilla tavoilla. Sääntely ohjaa muun muassa rakennuskorkeuksia ja muita vaatimuksia, ja nämä koskettavat rakentamisen toimialaa ja myös yksittäisiä ihmisiä. Taloudellisilla kannustumilla voidaan ohjata yrityksiä esimerkiksi tiettyyn sopeutumista edesauttavaan toimintaan. Tiedollisella ohjauksella esimerkiksi tuetaan yksityisten ihmisten sopeutumista, josta hyvä esimerkki on helle- tai myrskyvaroitukset. Sopeutumista edistäviä verkostoja on syntynyt lähinnä kaupungeille tai kunnille, joiden puitteissa julkisen sektorin toimijat vaihtavat kokemuksia ja tietoa.
Yksityisellä sektorilla sopeutuminen on kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan edistynyt hitaasti, joka johtuu osittain yritysten rajallisesta kyvystä tunnistaa riskejä ja toimia niiden mukaan. Suomessa yksityisen sektorin sopeutumista on tutkittu verraten vähän.
Arvoketjuihin perustuva riskiarviointi
VILKKU-hankkeessa on lähtökohdaksi otettu yrityksen toimijanäkökulma ja ilmastoriskit linkitetään arvoketjuun (Lückerath et al, 2023). Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen toiminnassa eri ilmastoriskit voivat keskittyä ydintoimintoihin, toimitusketjuihin, joko tuotannossa tai asiakkaille päin. Ilmastoriskejä toisaalta voi olla suoria, jotka vaikuttavat yritykseen niiden toimipaikoilla, epäsuoria riskejä, jotka vaikuttavat toimitusketjuja pitkin. Toisaalta vihreään siirtymään liittyvät riskit koetaan myös yrityksissä tärkeinä.
Näistä riskeistä lähtökohtaisesti vain suorat ilmastoriskit ovat yrityksen omassa hallinnassa, kun ne osuvat yrityksen omaan toimintaan. Toimitusketjuja pitkin tulevat riskit ovat yrityksen hallinnan ulottumattomissa niin pitkälle kun kyse on alihankinnasta. Etenkin pitkät, ulkomaille ulottuvat toimitusketjut, ovat haastavia niiden läpinäkymättömyyden takia. Systeeminen riski, kuten esimerkiksi pandemia, on otettu huomioon joissain yrityksissä, mutta keinot sen hallitsemiseen ovat kovin rajalliset.
VILKKU-hankkeessa työ jatkuu riskiarviointityökalun kehittämisen merkeissä, joka tullaan julkaisemaan vuoden 2026 alussa. Sen avulla Uudenmaan yritykset voivat kehittää omaa ilmastoriskiarviotaan ja suunnitella riskienhallintaa.
Lue lisää:
VILKKU-project | Urban Environmental Policy | Helsingin yliopisto
VILKKU − Visiona ilmastokestävä Uusimaa - Uudenmaan liitto