Kriittinen iltapäiväseminaari koulun yhteiskunnallisista reunaehdoista

HuSoEd Jari Salminen 60th birthday

Jari Salminen 60-vuotispäivän juhlaseminaarissaan

Dosentti Jari Salmisen (Helsingin yliopisto, HuSoEd) 60-vuotispäivän kunniaksi järjestetty seminaari oli nimetty ”Kohti koulun pirullisten dilemmojen ja yhteiskunnallisten reunaehtojen vakavasti ottamista”. Salmisen työuralla keskeiseksi nousseiden teemojen ympärille koottu seminaari kokosi perjantai-iltapäivänä 28. syyskuuta 2018 Siltavuorenpenkereen Athena-rakennuksen suuren luentosalin täyteen aiheista kiinnostuneita tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

Professori Jukka Rantala (Helsingin yliopisto, HuSoEd) avasi maljankohotuksella kaksiosaisen iltapäiväseminaarin, jonka molemmissa osissa kuultiin kolme miniluentoa. Ensimmäinen osa muistutti kasvatuksen väistämättömästä yhteiskunnallisuudesta. Professori Hannu Simola (Turun yliopisto) kysyi, onko luokkahuonetodellisuus koulunuudistajille musta laatikko, vai miksi reformeissa niin helposti jätetään huomiotta koulun joukkomuotoisuus, palkitsemistehtävä valikointivelvollisuuksineen sekä valtaan liittyvät kysymykset, kuten koulun pakollisuus ja oppilaiden käyttäytymisen valvonnan välttämättömyys. Professori emerita Sirkka Ahonen (Helsingin yliopisto) käsitteli puheenvuorossaan kasvatuksen ja yhteiskunnan kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Juhlaseminaarin päähenkilö, Salminen käytti itse kolmannen puheenvuoron, jossa hän avasi alussa olevan tutkimuksensa pääkysymyksiä: Millaisia haasteita reformipedagogiikan historialliseen tutkimukseen sisältyy erityisesti saksalaisen tutkimustradition pohjalta? Suomalaisessa tutkimuksessa ei ole toistaiseksi selvitetty reformipedagogiikan yhteyksiä politiittisiin ja ideologisiin järjestelmiin.

Tauolla nautitut kakkukahvit ja luokanopettaja Kimmo Kortelaisen (Arabian peruskoulu) musisointi muistuttivat, että ohjelman tiukasta asiapitoisuudesta huolimatta kyseessä oli juhlaseminaari. Toinen luento-osa käsitteli yliopiston ”kolmea unohdettua”, nimittäin luento-opetusta, monografioita ja kotimaisia kieliä. Luokanopettaja ja tietokirjailija Antti Jauhiainen (Parecon Finland) kiitti Salmisen luentoja kriittiseen yhteiskunnalliseen koulukeskusteluun rohkaisemisesta. Jauhiaisen esityksessä kuultiin myös värikkäitä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos digiloikka otetaan laput silmillä, näkemättä kytköksiä yritysmaailmaan. Tietokirjallisuuden professori ja vasta valittu humanistisen tiedekunnan dekaani, Pirjo Hiidenmaa puhui ”hitaan tiedon” puolesta ja esitti puheenvuorossaan useita syitä sille, miksi edelleen kannattaa julkaista myös monografioita – yksin tai työparin kanssa hitaasti tehtyjä laajoja ja syvältä luotaavia tutkimuksia tietystä teemasta. Dosentti Satu Grünthal (Helsingin yliopsto, HuSoEd) argumentoi sen puolesta, että tutkimusta kannattaa edelleen tehdä myös suomeksi ja ruotsiksi. Empiiristen havaintojen avulla Grünthal oikoi myös vanhoja harhakäsityksiä suomen kielestä: ”Suomi ei ole maailman kielten joukossa pieni kieli, se ei ole kuolemassa, eikä suomen kieli ole erityisen vaikea ulkomaalaisen oppia.”

Iltapäiväseminaari päättyi yleisökeskusteluun. Munkkiniemen koulun rehtori Aki Holopainen muistutti, että koulukin on aktiivinen ja omaääninen toimija yhteiskunnassa, vaikka se kasvatustieteellisen tutkimuksen ja opettajankoulutuslaitoksen näkökulmista helposti kivettyy objektiksi. Seminaarin päätössanat lausui Opettajankoulutuslaitoksen entinen johtaja, Juhani Hytönen.

Teksti: Maria Ahlholm

HuSoEd Jari Salminen 60 v juhlaseminaari