Monet kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen olla lähitulevaisuudessa hiilineutraaleja. Hiilineutraalissa tilassa päästöjä tuotetaan ilmakehään vain sen verran kuin niitä pystytään ilmakehästä sitomaan mm. metsiin ja muihin alueisiin. Selvitimme Kuntanielu-hankkeessa Turun, Lahden, Espoon ja Joensuun kaupunkien metsien hiilinielua eli hiilivaraston kasvua erilaisilla metsänkäytön skenaarioilla, huomioiden myös muuttuvan ilmaston. Tällainen laskenta auttaa kaupunkeja arvioimaan metsien hiilinielun kehitystä ja hahmottamaan, kuinka siihen voidaan vaikuttaa käyttämällä metsiä eri tavoin. Lisäksi huomioimme monimuotoisuusnäkökulman tarkastelemalla indikaattoreita, jotka kuvaavat kuinka hyvin erilaiset metsät soveltuvat tiettyjen avainlajien elinympäristöksi.
Laskenta suunniteltiin yhteistyössä kaupunkien edustajien ja Kuntanielu-hankkeen tutkijoiden kesken. Kaupungit pitivät tärkeänä, että metsien hiilinielun kehitys lasketaan erikseen kaupungin omistamille metsille sekä koko kaupungin alueen metsille. Mallinnuksessa käytettiin kohtalaisen ilmastonmuutoksen skenaariota, jonka arvioidaan johtavan vuosisadan loppuun mennessä globaalisti reilun 2 asteen lämpenemiseen. Tarkastelun aikajänteeksi valikoitui noin 50 vuotta tulevaisuuteen.
Perusurana pidettiin skenaariota, jossa metsää hoidetaan Tapion julkaisemien metsänhoidon suositusten mukaisesti ja hakkuutaso pidettiin samanlaisena kuin se on kaupungin omistamissa ja kaupungin alueen metsissä nykyisin. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävässä skenaariossa muun muassa pidennettiin metsän kiertoaikaa ja lisättiin puuston kasvatustiheyttä, kun taas luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävässä skenaariossa muun muassa suosittiin lehtipuusekoitusta ja jätettiin lahopuuta metsään hakkuiden yhteydessä. Lisäksi mallinnettiin skenaario, jossa metsää ei hakata ollenkaan.
Alhaiset hakkuut lisäävät sekä metsien hiilinielua että niiden luontoarvoja
Tulokset osoittavat, että hakkuutasolla on ratkaiseva merkitys metsien hehtaarikohtaiseen hiilinielun kehitykseen eli mitä korkeampi on hakkuutaso, sitä alhaisempi on hiilinielu. Sellaisissa metsänkäytön skenaarioissa, joissa metsien hakkuut ovat selvästi perusuraa alhaisemmat, metsien hiilinielu on huomattavasti perusuraa suurempi erityisesti tarkastelujakson alussa. Ero pienenee tarkastelujakson aikana johtuen metsien ikääntymisestä. Muiden metsänhoidollisten ratkaisujen merkitys hiilinieluun oli huomattavasti vähäisempi.
Metsän kokonaishiilinielun lisäksi on olennaista tarkastella erikseen puuston ja metsämaan hiilivaraston muutoksia, sillä hiilinielu tarkoittaa positiivista hiilivaraston muutosta. Siinä missä puuston ikääntyminen tarkastelujakson aikana johtaa hidastuvaan puuston hiilivaraston kasvuun, metsämaan hiilivaraston kasvu kiihtyy tarkastelujakson aikana. Verrattuna perusuraan, kaupungin alueen metsien keskimääräinen hehtaarikohtainen hiilivarasto on hakkaamattomassa metsässä 24‒50 % suurempi tarkastelujakson lopussa (vaihteluväli kuvaa kaupunkien erilaisuutta).
Hakkaamaton metsä on yleensä elinympäristönä paras luonnon monimuotoisuutta ilmentäville lajeille. Myös muut kuin perusuraa noudattavat skenaariot vaikuttivat myönteisesti monimuotoisuusindikaattoreihin. Metsien monimuotoisuus tyypillisesti lisääntyi, kun siirryttiin perusurasta hoitamaan metsiä ilmastonmuutoksen hillintäskenaarion ja edelleen monimuotoisuusskenaarion mukaisesti. Tosin poikkeuksiakin on, johtuen eläinlajien erilaisista elinympäristövaatimuksista. Kaupunkien omistamissa metsissä erot eri metsänkäsittelyjen monimuotisuusvaikutuksissa olivat pienemmät kuin yksityismetsissä. Näin oli erityisesti Turussa ja Espoossa, missä jo nykyiset hakkuumäärät kaupunkien omistamissa metsissä ovat alhaiset, eikä avohakkuita juuri tehdä.
Kaupunkien omistamien metsien rooli on hiilineutraaliuspolulla tärkeä
Esimerkkikaupungeissa kaupungin alueen kasvihuonekaasutaseeseen voidaan vaikuttaa verrattain vähän muuttamalla pelkästään kaupungin omien metsien käsittelyä. Tämä johtuu kahdesta eri syystä. Turussa ja Espoossa kaupungin omistamien metsien nykyinen hakkuutaso on niin alhainen, että hiilinielu on niissä jo hyvin lähellä sen potentiaalia. Joensuussa kaupunkien omistamien metsien suhteellinen osuus metsäpinta-alasta on puolestaan pieni (noin 4 %). Siksi niiden käsittelyssä tehdyt muutokset vaikuttavat kaupungin alueen kokonaisnieluun hyvin vähän, vaikka muutokset johtaisivat merkittävään lisään hiilen sitomisessa, koska kaupunki omistaa kaksi kertaa enemmän metsää kuin esimerkiksi Turku. Lahti poikkeaa muista tarkastelluista kaupungeista, sillä Lahdessa kaupunki omistaa lähes 20 % alueen metsistä ja nykyinen hakkuutaso näissä metsissä on kohtalaisen korkea (tosin silti alhaisempi kuin alueen yksityismetsissä). Siksi muutos kaupungin omistamien metsien hoidossa näkyy myös koko kunnan nielukehityksessä. Hiilinielujen kehityksen edistämisessä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota myös esimerkkien voimaan. Silloinkin kun mahdollisuus vaikuttaa kaupungin kasvihuonekaasutaseeseen muuttamalla vain kaupungin omien metsien käsittelyä on pieni, voi kaupungin metsien hoito toimia hyvänä esimerkkinä alueen muille metsänomistajille. Myös kaupunkien omat metsätoimet ovat siis merkityksellisiä hiilineutraaliuspolulla.
Linkki blogiin https://www.turku.fi/blogit/kuntanielu/alhaisemmat-hakkuumaarat-johtavat-suurempiin-metsien-hiilinieluihin-50-vuoden