Opettajien terveiset

Monet fysiikan ja ilmakehätieteiden osastojen opettajista ovat saaneet tunnustuksia opetustaidoistaan, ja kandiohjelman opetusta kehitetään jatkuvasti fysiikan opetuksen uusimpaan tutkimustietoon perustuen.
Tai­na Ruus­ka­nen, yli­opis­ton­leh­to­ri, kan­dioh­jel­man joh­ta­ja

Tervetuloa opiskelemaan fysikaalisten tieteiden kandidaattiohjelmaan! Fysiikan opinnoissa tutustutaan luonnonlakeihin ja opitaan ymmärtämään alan ilmiöitä eri mittakaavoissa, sekä perehdytään fysiikan perusteisiin että sovelluksiin. Matemaattisten ja laskennallisten taitojen oppiminen on keskeinen osa opintoja, ne tukevat fysiikan ilmiöiden ymmärtämistä ja sisäistämistä. Opinnoissa, samoin kuin tutkimuksessa, ilmiöitä pyritään ymmärtämään mallinnuksen sekä kokeellisten töiden avulla.

Ohjelmassa on mahdollisuus erikoistua meteorologiaan, tähtitieteeseen ja teoreettiseen fysiikkaan, sekä yhdistää fysiikan opintoihin laajoja kokonaisuuksia kemiasta, matematiikasta, tietojenkäsittelytieteestä tai geotieteistä. Opinnot on suunniteltu siten että ensimmäisenä vuonna keskitytään kaikille linjoille yhteisten perusopintojen suorittamiseen. Kandiohjelman 2-3 vuotena suuntaudutaan eri linjoihin, joista jatketaan maisteriohjelmiin. Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kehittää vahvaa loogista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.

Olen kandidaattiohjelman johtaja ja fysiikan yliopistonlehtori. Johtajana tehtäväni on huolehtia, että kandiohjelmassa opetetaan ajantasaisia tietoja ja taitoja siten, että kurssit niveltyvät toisiinsa ja opetuskäytännöt tukevat oppimista. Fysiikan tutkijana olen kehittänyt uusia mittausmenetelmiä, joilla on määritetty esimerkiksi, kuinka paljon metsästä vapautuu orgaanisia yhdisteitä ilmakehään. Siinä työssä yhdistyi sekä fysikaalisen mittalaitteen optimointia että mikrometeorogisen mittausmenetelmä kehittämistä. Nykyisin tutkimukseni painottuu monialaisen opetuksen kehittämiseen.

Katja Lauri, tutkimusjohtaja

Fysikaalisten tieteiden kandiohjelmassa keskeistä on oppia lähestymään erilaisia luonnon ilmiöitä tutkivasta näkökulmasta. Varsinkaan fysiikan perusopinnot eivät aihepiireiltään eroa lukiofysiikasta juurikaan, mutta lähestymistapa on tyystin erilainen. Yliopistofysiikassa lähtökohtana on, että ilmiöitä tulkittaessa lähdetään liikkeelle usein kauan sitten tehtyjen kokeellisten havaintojen pohjalta muodostettujen peruslakien soveltamisesta tapauskohtaisesti. Tämän hallinta edellyttää peruslakien vahvaa ymmärtämistä sekä tarvittavien matemaattisten apuneuvojen hallintaa. Minun tehtäväni kandiohjelmassamme on opettaa fysiikkaa lähinnä muiden luonnontieteiden koulutusohjelmien opiskelijoille Fysiikkaa luonnontieteilijöille -kurssilla. Opetan satunnaisesti myös muilla fysikaalisten tieteiden kandiohjelman kursseilla. Johdan lisäksi ilmakehätieteiden maisteriohjelmaa ja opetan myös siellä. Oma taustani on aerosolifysiikassa, joka on vahvasti monitieteinen ala. Olenkin työssäni tutustunut myös mm. kemistien, biologien ja metsätieteilijöiden ajatusmaailmoihin ja lähestymistapoihin.

In­ke­ri Kont­ro, tut­ki­ja­toh­to­ri

Fysiikassa on tärkeää löytää monitahoisesta ongelmasta olennaiset asiat. Fysiikassa ongelmista tehdään malleja, niiden pohjalta määritetään ratkaisuja, ratkaisujen tarkkuutta ja oikeellisuutta arvioidaan, ja lopulta saadaan alkuperäinen, monimutkainen ongelma ratkaistua. Tämä on asia, joka fysikaalisten tieteiden opinnoissa pitää oppia. Olen mukana opettamassa laboratoriokurssejamme, jossa tällaista ongelman asettamista ja ratkaisua opiskellaan. Kokeellinen fysiikan tutkimus onkin lähellä sydäntäni, sillä olen väitellyt materiaalifysiikasta. Nykyään tutkimustyössäni keskityn kuitenkin fysiikan opetuksen tutkimukseen. Päätyönäni on Fysikaalisten tieteiden kandiohjelman opetuksen kehittäminen. Kursseillamme on paljon tuntiopettajia eli assistentteja, jotka ovat yleensä toisen tai useamman vuoden opiskelijoita. Järjestän assistenttien koulutusta ja kerään kursseilta kurssipalautetta, jonka pohjalta kandiohjelman kursseja kehitetään.