Nämä ovat myös koulutusohjelman opintosuuntia.
Globaali kehitystutkimus tutkii kehitystä, köyhyyttä, epätasa-arvoisuutta sekä sosiaalisia, poliittisia ympäristöllisiä ja kulttuurisia muutoksia ja jatkuvuuksia globaalissa etelässä monitieteisestä näkökulmasta.
Helsingin yliopistossa globaalin kehitystutkimuksen tutkimuksellisina painopistealueina ovat
Helsingin yliopiston globaali kehitystutkimus on avartunut tiukasta kehitysmaakeskeisyydestä niin, että tarkastelu ulottuu myös monimuotoisiin etelä-pohjoinen -suhteisiin globalisoituvassa maailmassa.
Poliittinen historia tutkii yhteiskunnallisen muutoksen poliittista dynamiikkaa historiallis-yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Se on perinteistä valtiokeskeistä historiaa paljon laajempi. Tieteenalan tutkimuskohteisiin kuuluvat kansalaisyhteiskunta, media, yhteiskunnalliset liikkeet ja aatteet sekä muut järjestäytyneet tai järjestäytymättömät poliittiset voimat. Muuttuvia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita käsitellään politiikan edellytyksinä ja kohteina esimerkiksi hyvinvointivaltion muotoutumista tutkittaessa.
Kansainvälisten suhteiden tarkastelu ulottuu valtioidenvälisistä suhteista, sodista ja diplomatiasta globalisaatioon, Euroopan integraatioon ja ylikansallisiin poliittisiin toimijoihin. Esimerkiksi kylmää sotaa ja sen päättymistä käsittelevässä tutkimuksessa tärkeisiin teemoihin kuuluu tulevaisuuden odotusten muutos. Monet poliittisen historian tutkimukset tarkastelevat historian poliittisia merkityksiä ja käyttötapoja muun muassa eri konfliktien yhteydessä sekä valtaa oikeutettaessa tai tavoiteltaessa.
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia tarkastelee inhimillisten kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen eroja vertailevan etnografisen analyysin avulla. Helsingin yliopiston antropologia on alallaan maan laajin oppiaineeksi järjestynyt yksikkö, joka tarjoaa tutkijoille vahvat yhteydet antropologian laitoksiin ulkomaisissa yliopistoissa. Antropologisen tutkimuksen tavat, teemat ja painopistealueet muuttuvat ja elävät maailman ja yhteiskuntien muuttuessa. Tällä hetkellä oppiaineessamme tutkitaan muun muassa
Talous- ja sosiaalihistoria on historiallinen yhteiskuntatiede. Se tutkii taloudellisia ja sosiaalisia ilmiöitä ajassa ja tarjoaa historiallis-yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen perustuvia välineitä menneisyyden ja nykymaailman ymmärtämiseksi. Talous- ja sosiaalihistorian tieteenala on kiinnostunut elinolojen ja elämäntapojen muotoutumista osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita.
Se tutkii sitä,
Tutkimalla ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä historiallisessa perspektiivissä talous- ja sosiaalihistoria luo kuvaa kehityskulusta, joka on synnyttänyt nykyajan taloudellis-sosiaaliset rakenteet.