Anu Klippi, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Matti Lehtihalmes & Pirkko Rautakoski (toim.) Afasia. Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus. ISBN 978-952-495-440-2. Gaudeamus 2017
Uutuuskirja Afasia osoittaa, että aivojen vaurioitumisen jälkeen kielihäiriöstä voi toipua, mutta kuntoutuksen saatavuudessa on suuria puutteita
Kielen häiriöt koskettavat suoraan satojatuhansia aikuisia suomalaisia. Määrä moninkertaistuu, kun mukaan lasketaan afaattisten ihmisten omaiset, ystävät ja työtoverit. Viestintätaitojen ongelmat kaventavat sairastuneen ihmisen sosiaalista elämää ja heikentävät elämänlaatua.
Aivovaurioita pidettiin pitkään lopullisina, mutta aivotutkimuksen kehittyneet menetelmät ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet käsityksiä. Aivojen vaurioitumisen jälkeen kielihäiriöstä voi toipua. Kielellisiä taitoja voidaan elvyttää, sillä vaurion jälkeen aivojen hermoverkostot muotoutuvat uudelleen. Afaattisten ihmisten kuntoutuspalvelut eivät kuitenkaan ole perusterveydenhoidossa kaikkien saatavilla tasa-arvoisesti.
Afasia: Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus esittelee kattavasti afasian syntymekanismeja, kielihäiriöiden tutkimista sekä kuntoutusta. Kirjoittajina on logopedian alan tutkijoiden lisäksi aivo- ja muistintutkimuksen, neurologian ja kielitieteen asiantuntijoita sekä asiakastyötä tekeviä puheterapeutteja.
Hyvän kuntoutuksen periaatteita on vaikea noudattaa
”Ilman kuntoutusta ja muita tukitoimia afasia voi merkittävästi heikentää afaattisen ihmisen toimintakykyä ja haitata hänen mahdollisuuksiaan osallistua elämän eri toimintoihin, esimerkiksi koulutukseen ja työelämään. Ilmaisu- ja ymmärtämisvaikeuksistaan huolimatta afaattinen ihminen on älykäs aikuinen, joka pystyy päättämään itseään koskevista asioista.”
”Yhtä sitkeä kuin uskomus aivojen uusiutumiskyvyttömyydestä on ollut käsitys, että kielihäiriöstä toipumiselle on selkeä aikaraja. Tämä on yleisesti vaikuttanut myös kuntoutuspäätöksiin.”
”Hyvän kuntoutuksen periaatteita on vaikea noudattaa. Vaikka esimerkiksi moniammatillinen työskentely on akuuttihoidosta vastaavissa paikoissa ehdottoman keskeistä, se ei perusterveydenhoidossa enää toteudu, koska sieltä puuttuvat erityistyön, varsinkin puheterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen tekijät.”
Sitaatit ovat kirjan toimittajilta.