Kollegium Talks – Yhteiskunnan aistit

The Collegium's public event series in Finnish – Katso kevään 2018 Kollegium Talks -taltioinnit täällä!

Kollegium Talks on Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin ja Tiedekulman järjestämä keskustelusarja, joka avaa tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja uuteen ihmistieteelliseen tutkimukseen. Kevään 2018 tilaisuuksissa kysyttiin, mitä ovat ”yhteiskunnan aistit”. Miltä suomalainen yhteiskunta haisee, kuulostaa, näyttää, tuntuu ja maistuu? 

Hajuaisti on vähiten tunnettu ja tutkittu ihmisen aisteista. Usein hajuaisti yhdistyy voimakkaisiin kokemuksiin, tunteisiin ja muistoihin. Hajuaisti voi edustaa myös eräänlaista intuitiivista ajattelua, ja sen toiminta on yhteydessä emootioihin ja yleisiin fiiliksiin.

Ensimmäisessä Yhteiskunnan aistit -sarjan keskustelutilaisuudessa pohdittiin sitä, miten haju tai vainu liittyvät heikkojen signaalien tutkimiseen, intuitiiviseen ajatteluun, muoti-ilmiöiden syntymiseen ja tulevaisuuden tutkimukseen. Miten villitykset syntyvät? Kuinka luotettavasti tulevaisuutta voidaan tutkia?  Milloin jossakin ideassa on palaneen käry? Mitkä ovat tulevaisuuden trendit yliopistossa?

Keskustelijoina toimivat Oras Tynkkynen (Sitran vanhempi neuvonantaja) ja Annamari Vänskä(Adjunct Professor of Fashion Research, Aalto), puheenjohtajana kollegiumtutkija Ritva Palmén.

Kuulluksi tuleminen merkitsee toisten osoittamaa hyväksyntää. Puutteellinen hyväksyntä tai vaikeneminen eivät koske vain ihmissuhteita, vaan myös yhteiskuntaa ja politiikkaa. Mistä suomalaiset puhuvat ja mistä he vaikenevat? Toisaalta, voiko muunlaisia kuin ”vaiettuja” puheenaiheita ollakaan? Vuoden 1918 muistovuonna pohdittiin erityisesti, mitkä ovat historiallisesti olleet sisällissotaan liittyneitä tabuja.

Kuullun ymmärtämisen ongelmista ja tabuista keskustelevat rap-artisti Paleface ja sosiologian dosentti Sari Näre. Puheenjohtajana toimii dosentti, kollegiumtutkija Tuomas Tepora.

Keskustelussa pohditaan itsetunnon kehittymistä yksilön elämässä lapsuudesta vanhuuteen ottaen huomioon myös sukupuolen merkityksen. Miten yksilöllinen ja kollektiivinen itsetunto rakentuvat? Voidaanko puhua suomalaisten kansallisesta itsetunnosta? Tarkastelun kohteena on lisäksi itsetunnon suhde paitsi itsereflektioon ja -ymmärrykseen myös vaatimattomuuteen ja häpeään.

Keskustelijoina professori Laura Kolbe ja erikoistutkija Olli Kiviruusu, puheenjohtajana dosentti, kollegiumtutkija Ilkka Lindstedt.

Näköaisti on kenties aisteistamme hallitsevin ja se, millaisina muiden silmissä näyttäydymme, on ollut suomalaisillekin tärkeää. Miten Suomea erilaisissa medioissa on kuvattu ja kuvataan? Millaisia symboleja Suomesta käytetään ja miten Suomi näiden kautta nähdään niin meillä kuin maailmallakin?

Keskustelijoina mediatutkimuksen professori Anu Koivunen ja elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen (mm. Hymyilevä mies). Puheenjohtajana toimii kollegiumtutkija Hanna-Riikka Roine.

Maku on aisti, jonka avulla muodostetaan kokonaisia elämäntyylejä. Maku yhdistää ja erottaa ihmisiä; sen avulla voi yhtä hyvin erottua massasta tai eliitistä kuin rakentaa kansallista identiteettiä. Valintaa makkarakastikkeen ja sushin välillä eivät siis sanele vain mieltymykset tai käytännöllisyys, vaan makuun liitetyt mielikuvat ja arvot. Myös varallisuus rajoittaa makuun liittyviä valintoja.

Makua käsittelevässä keskustelutilaisuudessa pohditaan maun sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Miten elämäntyylit ja -tavat näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa ja mitä ne kertovat luokkarakenteista? Onko ”suomalainen maku” myytti, joka peittää alleen yhteiskunnalliset erot ja eriarvoisuuden? Millaisia kulttuurisia kamppailuja hyvänä tai huonona pidettyyn makuun liittyy?

Keskustelijoina toimivat psykoterapeutti ja kirjailija Katriina Järvinen sekä akatemiatutkija Semi Purhonen Tampereen yliopistosta, puheenjohtajana yliopistotutkija Hanna Ylöstalo Tutkijakollegiumista.