Kollegium Talks: Hei kansalainen!

KOLLEGIUM TALKS on Helsingin yliopiston  tutkijakollegiumin  ja Tiedekulman  yleisölle avoin  keskustelusarja, joka avaa tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja uuteen ihmistieteelliseen  tutkimukseen. Syksyllä 2018, Suomen eduskuntavaalien alla pureudumme siihen, mitä sanalla KANSALAISUUS oikeastaan tarkoitetaan. Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisuuteen liitetään, ja miten ne ovat muuttuneet historian saatossa? Onko kansalaisuuden käsite määriteltävä uudelleen nykymaailmassa, jossa kansallisvaltio ei enää toimi itsestään selvästi kansalaisuuden perustana?

Keskustelijoina on tutkijoita, ajattelijoita ja toimijoita yhteiskunnan eri alueilta, ja puhetta siivittää Tutkijakollegiumin tutkija. Tilaisuudet järjestetään Tiedekulman Stagella (Yliopistonkatu 4), ja ne ovat katsottavissa myös verkossa. Keskustelut ovat ilmaisia ja avoimia yleisölle. Tervetuloa!

Puhujat:  Näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja Noora Dadu , dosentti Ari Hirvonen (HY)

Puheenjohtaja: Susanna Lindberg (HCAS)

 

Maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, joilla ei ole kansalaisuutta siinä maassa, jossa he elävät. Monet elävät kahden maan kansalaisina tai tavalla tai toisella kansalaisuudettomina. Usein tällaiset tilanteet ovat traagisia, mutta ne voivat myös olla epäreiluja, rasittavia, koomisia tai antoisia. Olisiko aika luopua kansallisvaltion käsitteen mukanaan tuomasta ajatuksesta, jonka mukaan poliittiset oikeudet kuuluvat vain kansalaisille? Olisiko syytä opetella ajattelemaan, että poliittiset oikeudet kuuluvat asukkaille, kansalaisuudesta riippumatta?

Puhujat:  Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson, professori Mikko Lehtonen (TaY) , aktivisti ja yhdenvertaisuusasiantuntija Michaela Moua 

PJ: Hanna Ylöstalo (Tutkijakollegium)

 

Demokratiassa mahdollisuus vaikuttaa on rakennettu sisään kansalaisuuden määritelmään. Kansalaisia kutsutaan vaikuttamaan eri tavoin: äänestämällä, asettumalla ehdokkaaksi vaaleissa, osallistumalla kansalaisjärjestöjen toimintaan, kulutusvalinnoilla ja internet-äänestyksillä. Vaikuttamista käsittelevässä keskustelussa pohditaan vaikuttamisen tapoja ja mahdollisuuksia tämän päivän Suomessa. Lisääkö kuluttaminen vaikutusvaltaa vai saako se vain aikaan tunteen vaikuttamisesta? Mitä pitäisi ajatella yritysten roolista yhteiskuntavaikuttajina? Onko kansalaistottelemattomuus joskus ainoa keino vaikuttaa? Miten tiedon ja asiantuntijuuden avulla voi vaikuttaa, jos vaikuttaminen on kamppailua tunteista?  

Puhujat: Dosentti Maijastina Kahlos (HY)kirjailija Johanna Sinisalo, Professori Teemu Tallberg (Maanpuolustuskorkeakoulu)

PJ: Ritva Palmén (Tutkijakollegium)

 

Suomen perustuslaki luettelee useita kansalaisen oikeuksia, mutta velvollisuuksista mainitaan vain maanpuolustusvelvollisuus. Jotkut pitävät myös äänestämistä vaaleissa kansalaisvelvollisuutena. Yhteiskunnan jäseniä koskee myös oppivelvollisuus sekä velvollisuus auttaa hädässä olevaa. Velvollisuudet ovat edelleen sukupuolittuneita siten, että vain miehet ovat asevelvollisia. Toisinaan synnyttämistä on kutsuttu naisten kansalaisvelvollisuudeksi. Juridiset velvollisuudet ja yleiset käsitykset velvollisuuksista voivat poiketa toisistaan. Ymmärrys siitä, miten kansalaisuus määritellään tai mitkä ovat kansalaisten velvollisuudet vaihtelee eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Tässä velvollisuuksia koskevassa keskustelutilaisuudessa kysytään esimerkiksi mikä on sukupuolen tai sosiaalisen aseman suhde velvollisuuksiin. Mitä odotuksia valtio voi asettaa kansalaisilleen? Kuka määrittelee velvollisuudet ja mihin ne perustuvat? Miten velvollisuudet ovat muuttuneet historian saatossa? Mitkä voisivat olla tulevaisuuden kansalaisen velvollisuuksia?

Puhujat: Sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, Väitöskirjatutkija Vesa Heikkinen (HY), Akatemiatutkija Johanna Leinonen (Siirtolaisuusinstituutti)

PJ: Visa Kurki (Tutkijakollegium)

 

Kansalaisuus voidaan ymmärtää puhtaan oikeudellisena käsitteenä: Suomen passiin oikeutetut ovat kansalaisia. Toisaalta kansalaisuus voidaan ymmärtää yhdenvertaisena osallisuutena yhteiskuntaan. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilta näyttävät henkilöt kokevat Suomessa paljon rodullistamista. Tarjoutuuko heille suomalaisessa yhteiskunnassa mahdollisuuksia olla hyvä kansalainen? Miten mielikuvat Suomen kansalaisesta ovat rakentuneet historian saatossa, ja ovatko ne muuttumassa?  

Puhujat: Näytelmäkirjailija-ohjaaja-näyttelijä Leea Klemola, BIOS-tutkimusyksikön tutkija, tohtori Ville Lähde

PJ: Jouni Tilli (Tutkijakollegium)

 

Ihmisen teot tai tekemättä jättämiset vaikuttavat aina ympäristöön tavoilla, jotka harvoin noudattavat valtioiden rajoja. Siitä huolimatta suhdetta ympäristöön on oleellista tarkastella nimenomaan kansalaisuuden kautta, koska sen on avain poliittiseen toimijuuteen ja muutokseen. Kevään 2019 ilmastovaalien lähestyessä on aiheellista esimerkiksi kysyä, miten kansalaisuuteen kuuluu vastuu ympäristön tilasta, kestävästä kuluttamisesta tai mielipideilmastosta. Miten muutokset käsityksissä kansalaisuudesta heijastuvat ympäristöön? Onko tottelemattomuus ainoa keino ratkaista kuluttajakansalaisuuden ja ekoahdistuksen välinen ristiriita? Onko ympäristölle tilaa talouspuheen ja populismin välissä? Onko jatkuvaan kasvuun perustuva yhteiskuntajärjestelmä tullut tiensä päähän?